Midnight Hawks ja Hawk-soolo ensimmäistä kertaa yhtä aikaa taivaalla – kuvagalleriassa Ilmavoimien kalustoa eri vuosikymmeniltä

Ilmavoimat juhlii 100-vuotista historiaansa juhlalentonäytöksellä Tikkakoskella Jyväskylässä. Kalustokuvien lisäksi jutussa on kuvia tapahtumasta.

ilmavoimat
Midnight Hawks.
Taitolento-osasto Midnight Hawks.Pyry Koivunen

Suomen Ilmavoimat juhlistaa viikonloppuna 16.–17. kesäkuuta 100-vuotista historiaansa. Jyväskylässä Tikkakoskella nähdään juhlalentonäytös, jonka Yle esittää suorana.

Näytöksessä nähdään sekä taivaalla että maassa Ilmavoimien koneita eri vuosikymmeniltä sekä tulevaisuuden kalusto, sillä tapahtumassa ovat mukana kaikki viisi Hornetin seuraajaehdokasta.

Tähän artikkeliin on koottu osan tapahtumassa esillä olevista koneista. Jokaisen kuvan tai videon alla on lyhyesti kerrottu siinä esiintyvästä koneesta. Osa kuvista on paikan päältä otettuja, osa on arkistokuvia. Konekuvat löytyvät taitolento- ja tapahtumakuvien jälkeen, joita päivitetään juttuun tapahtuman edetessä.

Midnight Hawks yhdessä Hawk-soolon kanssa

Ilmavoimien taitolento-osasto Midnight Hawks esiintyi Tikkakoskella ensimmäistä kertaa yhdessä Hawk-soolon kanssa.

Midnight Hawks.
Pyry Koivunen
Hawk-soolo.
Hawk-soolo nousi Midnight Hawksien seuraan taivaalle esityksen puolessa välissä.Pyry Koivunen
Midnight Hawks.
Pyry Koivunen
Midnight Hawks ja Hawk-soolo.
Midnight Hawks ja niitä kiertävä Hawk-soolo.Pyry Koivunen
Midnight Hawk.s
Pyry Koivunen
Midnight Hawks.
Pyry Koivunen

Tapahtuman tunnelmia

Laskuvarjohyppääjä ja iso Suomen lippu.
Ilmavoimien tapahtuman avauksen yksi kohokohdista oli Suomen lipun saapuminen kentälle.Laura Tolonen / Yle
Yleisöä Ilmavoimien tapahtumassa.
Yleisöä tapahtumassa. Liput on myyty lauantain osalta lähes loppuun, paikan päälle mahtuu noin 15000–18000 henkeä.Laura Tolonen / Yle
Fouga Magister CM.170.
Ilmavoimien Fouga Magister CM.170 -koneet tekivät esityksen duona.Laura Tolonen / Yle
Ilmatorjuntaohjusjärjestelmä 90M ITO90M.
Maanäyttelyssä on mukana myös muun muassa tämä ilmatorjuntaohjusjärjestelmä 90M ITO90M.Laura Tolonen / Yle
AW 119 Ke Koala.
Rajavartiolaitoksen AW 119 Ke Koala -helikopteri näytti, kuinka esimerkiksi metsäpaloa sammutetaan.Laura Tolonen / Yle
Bristol Blenheim Mk. IV.
Ilmavoimamuseo toi maanäyttelyyn näytille esimerkiksi Bristol Blenheim Mk. IV -koneen.Laura Tolonen / Yle

Näytöksen koneita

Thulin Typ D

Thulin Typ D.
Thulin Typ D.Puolustusvoimat

Vuonna 1918 kreivi Eric von Rosen lahjoitti yhden Thulin Typ D -koneen Suomen valkoiselle armeijalle. Koneesta tuli Suomen Ilmailuvoimien lentokone numero 1. Kone tuhoutui lento-onnettomuudessa 16.4.1918. Thulin Typ D on Ruotsissa lisenssillä valmistettu versio ranskalaisesta Morane-Saulnier Parasol -koneesta.

Suomen Ilmavoimamuseolla näytteillä oleva koneyksilö on replika. Museokone on tapahtumassa maanäyttelyssä.

Koneen kärkiväli on 11 metriä ja pituus 6,5 metriä. Suurin nopeus on 115 kilometriä tunnissa, lakikorkeus 4000 metriä ja toiminta-aika noin 3 tuntia.

Lähteet: Ilmailumuseot, Ilmavoimat 100 vuotta -tapahtuman ohjelmalehti.

Fokker D.VII

Fokker D.VII.
Fokker D.VII.Ilmavoimat

Fokker D.VII -koneiden valmistus aloitettiin 1910-luvun lopulla, ja se oli yksi Saksan parhaista hävittäjistä ensimmäisessä maailmansodassa. Suomi hankki kolme konetta vuonna 1919, mutta niistä kaksi tuhoutui jo seuraavan vuonna. Viimeinen koneista poistettiin käytöstä vuonna 1924.

Lentonäytöksessä lentävä kone on ruotsalaisen Mikael Carlsonin, joka myös lentää sillä. Carlson on rakentanut koneensa alkuperäisten piirustusten mukaan alkuperäisistä osista ja siinä on muun muassa alkuperäinen moottori.

Fokker D.VII -koneen kärkiväli on noin 8,7 metriä ja pituus noin 7 metriä. Suurin nopeus on noin 190 kilometriä tunnissa, lakikorkeus 6000 metriä ja toiminta-aika 1,5 tuntia.

Lähteet: Ilmavoimat, Ilmavoimat 100 vuotta -tapahtuman ohjelmalehti, Smithsonian National Air and Space Museum.

VL Viima II

VL Viima -lentokone ja Sami Saikkonen.
Historiakone Viima valmistautuu lentonäytökseen. Kuvaus: Veli-Martti Koivunen / Yle, editointi: Jarkko Riikonen / Yle.

Valtion Lentokonetehtaan kaksitasoinen VL Viima lensi ensimmäisen kerran vuonna 1936. Sen lento-ominaisuudet eivät kuitenkaan olleet riittävän hyvät, joten siitä tehtiin uusi prototyyppi, Viima II.

Ilmavoimat käytti konetta alkeiskoulu- ja yhteyskoneena vuosina 1939–62, jolloin niitä oli käytössä 24 kappaletta.

Videolla oleva VL Viima II on suomalaisen Phillip Lawtonin omistama, hän myös lentää sillä näytöksessä. Koneen kakkospilottina toimii Sami Saikkonen.

Koneen kärkiväli on 9,2 metriä ja pituus 7,35 metriä. Suurin nopeus on 186 kilometriä tunnissa, lakikorkeus 3700 metriä ja toiminta-aika 4 tuntia.

Lähde: Suomen Ilmailumuseo, Ilmavoimat 100 vuotta -tapahtuman ohjelmalehti.

Gloster Gauntlet

Gloster Gauntlet.
Gloster Gauntlet.Ilmavoimat

Alun perin englantilaisia Gloster Gauntlet -hävittäjäkoneita saatiin Suomeen keväällä 1940, sillä talvisodan sytyttyä Suomi alkoi kuumeisesti hankkimaan sotamateriaalia. Etelä-Afrikan Liittovaltio oli voimakkaasti tukemassa Suomea ja ostettuaan Gloster Gauntlet II -hävittäjiä Britanniasta, se lahjoitti niitä Suomelle 24 kappaletta.

Koneet eivät ehtineet talvisotaan, mutta olivat koko jatkosodan ajan kovassa koulutuskäytössä. Ilmavoimilla koneet olivat käytössä aina vuoteen 1945 saakka.

Näytöksessä nähtävä kone on Lentotekniikka Kilta ry:n omistama ja sen ohjaajana on Jyrki Laukkanen. Se on ainoa tyyppinsä edustaja maailmassa, ja koostuu kahdesta vuonna 1976 Juupajoelta maatilalta löytyneen Gauntletin jäännöksistä. Kone entisöitiin vuosien 1977–1982 aikana.

Lauantaina sivutuuli oli sen verran kova, että Gauntlet ei noussut ilmaan.

Gloster Gauntlet -koneen kärkiväli on 9,99 metriä ja pituus 8 metriä. Suurin nopeus on 370 kilometriä tunnissa, lakikorkeus 10000 metriä ja toimintamatka 725 kilometriä.

Lähteet: Lentotekniikan Kilta ry, Ilmavoimat 100 vuotta -tapahtuman ohjelmalehti.

Saab 91D Safir

Saab 91D Safir.
Saab 91D Safir.Ilmavoimat

Ilmavoimat hankki 20 Safiria vuonna 1958 korvaamaan silloiset kaksitasoiset koulukoneet. Ruotsalaisia kolmipaikkaisia alkeiskoulukoneita hankittiin myöhemmin lisää: vuosien 1958–1982 aikana niitä oli käytössä kaikkiaan 36 kappaletta.

Saab 91D Safir suunniteltiin yleis- ja koulukoneeksi vuonna 1944, ensilentonsa se teki seuraavana vuonna.

Koneen kärkiväli on 10,60 metriä ja pituus 7,9 metriä. Sen suurin nopeus on 265 kilometriä tunnissa, lakikorkeus 4600 metriä ja toimintamatka 950 kilometriä.

Lähde: Suomen Ilmailumuseo, Ilmavoimat 100 vuotta -tapahtuman ohjelmalehti.

DC-3

DC-3 Dakota.
DC-3.Ilmavoimat

Ilmavoimilla oli yhdeksän Douglas DC-3/C-47 -konetta vuosina 1960–1984. "Dakota" oli yhdysvaltalainen kaksimoottorinen kuljetuskone, joita käytettiin monipuolisesti Ilmavoimissa. Kuljetustoiminnan lisäksi niillä tehtiin muun muassa maalipussin hinauslentoja ja kartoituskuvauksia.

DC-3 -matkustajakone lensi ensilentonsa vuonna 1935, ja Yhdysvaltojen ilmavoimat valitsi sen pääkuljetuskoneekseen vuonna 1941. Sotien aikana Ilmavoimien siviililentolaivueena palvelleen Aero Oy:n laivueen koneet olivat rauhan tullessa loppuun lennettyjä, joten Suomen valtio osti vuonna 1946 Yhdysvaltojen armeijan ylijäämävarastosta Dakotoja.

Tapahtumassa Dakota on maanäyttelyssä.

Dakotan kärkiväli on 28,96 metriä ja pituus 19,65 metriä. Suurin matkanopeus on 300 kilometriä tunnissa.

Lähteet: Suomen Ilmailumuseo, Ilmavoimat 100 vuotta -tapahtuman ohjelmalehti.

Saab J35 Draken

Saab 35 Draken.
Saab J35 Draken.Ilmavoimat

Saab 35 Draken teki ensilentonsa vuonna 1955, ja ensimmäiset koneet Suomeen ostettiin 1970-luvun alussa. Lopulta niitä oli 48 kappaletta, neljää eri versiota. Konetyyppi poistui käytöstä vuonna 2000.

Näytöksessä nähtävän koneen omistaa Saab ja Swedish Air Force Historic Flight.

Koneen kärkiväli on 9,42 metriä ja pituus 15,34 metriä. Suurin nopeus on 1,7 Machia, lakikorkeus 18000 metriä ja toimintamatka noin 1200 kilometriä.

Lähde: Suomen Ilmailumuseo, Ilmavoimat 100 vuotta -tapahtuman ohjelmalehti.

Saab J35 Draken.
Draken Tikkakosken taivaalla.Laura Tolonen / Yle

Maavoimien Hughes MD500

MD500-helikopteri.
Hughes MD500 -kevythelikopteri.Utin jääkärirykmentti

Hughes MD500 -kevythelikopterityyppi on ollut ensin Ilmavoimien ja myöhemmin Maavoimien ilmailun käytössä jo 1970-luvulta saakka. Koptereita on poistettu käytöstä ja hankittu lisää vähitellen, nyt niitä on Utin jääkärirykmentin helikopteripataljoonan käytössä 9 kappaletta.

Koneita käytetään helikopterilentäjien koulutukseen, henkilökuljetuksiin sekä tiedustelu- ja etsintätehtäviin.

MD500-helikopterin pituus on 9,31 metriä, matkalentonopeus 210 kilometriä tunnissa ja toimintamatka 500 kilometriä. Helikopteriin mahtuu enintään 3 matkustajaa.

Lähde: Puolustusvoimat, Ilmavoimat 100 vuotta -tapahtuman ohjelmalehti.

Maavoimien NHI NH90

NH90-helikopteri.
NH90-kuljetushelikopteri.Utin jääkärirykmentti

NHIndustries NH90-kuljetushelikoptereita tilattiin Suomeen 20 kappaletta vuonna 2001. Utin jääkärirykmentillä sijaitsevia helikoptereita käytetään yhteistoiminnassa valmiusyhtymien ja erikoisjoukkojen kanssa, joukkojen ja materiaalien kuljetuksiin, valvonta- ja tiedustelutehtäviin sekä pelastuspalvelutehtäviin.

Helikopterin pituus on 19,56 metriä, matkalentonopeus 260 kilometriä tunnissa ja toimintamatka 800 kilometriä. Matkustajia kopteriin mahtuu enintään 16 henkilöä.

Lähteet: Helsingin Sanomat, Puolustusvoimat, Ilmavoimat 100 vuotta -tapahtuman ohjelmalehti.

Valmet L-70 Vinka

Valmet L70 Vinka.
L-70 Vinka.Ilmavoimat

Valmet L-70 Vinka on kotimainen, kolmepaikkainen mäntämoottorinen lentokone. Vinkat muodostavat Ilmavoimien alkeiskoulukonekaluston, ja niitä käytetään lentämisen perusteiden kouluttamiseen puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen lentokone- ja helikopteriohjaajille.

Vinka kehitettiin 1970-luvulla korvaamaan Ilmavoimien käytössä olleen ruotsalaisvalmisteisen Saab Safirin. Ensilentonsa koneen prototyyppi Leko-70 teki vuonna 1975, ja käyttöön se tuli Kauhavan Ilmasotakoulussa vuonna 1980.

Vinkoja on ollut ilmavoimilla yhteensä 30 kappaletta, ja 26 niistä on tällä hetkellä palveluskäytössä. Vinkat korvaa lähivuosina Grob G 115E -kone, joita on hankittu 28 kappaletta.

Vinkan kärkiväli on 9,63 metriä ja pituus 7,5 metriä. Suurin nopeus on 235 kilometriä tunnissa, lakikorkeus 5000 metriä ja toimintamatka 840 kilometriä.

Lähteet: Ilmavoimat, Ilmavoimat 100 vuotta -tapahtuman ohjelmalehti.

Boeing F/A-18 C/D Hornet

Boeing F/A-18 C/D Hornet.
F/A-18 C/D Hornet.Puolustusvoimat

Boeing F/A-18 C/D Hornet muodostavat Ilmavoimien päälentokaluston. Hornet on yhdysvaltalaisvalmisteinen kaksimoottorinen monitoimihävittäjä.

Vuonna 1987 tuotantoon tullut F/A-18 C/D Hornet edustaa 1970–80-lukujen taitteessa suunnitellun, muun muassa Yhdysvaltain merivoimien lentotukialuksilta toimivaksi tarkoitetun joka sään monitoimihävittäjätyypin toista kehitysversiota.

Hornet valittiin ilmavoimien ikääntyvien Saab Draken- ja MiG-21bis - torjuntahävittäjien seuraajaksi vuonna 1992. Käyttöön tyyppi tuli vuosina 1995–2000. Ilmavoimilla on Horneteja 62 kappaletta: yksipaikkaisia F/A-18C -mallin koneita 55 kappaletta, kaksipaikkaisia D-mallin koneita 7 kappaletta.

Parhaillaan Horneteille etsitään seuraajaa.

Hornetin kärkiväli on 11,43 metriä ja pituus 17,07 metriä. Suurin nopeus 1,8 Machia, matalalla 1300 kilometriä tunnissa. Lakikorkeus 15000 metriä ja toimintamatka lisäsäiliöin 3700 kilometriä.

Lähteet: Ilmavoimat, Ilmavoimat 100 vuotta -tapahtuman ohjelmalehti.

Boeing F/A-18 E/F Super Hornet

Super Hornet
Yhdysvaltalainen Boeing F/A-18 Super Hornet nousee lentotukialukselta.Song Kyung-Seok / EPA

Boeing F/A-18E Super Hornet on yhdysvaltalaisen Boeingin valmistama kaksimoottorinen, alun perin laivastokäyttöön suunniteltu monitoimihävittäjä. Super Hornet lensi ensilentonsa vuonna 1995, ja sarjatuotanto aloitettiin vuonna 1997.

Kone on kehitetty aiemman F/A-18 C/D Hornet -hävittäjän pohjalta, mutta vaikka Super Hornetissa on monia yhtäläisyyksiä edeltäjäänsä, se on käytännössä uusi konetyyppi.

Näytöksessä esiintyvä kone on elektronisen sodankäynnin versio EA-18G Growler, joka kuuluu VAQ-129 -laivueeseen NAS Wfidbey Islandilla.

Super Hornet on yksi ehdokas Ilmavoimien nykyisten Hornetien seuraajaksi.

Super Hornetin kärkiväli on 13,62 metriä ja pituus 18,31 metriä. Suurin nopeus on 1,8 Machia, lakikorkeus noin 15 000 metriä ja toimintamatka noin 2300 kilometriä.

Lähteet: Suomen Ilmailumuseo, The US Navy, Ilmavoimat 100 vuotta -tapahtuman ohjelmalehti.

Dassault Rafale

Ranskalainen hävittäjä rafale.
Ranskalainen Dassault Rafale ottaa polttoainetta ilmassa.EPA

Ranskalaisen Dassault Rafalen prototyyppi näki ensilentonsa vuonna 1986. Rafale on kaksimoottorinen, deltasiipinen ja varustettu canard-etusiivellä.

Rafaleita on käytössä esimerkiksi Ranskan Ilmavoimille ja näytöksessä lentävät koneet ovatkin Saint Dizierin tukikohdasta Etelä-Ranskasta.

Rafale on yksi ehdokas Ilmavoimien nykyisten Hornetien seuraajaksi.

Rafalen kärkiväli on 10,90 metriä ja pituus 15,30 metriä. Sen suurin nopeus on 1,8 Machia, lakikorkeus 15 000 metriä ja toimintamatka noin 3700 kilometriä.

Lähteet: Tekniikan Maailma, Ilmavoimat 100 vuotta -tapahtuman ohjelmalehti.

Eurofighter Typhoon

Eurofighter Typhoon
Saksan ilmavoimien Eurofighter Typhoon nousussa.Valda Kalnina / EPA

Eurofighter Typhoon on neljän eurooppalaisen maan konsortion suunnittelema ja rakentama. Konetyyppi lensi ensimmäisen kerran vuonna 1995, palveluskäyttöön se otettiin vuosina 2003–2005.

Koneen tekniikkaa päivitetään jatkuvasti, parhaillaan menossa on muun muassa AESA-tutkan kehittäminen.

Näytöksessä on esillä Typhoon kaikista neljästä alkuperäismaasta, Isosta-Britanniasta, Saksasta, Italiasta ja Espanjasta. Sooloesityksen lentää Royal Air Forcen 29.Squadron Coningsbystä.

Typhoon on yksi ehdokas Ilmavoimien nykyisten Hornetien seuraajaksi.

Koneen kärkiväli on 10,95 metriä ja pituus 15,96 metriä. Sen suurin nopeus on 2,0 Machia, lakikorkeus 19800 metriä ja toimintamatka 2900 kilometriä.

Lähteet: Tekniikka&Talous, Ilmavoimat 100 vuotta -tapahtuman ohjelmalehti.

Saab JAS 39 Gripen E

Saabin Jas Gripen E -hävittäjä
Ruotsalainen Saab JAS 39 Gripen E -hävittäjä ilmassa.Saab

Ruotsalainen Saabin JAS 39 Gripen E on yksimoottorinen kone, jonka ensilento oli viime kesäkuussa. Se on hiukan suurempi ja suorituskyvyltään parempi kuin edeltäjänsä C-malli. Uusia Gripeneitä valmistetaan parhaillaan Saabin tehtaalla Linköpingissä.

Gripen on yksi ehdokas Ilmavoimien nykyisten Hornetien seuraajaksi.

Gripenin kärkiväli on 8,6 metriä ja pituus 15,2 metriä. Suurin nopeus on 2,0 Machia, lakikorkeus 15200 metriä ja toimintamatka 1600 kilometriä.

Lähteet: Aamulehti, Ilmavoimat 100 vuotta -tapahtuman ohjelmalehti.

Lockheed-Martin F-35A Lightning II

Amerikkalainen Lockheed Martin F-35 Lightning II.
Yhdysvaltalainen Lockheed Martin F-35 Lightning II lennossa.Valda Kalnina / EPA

Ensimmäinen yhdysvaltaiskone valmistui 2006 ja teki ensilentonsa samana vuonna. Lockheed-Martin F-35A Lightning II:n on viidennen sukupolven hävittäjä sen sensorifuusion ja stealth-ominaisuuksien vuoksi.

Tapahtuman maanäyttelyssä on esillä koneen täysikokoinen malli.

F-35A on yksi ehdokas Ilmavoimien nykyisten Hornetien seuraajaksi.

F-35A:n kärkiväli on 10,7 metriä ja pituus 15,7 metriä. Suurin nopeus on 1,6 Machia, lakikorkeus yli 15000 metriä ja toimintamatka 2200 kilometriä.

Lähteet: Tekniikan Maailma, Ilmavoimat 100 vuotta -tapahtuman ohjelmalehti.