Tiesitkö, että Suomen suot voisivat torjua ilmastonmuutosta? Nyt aloitetaan työ, jolla ojitettuja soita ja metsiä palautetaan hiilinieluiksi

Menetetyn suoluonnon ennallistamiseen saadaan kansainvälistä rahaa, ensimmäiset kohteet ovat Pohjois-Karjalassa. Arktisella alueella Inarin Sevettijärvellä aloitetaan metsäluonnon ennallistaminen.

ilmastonmuutos
Linnunsuo
Linnunsuo Kontiolahden Selkien kylässä on entinen turvetuotantoalue, jota on ennallistettu vuodesta 2012.Mika Honkalinna / osuuskunta Lumimuutos

Ojitettujen soiden ja ojitettujen huonosti tuottavien metsien palauttaminen luonnontilaan torjuu ilmastonmuutosta. Hiilinielut syntyvät, kun alueet palaavat tilaan, jossa ne olivat ennen ojitusta.

Nyt ennallistamisen mahdollisuuksiin on herännyt myös Euroopan investointipankki, joka myönsi miljoonarahoituksen suo- ja metsäluonnon ennallistamiseen Suomessa. Pilottikohteet ovat Pohjois-Karjalassa ja ohjelmaa johtaa osuuskunta Lumimuutos.

Suomessa on arviolta 5 miljoonaa hehtaaria viime vuosisadalla ojitettuja soita ja metsiä. Osa alueista on metsätalousmaana huonotuottoista. Ennallistettavaa pinta-alaa siis riittää, mutta suuria ovat haasteetkin.

– Me tunnustamme, että ilmastomuutoksen torjunnassa aika on loppumassa. Suomen soiden ennallistamisella olisi globaalia merkitystä, koska maailmassa ei ole toista maata, jota olisi ojitettu näin, osuuskunta Lumimuutoksen perustaja, dosentti Tero Mustonen kertoo.

Mustonen on myös ennallistamisohjelman Suomen tiedevastaava ja hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin eli IPCC:n kuudennen raportin pääkirjoittaja.

Kyseessä on Suomen suurin yksityismailla käynnistyvä ennallistamisohjelma.

Dosentti Tero Mustonen, osuuskunta Lumimuutos

Suo- ja metsäalueita ojitettiin ja kuivattiin etenkin viime sotien jälkeen. Sillä pyrittiin tuomaan työtä ja lisäämään laidun- ja metsämaata. Osittain epäonnistuttiin ja samalla ravinnevalumat vesistöihin lisääntyivät. Järvien rehevöityminen kiihdyttää ilmastonmuutosta. Palauttamalla alueita vuosisadan takaiseen tilaan, vaikutus näkyy myös muualla kuin hiilinielun syntymisenä.

Soita ja metsiä ennallistetaan muun muassa rakentamalla kosteikkoja, tukkimalla ojia, muodostamalla patoamisen avulla vesipeitteisiä alueita ja poistamalla puustoa.

– Linnuille syntyy elinympäristöjä, samoin muut uhanalaiset eläimet, kuten vaikkapa rupilisko, saavat lisää elintilaa lammista, selvittää pilottihankkeena toimineen kontiolahtelainen Linnunsuon omistavan osuuskunta Lumimuutoksen Tero Mustonen.

Euroopan investointipankki korostaa, että tärkeää on, että syntyy työtä työttömyydestä kärsiville seuduille.

Dosentti Tero Mustonen, osuuskunta Lumimuutos

Landscape Rewilding in Finland -ohjelman uusi asia on, että kyseessä ei ole neitseellisten alueiden suojelu, vaan menetettyjen alueiden palauttaminen. Toimenpiteet tehdään ympäröivän yhteisön tuella, saamelaisalueella yhdessä kolttasaamelaisten kanssa.

– Metsästysmahdollisuudet ja -alueet turvataan ja ne jopa paranevat. Kalakannat voivat paremmin, se voi lisätä kalastusmatkailua. Euroopan investointipankki korostaa, että tärkeää on, että syntyy työtä työttömyydestä kärsiville seuduille.

Tavoitteena jopa miljoona hehtaaria

Tälle vuodelle ohjelmaan on budjetoitu lähes 300 000 euroa, jolla rahoitetaan muun muassa kaivurityötä, tutkimusta ja maarakentamista. Tulevien 5 vuoden budjetti on 1,2 miljoonaa euroa, josta osa käytetään maahankintoihin. Jatkossa toivotaan, että alueita voidaan palauttaa myös muiden omistamilla alueilla. Tavoitteena on saada kymmeniä tuhansia hehtaareja maata ennallistettavaksi. Pohjois-Karjalassa Kontiolahti, Joensuu, Ilomantsi ja Tohmajärvi ovat alkuvaiheessa kuntia, joiden alueella tapahtuu.

– Kyseessä on Suomen suurin yksityismailla käynnistyvä ennallistamisohjelma, Tero Mustonen sanoo.

Suoluonnon ennallistamista on käynnissä monella taholla. Suomen luonnonsuojeluliitto on kehitellyt Hiilipörssin, järjestelmän, jonka toivotaan kanavoivan varoja soiden ennallistamiseen. Toisiaan sivuavat hankkeet eivät syö toisiaan, sillä työtä riittää. Jos kolmannes Suomen ojitetuista alueista ennallistettaisiin, se olisi yli miljoona hehtaaria uutta hiiltä varastoivaa maapinta-alaa, unelmoi Tero Mustonen.

– Emme halua katsella menneisyyteen ja syytellä siitä, mitä silloin tehtiin, kun soita ja metsiä ojitettiin. Se oli toinen aika ja silloin oli toisenlaisia haasteita, joilla haluttiin luoda työtä. Nyt on uusi aika ja uudet haasteet, joista suurin on ilmastonmuutos. Jos meillä on näin hyvä keino torjua sitä, hoidetaan tämä maaliin.