Analyysi: Korot nousevat jollain tahdilla ensi kesän jälkeen – valtava EKP:n elvytysohjelma lopetetaan

Euroopan keskuspankki ei tänään koskenut korkotasoon, mutta yritysten ja valtioiden velkakirjojen ostot lopetetaan vuoden loppuun mennessä. Markkinoille tämä ei ollut mikään suuri jymypaukku, vaikka päätös lopettaa historiallisen elvytysohjelman, kirjoittaa taloustoimittaja Stina Brännare.

korko
Mario Draghi.
Mario Draghi.Arne Dedert / Epa

Rahamarkkinat ovat odotelleet jo pitkin kevättä Euroopan keskuspankilta (EKP) askelmerkkejä siitä, miten se aikoo lopettaa arvopaperien osto-ohjelmansa, jolla on syötetty rahaa euroalueen talouteen eurokriisin jälkeen.

Osto-ohjelma säätelee rahan määrää markkinoilla, ja kun rahan määrä vähenee rahamarkkinoilla koroilla on taipumus nousta. Tarkoitus on myös saada euroalueen hintojen nousutahti hieman vajaaseen kahteen prosenttiin.

EKP on pohtinut, meneekö euroalueen talouksilla nyt niin hyvin, että osto-ohjelma voidaan lopettaa. Palkat ovat jo alkaneet nousta euroalueella ja inflaation odotetaan seuraavan perässä. Öljyn hinnannousu on myös kiihdyttänyt inflaatiota.

Pääjohtaja Mario Draghi kertoi EKP:n neuvoston kokouksessa Riiassa Latviassa, että osto-ohjelmaa jatketaan syyskuun loppuun nykyisellä tahdilla 30 miljardia euroa kuukaudessa. Sen jälkeen osto-ohjelma jatkuu 15 miljardilla eurolla ja päättyy vuoden lopulla. Markkinoilla tätä tietoa ehdittiin jo odottaa, joten mikään iso yllätys se ei ollut. Samalla EKP:n pääjohtaja Mario Draghi kertoi, että EKP jatkaa sen hallussa olevan huikean yli 2 500 miljardin euron velkakirjapääoman sijoittamista markkinoille.

Talouskasvu on EKP:n mukaan hyvässä perusvsireessä, mutta hieman hitaampaa kuin 2017. Tänä vuonna EKP arvioi talouden kasvavan 2,1 prosenttia, kun aiempi arvio oli 2,4 prosenttia. Inflaatioennustettaan keskuspankki nosti hieman: tälle ja ensi vuodelle 1,7 prosenttia. Keskeiseen tavoitteeseen on vielä matkaa.

Asuntolainojen korot ennallaan vielä ainakin vuoden

EKP:n neuvosto päätti pitää keskeiset korkonsa ennallaan: ohjauskorko pysyy nykyisessä nollassa ja talletuskorko -0,40 prosentissa ainakin kesän 2019 yli tai niin pitkään kuin on tarpeen, jotta inflaatiotavoitteessa pysytään. Tämän tarkempaa aikataulua Draghi ei kertonut, ja varaumaa puheessa oli jatkaa alhaisten korkojen rahapolitiikkaa.

Asuntovelallisten Suomessa ei tarvitse toistaiseksi huolestua korkomenojen noususta – ainakaan hyvään toviin. Korot pysyvät ennallaan ainakin yli ensi vuoden kesän, mutta mitä sen jälkeen tapahtuu korkojen osalta ja millä aikataululla, jää nähtäväksi.

Jossain vaiheessa korot alkavat nousta, mutta silloinkin se on varovaista. EKP on jo aiemmin painottanut, että liikkeet ovat hitaita ja varovaisia, joten sitä voinee odottaa jatkossakin. Yhdysvallat on omissa koronnostoissaan noudattanut varovaista linjaa, mistä saataneen osviittaa myös EKP:n liikkeisiin.

Suomessa kotitaloudet ovat tottuneet mataliin korkoihin. Yleisin asuntolainoissa käytetty viitekorko, 12 kuukauden euribor, painui alle nollan melkein kaksi vuotta sitten helmikuun alussa ja sama meno jatkuu toistaiseksi.

Miten käy Italian ja muiden velkaisten maiden?

Kun osto-ohjelmat loppuvat tämän vuoden lopussa, ensi vuonna eletään erilaisessa maailmassa kuin nyt. Talouteen ei pumpata enää rahaa samaan malliin kuin nyt, kuten EKP on tehnyt jo kolme vuotta.

Osto-ohjelman lopettaminen lisää riskejä eritoen Italian kaltaisissa velkaisissa euroalueen talouksissa, jonka 10-vuotisen valtionvelan korot ovat nousseet aina sen mukaan, minkälaisia lausuntoja uuden populistisen hallituksen taholta on kuulunut. Huoli on hieman helpottanut sen jälkeen kun Italian uusi hallitus ilmoitti, ettei se enää haikaile euroeroa.

Valtiovelan kustannusten nousu saattaa olla edessä myös muissa maissa, sillä nyt EKP:n ohjelma on pitänyt kustannukset hyvin matalalla tasolla. Markkinoilla saatetaan jatkossa hinnoitella valtioiden velkoja todellisen riskin mukaan. Vaaravyöhykkeessä voivat olla Italian lisäksi myös Portugali, Kreikka ja Espanja.

Osto-ohjelman lopettaminen, vaikkakin vähitellen, on iso muutos kaikille euroalueen 19:lle maalle ja velanhoitokulut saattavat kasvaa myös muissa kuin Etelä-Euroopan maissa.

Euroopassa osakekurssit nousivat hieman EKP:n päätösten jälkeen ja euro laski iltapäivällä suhteessa dollariin 1,2 prosenttia.

Kansainväliset sijoittajat katsonevat jatkossa myös Suomea erilaisin silmin, vaikka Suomen talous on hyvässä vireessä. Ongelmia kuitenkin on, sillä tämän vuoden lopussa valtionvelan arvioidaan olevan noin 47 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (valtiovarainministeriön talouskatsaus tälle vuodelle), euroissa noin 110 miljardia euroa. Velka on kuitenkin laskusuunnassa. Suomi joutuu siis muiden euromaiden tavoin myymään velkapapapereitaan jollekin muulle kuin EKP:lle, joten valtionvelan korot voivat nousta, vaikka Suomi on Saksan tavoin euroalueen turvasatama.

EKP:n neuvoston kokous Riiassa on Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen viimeinen ennen kuin hän siirtyy eläkkeelle. Liikasta seuraa uutena pääjohtajana Olli Rehn.

Juttua varten on käyty taustakeskustelu mm. Aktian pääekonomistin Heidi Schaumanin kanssa.

Lue myös:

Hyviä uutisia asuntovelalliselle: Euroopan keskuspankki pitää korot ennallaan ainakin kesän 2019 loppuun