Soklin kaivoshanke sai ympäristöluvan Savukoskella

Lannoiteyhtiö Yara ei ole vielä tehnyt päätöstä fosfaattikaivoksen avaamisesta.

Soklin kaivos
Soklin katselmus syksyllä 2015
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto piti katselmusta Soklissa syyskuussa 2015.Tapani Leisti / Yle

Soklin kaivoshanke Savukoskella on saanut ympäristö- ja vesitalousluvan. Norjalainen lannoiteyhtiö Yara on jo vuosia suunnitellut Savukoskelle fosfaattikaivosta.

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto ei antanut lupaa aloittaa kaivostoimintaa ennen kuin mahdolliset valitukset on käsitelty ja päätös on lainvoimainen. Yara on aiemmin ilmoittanut tekevänsä päätöksen kaivoksen avaamisesta aikaisintaan kolmen vuoden päästä.

Savukosken kunnanjohtaja Antti Mulari on lupapäätöksestä iloisesti yllättynyt.

– Kunnan virallinen kanta on, että kaivos on ehdottoman tervetullut. On kuitenkin selvää, että mielipiteitä tällaisesta hankkeesta on monenlaisia, on vahvaa kannatusta ja vahvaa vastustusta.

Kunnanjohtaja miettii mahdollisia työpaikkoja ja verotuloja, moni savukoskelainen taas vaikutuksia vesien kuntoon ja kalastukseen erämaisuudestaan tunnetussa kunnassa.

Meluhaittaa poroille

Kaivosalueen jätevedet johdetaan käsiteltynä Kemijokeen purkupaikan kautta. Aluehallintovirasto on asettanut Kemijokeen päätyvän vuotuisen fosforikuormituksen ylärajaksi 930 kiloa. AVI :n mukaan kaivoksen aiheuttamat muutokset veden laadussa ja pohjaeläimissä näkyisivät vain purkupaikan läheisyydessä.

Kaivoksen melu- ja valopäästöt aiheuttavat viraston mukaan jonkun verran häiriötä lähiseudun poronhoidolle. Kalastukselle ja kalakannoille aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi Yara Suomi Oy on velvollinen maksamaan 30 000 euron edestä kalatalousmaksua vuosittain.

Aluehallintoviraston päätöksessä on yli sata määräystä liittyen päästöjen ja melun rajoittamiseen sekä jätteiden käsittelyyn.

Yaran mukaan Soklin malmio on maailmanluokan esiintymä ja Euroopan mittakaavassa merkittävin. Soklin malmin fosforipitoisuus on 14 prosenttia. Siilinjärvellä Yaran kaivoksella malmin fosforipitoisuus on neljä prosenttia.

Kaivos sijaitsee keskellä erämaata itärajan tuntumassa, ja suuri kysymys on kuinka kaivoskuljetukset järjestetään. Vaihtoehtoina on mietitty junarataa tai maantiekuljetuksia. Kuljetuskustannukset vaikuttavat suuresti kaivoksen kannattavuuteen. Syksyllä 2015 Yara keskeytti kaivoshankkeen kannattamattomana, mutta kertoi vievänsä lupaprosessit loppuun.