Pari käyntiä psyykkisessä valmennuksessa käynnisti huippupesäpalloilijan elämässä suuren muutoksen – ajattelee urheilua vähemmän, pelaa paremmin kuin koskaan

Joensuun Mailan miesten joukkue opettelee nyt puhumaan tunteista. Henkinen valmennus nousee joukkueurheilussa.

Urheiluvalmennus
Pesäpalloilija Lauri Kivinen tuulettaa.
Tällä kaudella Joensuun Mailan pelaaja Lauri Kivinen aikoo tuulettaa onnistumisia aiempaa railakkaammin. Epäonnistumiset hän nollaa hengitysharjoitusten avulla.Joona-Pekka Hirvonen / Joensuun Maila

Lauri Kivinen tarttuu mailaan ja astelee lautasen ääreen. Syöttö nousee ja Kivinen lyö. Juuri niin hyvin kuin osaa, täsmälleen niin kuin on harjoiteltu. Kivisen pää on tyhjä, siellä ei liiku suoritushetkellä yhtään ajatusta. On vain peli ja flow-tila.

Pään tyhjentäminen onnistuu vain, kun tuntee sen sisällön riittävän hyvin. Sitä Kivinen on opetellut nyt pari vuotta henkisessä valmennuksessa ja on vakuuttunut tuloksista. Ne näkyvät niin pelissä kuin muussa elämässä. Kivinen on pelannut pesäpalloa sm-tasolla jo kymmenen vuotta, mutta viime vuosina henkinen valmennus on auttanut harppaamaan vielä askeleen pidemmälle pelaajana.

Pesäpalloilija Lauri Kivinen lyöntivuorossa.
Pesäpallo on yksilösuorituksia joukkuelajin sisällä. Monilla paineet kasautuvat lyöntivuorossa. Mailan varressa Lauri Kivinen.Joona-Pekka Hirvonen / Joensuun Maila

– Kyse on yksinkertaisesti omien tunteiden tunnistamisesta ja havainnoimisesta. Pelin aikana käy usein läpi toistakymmentä tunnetilaa innostuksesta pelkoon. Totta kai ne vaikuttavat suoritukseen, Kivinen sanoo.

Se vaikeampi tehtävä on tulla toimeen tunteiden kanssa.

Kovat on kovia ja muita valheita

Pesäpallo on raaka laji: Palloon on osuttava ratkaisevalla hetkellä tai koko joukkueen rakentama tilanne menee hukkaan. Lukkari tekee työtään yksin ympärillään vastustajan jatkuva hiillostus.

Lajin luonteen vuoksi miesten superpesisjoukkue Joensuun Mailan valmennuksessa on herätty siihen, että henkisellä puolella on paljon kirittävää. Urheilu on tunteita tulvillaan, mutta niistä puhuminen on vielä uusi asia monissa joukkueissa. Sitä opetellaan nyt miesten edustusjoukkueen pukukopissa.

– Pesäpallossa on vuosikymmeniä hoettu, että kovat on kovia. Ei ole ollut helppoa myöntää, että myös jännityksen ja pelon tunteet ovat osa peliä, sanoo Joensuun Mailan pelinjohtaja Petri Pennanen.

Yksilölajeissa henkinen valmennus on huippu-urheilijoilla arkipäivää. Ala kasvaa voimakkaasti nyt myös joukkuepuolella. Esimerkiksi jääkiekossa, muodostelmaluistelussa, pesäpallossa ja jalkapallossa on joukkueita, joissa asian eteen on tehty paljon, kertoo Suomen urheilupsykologisen yhdistyksen puheenjohtaja, urheilupsykologi Tatja Holm.

Pesäpallossa on vuosikymmeniä hoettu, että kovat on kovia.

Petri Pennanen, pelinjohtaja, Joensuun Maila

– Vähintäänkin valmentajat hankkivat tämän puolen koulutusta. Monissa joukkueissa myös urheilijoille tarjotaan henkistä valmennusta. On selvästi alettu ymmärtää, miten suuri merkitys psyykkisillä tekijöillä on siinä, miten joukkue toimii yhteisönä, Tatja Holm sanoo.

Joensuun Mailassa joukkueen johto käy jokaisen pelaajan kanssa sekä fyysisen että henkisen puolen kehityskeskustelut neljä kertaa vuodessa.

– Olen huomannut, että kehityskeskustelut ovat vähintään kymmenen harjoituksen arvoisia, Petri Pennanen huomauttaa.

Pelinjohtaja Petri Pennanen istuu kahvilan pöydän ääressä.
Joensuun Mailan pelinjohtaja Petri Pennanen toivoo, että pelaajat uskaltavat ilmaista tunteitaan avoimesti. Pelinjohtajalle itselleen henkinen valmennus on tuonut rauhallisuutta.Laura Kosonen / Yle

Sen lisäksi pelaajilla on mahdollisuus tavata henkistä valmentajaa kahden kesken tarpeen mukaan. Tärkeintä on henkilökohtainen tavoitteenasettelu, olipa kyse fysiikasta tai psyykestä.

Yksi pelaaja on päättänyt tuulettaa enemmän onnistumisia. Toisen tavoitteena on kannustaa ponnekkaammin joukkuetovereita. Joku sitoutuu nostamaan leuan rinnasta epäonnistumisen hetkellä eikä suostu käpertymään sisäänpäin, vaikka häpeän tunne niin käskisi.

Olennaista on myös ymmärtää, että tunnetilat kentällä tarttuvat: oma olemus ja käytös vaikuttavat koko joukkueeseen.

Yksi hakee rentoutta, toinen vihaa

Lauri Kivinen on paremmassa pelikunnossa kuin koskaan, mutta miettii pesäpalloa vähemmän kuin ikinä. Sekin on henkisen valmennuksen tulosta.

– Olen oppinut ottamaan rennommin. Osaan olla kiitollinen siitä, että saan pelata, mutta samalla pystyn suhtautumaan vastoinkäymisiinkin rennommin. “Se on vain pesistä”, muistutan itseäni.

Pelipäiviä edeltäville päiville Kivinen keksii muuta tekemistä ja suuntaa tietoisesti ajatuksensa pois pesäpallosta. Pelipäivänä ajatukset taas ovat aamusta asti pelissä. Kivinen on pyrkinyt eroon kaikenlaisista valmistautumiseen liittyvistä tavoista tai rutiineista: silloin ei haittaa, jos pelisukat sattuvat jäämään kotiin tai matka vieraspeliin viivästyy. Tavoitteena on olotila, jossa mikään olosuhteisiin liittyvä asia ei häiritse pelivirettä.

Oikea pelivire ei välttämättä ole miellyttävän tuntuinen tunne.

Sanna Turakka, psyykkinen valmentaja

– Itse pelaan parhaiten, kun olo on rento, rauhallinen ja luottavainen, Kivinen kuvailee.

Jollekin toiselle oikea pelivire voi löytyä aggression kautta. Silloin vihaa täytyy lietsoa tietoisesti, jotta saa pelissä parhaan irti itsestään.

– Oikea vire ei siis välttämättä ole miellyttävän tuntuinen tunne, mutta se voi auttaa parempaan suoritukseen, huomauttaa Joensuun Mailan psyykkinen valmentaja Sanna Turakka. Hän on taustaltaan kouluttajapsykoterapeutti ja erityisopettaja ja opiskelee liikunta- ja urheilupsykologian maisteriohjelmassa Jyväskylän yliopistossa.

"Tunteella mennään" on huono neuvo

Turakka on vetänyt Joensuun Mailan miesten joukkueelle muutamia yhteisiä sessioita, mutta tärkeimpiä ovat yksilökeskustelut. Niiden tavoitteena on ensin oppia tunnistamaan tunteita ja sen jälkeen havainnoida, miten tunne ilmenee tekoina. Usein tunne ja sitä seuraava teko ovat niin automaattisia, ettei niitä edes tiedosta.

Joensuun Mailan henkinen valmentaja Sanna Turakka joen äärellä.
– Pelaajat ymmärtävät entistä paremmin, että tunteet kentällä tarttuvat ja oma käytös vaikuttaa koko joukkueeseen, sanoo Joensuun Mailan psyykkinen valmentaja Sanna Turakka.Laura Kosonen / Yle

– Esimerkiksi epäonnistuminen saattaa aiheuttaa sisäänpäin kääntymisen ja sen, ettei seuraavalla kerralla uskalla edes yrittää vaikeaa lyöntiä, Turakka havainnollistaa.

Seuraava askel on pohtia, mitä voisi tehdä toisin. Tunteet tulevat ja menevät ja niitä on vaikea muuttaa, mutta helpompaa on vaikuttaa omaan toimintaan. Tavoitteena on joustava käyttäytyminen: kun tunne yllättää, voikin valita toimintansa useammasta eri vaihtoehdosta.

Useimmiten tunteen ja toiminnan jäljille pääsee kehon tuntemusten kautta, Sanna Turakka kertoo. Missä päin kehoa pelko ja jännitys tuntuvat? Tekeekö epäonnistumisen hetkellä mieli vältellä katsekontaktia joukkuetovereiden kanssa ja painaa pää riipuksiin? Entä jos tekisi toisin?

Myös arki muuttui

Kun Lauri Kivinen epäonnistuu pelissä, hän hengittää pari kertaa syvään ja rauhoittaa tilanteen. Sama toimii myös silloin, kun olotila menee yliyrittämisen puolelle.

Rauhoittuminen on myös fysiologista: pitkä uloshengitys hidastaa sydämen sykettä ja rauhoittaa autonomista hermostoa. Nopeampi, pinnallinen hengittäminen puolestaan nostaa vireystilaa.

Kivinen on huomannut, että oikeastaan henkinen valmentautuminen on käynnissä koko ajan, kun sille tielle kerran on lähtenyt.

Pesäpalloilija Lauri Kivinen
Lauri Kiviselle oikea pelivire on rento olotila. Jollekin toiselle se voi olla esimerkiksi aggressio.Laura Kosonen / Yle

– Se näkyy joka päivä arjessa. Herään pohtimaan tunnetta ja omia reaktioitani monissa tilanteissa. Itsetuntemus kasvaa koko ajan.

– Aluksi epäilytti avautua vieraalle ihmiselle henkisen valmentajan vastaanotolla. Jälkeenpäin olo oli kuitenkin keventynyt ja huomasin työskentelyn hyödyt nopeasti, Kivinen kertoo.

Nyt hän pitää henkisen puolen työskentelyä tärkeänä osana urheilijana kehittymistä.

– Urheilu-ura on joka tapauksessa lyhyt aika elämässä. Haluan kääntää sillä matkalla jokaisen kiven tullakseni paremmaksi, Kivinen sanoo.

Tunne on sisäinen valmentaja

Mielen ja kehon treenamisessa yksi asia on yhteistä: vain säännöllinen harjoittelu johtaa tuloksiin. Henkisen kantin kasvua on vaikeampi mitata kuin muuta suorituskykyä, ja siksi sitä ei välttämättä tehdä yhtä tavoitteellisesti.

Pesäpallon huippujoukkueista myös naisten viime vuoden mestarijoukkue, tamperelainen Manse PP on satsannut erityisesti henkiseen valmennukseen.

– Mielen taidot ovat harjoiteltavia asioita ja niihin on monia menetelmiä. Kun pelin jälkeen tehdään loppuverryttely keholle, sama pitää tehdä myös mielelle, sanoo Manse PP:n henkinen valmentaja Paula Rautiainen.

– Tunne on palautejärjestelmän osa. Se on yhtä tärkeä osa kehittymistä kuin valmentajan antama ulkoinen palaute.

Rautiaisen mukaan psyykkinen työskentely näkyy joukkueen ilmapiirissä vapautumisena. Samaa sanoo Joensuun Mailan Petri Pennanen.

– Kun tunnemme toisemme paremmin, myös pelaamme paremmin. Parhaimmillaan henkinen valmennus tuo joukkueeseen veljeyttä, avoimuutta ja vapautta..