Kolmion takaa tullut tilataksi muutti pyöräilijä Risto Viitasen suunnitelmat sekunnissa: "Kaularanka revähti ja kallonpohjasta irtosi pala luuta"

Autoilijoiden ja pyöräilijöiden väliset liikenneonnettomuudet tapahtuvat useimmiten risteysalueella. Pyöräilystä vlogaava Risto Viitanen säilyi hengissä kypäränsä ansiosta.

Pyörätiet ja -kaistat
Risto Viitanen kevyenliikenteen väylällä Saarenmaantiellä onnettomuuspaikan tuntumassa.
Risto Viitanen kevyenliikenteen väylällä Saarenmaantiellä onnettomuuspaikan tuntumassa.Mari Vesanummi / Yle

Toukokuun viimeisenä päivänä aktiivipyöräilijä Risto Viitanen lähti lenkille Kangasalan maisemiin. Kevyen liikenteen väylällä oli kaapelikaivanne, joka vei tien leveydestä noin puolet, hän hidasti vauhtiaan. Sen jälkeen kolahti. Liuksialan koululta tullut tilataksi ajoi kolmion takaa kevyenliikenteenväylän yli ja törmäsi Viitaseen karuin seurauksin.

– Pää edellä siihen menin. Ehdin pikkuisen suuntaa kääntämään, ohimo osui ensimmäisenä. Sain aivotärähdyksen, kaularanka revähti ja kallonpohjasta irtosi niskalihasten repäisyn voimasta pala luuta.

Risteyksessä oli hyvä näkyvyys sekä autokuskille että pyöräilijälle. Taksin kuljettaja myönsi virheensä heti.

– Hän ei vain jostain syystä huomannut minua. Hänen kunniakseen täytyy sanoa, että hän toimi hyvin ammattimaisesti onnettomuuden jälkeen. Hän soitti heti ambulanssin ja poliisin.

Viitasen pyöräilynopeus oli hänen käyttämänsä pyöräilytietokoneen mukaan onnettomuushetkellä noin 20 kilometriä tunnissa.

Pyörätien jatke antaa luvan polkea, mutta väistämisvelvollisuus vaihtelee

Risto Viitanen polkee vuosittain 6000–7000 kilometriä. Hän julkaisee joka viikko myös pyöräilyvideoita YouTubessa (siirryt toiseen palveluun) Velogi-kanavalla. Auton ratin takana Viitanen istuu ajallisesti suurin piirtein yhtä paljon kuin pyörän selässä. Liikennesäännöt koskevat yhtä lailla molempia.

– Pitäisi pystyä luottamaan siihen että se, jolla on väistämisvelvollisuus, väistää, Viitanen sanoo.

Pyöräilijöiden oikeudet ovat usein auton ratin takaa katsottuna epäselviä, se on huomattu myös Liikenneturvan koulutuksissa. Erityistä päänvaivaa autoilijoille tuntuu aiheuttavan pyörätien jatke.

– Kun laittaa seinälle kuvan, missä on pyörätien jatke ja kysyy kenen pitäisi väistää, käy niin, että toiset ehdottaa toista, toiset toista, sanoo Liikenneturvan yhteyspäällikkö Marko Nieminen.

Risto Viitanen ja Marko Nieminen
Pyöräilijä Risto Viitanen ja Liikenneturvan yhteyspäällikkö Marko Nieminen juttelevat törmäyspaikalla.Mari Vesanummi / Yle

Tärkeintä on seurata liikennemerkkejä ja havainnoida liikennettä.

– Peruslähtökohta on se, että pyöräilijä saa ajaa pyörällä yli pyörätien jatketta, mutta hänen pitää väistää muuta liikennettä. Jos on liikennemerkeillä osoitettu toisin, niin silloin pitää katsoa, mitä liikennemerkit määräävät. Pitää myös muistaa se, että kääntyvä autoilija on aina väistämisvelvollinen.

Kuvan tilanteessa voi pyöräillä tien yli, mutta polkupyöräilijän pitää väistää autoja.
Kuvan tilanteessa voi pyöräillä tien yli, mutta polkupyöräilijän pitää väistää autoja.Liikenneturva

Risteysalueilla sattuu valtaosa onnettomuuksista

Risto Viitasen mukaan kärkikolmion jälkeen autot tulevat herkästi suoraan kevyen liikenteen väylän yli.

– Voisi melkein sanoa, että joka lenkillä tapahtuu läheltä piti -tilanteita. Autoilija ei noudata sitä kolmiota, Viitanen kertoo.

Liikenneturvan Marko Niemisen mukaan suurin osa onnettomuuksista tapahtuu risteysalueilla. Henkilövahinkoja pyöräilijöille sattuu eniten taajama-alueiden risteyksissä.

– Kaikkien pitää ottaa huomioon, että siellä voi liikkua jalankulkijoita, pyöräilijöitä, autoilijoita, siellä voi olla mitä tahansa. Pitää olla tosi tarkkana, Nieminen huomauttaa.

Kypärä pelasti vlogaajan hengen

Kymmenen viime vuoden aikana pyöräilijöille sattuneet henkilövahingot ovat tippuneet kolmanneksella. Risto Viitanen pääsi onnettomuustilastoihin hengissä, kiitos pyöräilykypärän.

– Se painui lyttyyn siltä kohdin, mihin se isku osui. Kypärän rakenne murtui, se täytti tehtävänsä, joutui käyttötarkoitukseensa. Ambulanssikuskitkin sanoivat, että ihan selvä peli olisi ollut ilman sitä, sen verran kova isku tuli.

– Kyllä se mun henkeni pelasti.

Murtunut pyöräilykypärä
Risto Viitasen pyöräilykypärä toteutti tehtävänsä. Kypärä murtui törmäyksen voimasta.Risto Viitanen

Kesän suunnitelmat menivät aktiivipyöräilijällä kuitenkin uusiksi. Polkematta jäivät sekä Pirkan pyöräily ja suunniteltu Ruotsin reissu.

Onnettomuudesta on kulunut nyt pari viikkoa, eikä pää vielä kestä pyöräilyn tärinää. Sairaalan loppulausunnossa Viitasen vamma on kirjattu kallonpohjan murtumaksi.

– Edelleen olen sairauslomalla ja minulla on päänsärkyä ja niskakipuja. Törmäys on pistänyt kyllä miettimään, että ei se päänuppi paljoa kestä.

Vlogaaja Velogi ei hiljene onnettomuudesta huolimatta.

– Kyllä videoita tulee joka tiistai, vaikka sitten pää kainalossa. Yhden jo melkein niin teinkin, Viitanen naurahtaa.

Omat tietosi pyöräilijän liikennesäännöistä voit testata Ylen julkaisemasta testistä, joka löytyy täältä.