"Kuka söi taas mamman laventelit?" Vekkulit aasit valloittavat ihmiset ja kukkapuskat

Aasit ovat kopsutelleet suomalaisten sydämiin. Hippoksella on rekisteröitynä noin 400 aasia ja kotimaisia kasvattajiakin on muutamia.

aasit
Lotte-aasi on erikoinen tapaus. Se herkuttelee oma-alotteisesti rehulaarilla, avaa lukot ja rakastaa tupakkaa. Lumi ja tämän kesän aasivarsa ihmettelevät Loten metkuja.
Tunnelmia aasinkasvattaja Outi Tukkilan tilalta Kerkkoosta.

Tupajumin ruskea pää työntyy kainaloon ja Kepposen samettisen pehmeä turpa hamuilee taskuja. Tammojen parin viikon ikäiset varsat makaavat massut pullottaen auringossa ja nauttivat selvästi päiväunista.

Ensivaikutelma Tukkilan tilan aaseista on lämmin ja herttainen.

Tukkilan tila Kerkkoossa on yksi harvoista suomalaisista aasinkasvattajista. Aitauksessa on kolme varsaa ja neljä isoa aasia, jotka tervehtivät isoja ja pieniä vierailijoita uteliaasti, rapsutuksia kerjäten. Aasin karva tuntuu käteen pehmeältä ja turpa samettiselta.

Tukkilassa on kasvatettu aaseja vuodesta 2010 saakka ja se on Suomen suurin aasikasvattaja.

– Ensimmäinen aasimme oli Ruotsista, Heideholmin kartanosta hankittu Adolf, jolle lupasin morsiamen. Aatulle tehty lupaus täytyi lunastaa ja haimme sille seuraksi Ranskasta neljä aasitammaa, sanoo tilan omistaja Outi Tukkila.

Aasit tuodaan pääosin ulkomailta

Suomen aasiyhdistyksen (siirryt toiseen palveluun) hallituksen puheenjohtajan Kaisa Määttäsen mukaan Suomessa on myynnissä aaseja melko vähän, sillä kasvattajia on vain noin viisi. EU:n alueelta tuonti on verrattain helppoa, jos myyjä on kokenut ja luotettava.

– Tuotavalla aasilla on oltava passi, mikrosiru ja eläinlääkärin on tehtävä sille juuri ennen lähtöä terveystutkimus ja annettava mukaan Traces-todistus. Euroopan maiden ja Suomen välillä toimii useita hevostenkuljetusfirmoja, joilta voi pyytää tarjouksen myös aasien tuonnille.

Jos käydään talutuslenkillä, ei voi toisena päivänä antaa aasin syödä puskasta ja toisena ei.

Outi Tukkila

Aaseja ei kannata itse lähteä hakemaan kuin korkeintaan Ruotsista ellei ole hyviä kontakteja ennestään. Aasit tarvitsevat lepotaukoja matkan aikana, eli niitä ei voi pitää koko matkaa trailerissa, Kaisa Määttänen summaa.

Tukkilan aasinhakumatka Ranskaan sujui hyvin, mutta yllätyksiltä ei vältyttty.

– Meillä ei ollut aasien myyjän kanssa yhteistä kieltä, niinpä Suomeen tullessa oli melkoinen yllätys, kun aasit alkoivat lihoa.

Tukkila moitti miestään aasien lihottamisesta, mutta pian syntyi pikkuaaseja. Aasit olivat kantavana jo Ranskassa kuljetusautoon astuessaan.

Varsat tykkäävät köllötellä ja tutkia maailmaa. Niillä on aitauksessa myös oma "spa", jossa ne käyvät piehtaroimassa ja hoitamassa ihoaan.
Varsat tykkäävät tutkia maailmaa. Niillä on aitauksessa myös oma "spa", jossa ne käyvät piehtaroimassa ja hoitamassa ihoaan.Riikka Porttila/Yle

Viime kesän varsat olivat siis yllätyksiä. Onneksi Aatukin on lopulta päässyt rakkauden työhön ja tämän kesän varsat ovat Tukkilan omaa tuotantoa. Aasi on kantavana vuoden, joten ensi kesän varsoja astutaan nyt.

– Varsat ovat hyvin valmiita syntyessään ja ne lähtevät yleensä nopeasti liikkeelle ja alkavat syödä ruohoa, Tukkila kertoo.

Aitauksessa käyskentelevät aasit vaikuttavat oikein tyytyväisiltä elämäänsä laumassa.

– Omistajan on hyvä ymmärtää, että aasi on laumaeläin, joka tulee toimeen köyhällä ravinnolla. Se tarvitsee ravintoa kuitenkin melko vapaasti vuorokauden ympäri ja samalla sen tulisi voida liikkua paljon vapaaehtoisesti. Aasit ovat kotoisin Pohjois-Afrikan karulta puoliaavikolta ja näitä olosuhteita on pyrittävä matkimaan myös kotona. Aasilla pitää siis olla seuraa, kuiva tarhanpohja ja ruokana vähäsokerista ja ravintoköyhää heinää tai olkea, jotta se voi fyysisesti hyvin, Kaisa Määttänen valottaa.

Määttäsen mukaan aasia on käsiteltävä johdonmukaisesti ja aina samalla tavalla. Asioiden on tarkoitettava sille aina samaa.

– Jos käydään talutuslenkillä, ei voi toisena päivänä antaa aasin syödä puskasta ja toisena ei. Ruokataukoihin voi antaa oman äänikomennon, josta aasi tietää että nyt on lupa syödä ja muu aika kävellään syömättä.

Laventelit popsiva Lotte tykkää haistella pakoputkea

Aitauksen ulkopuolelle on hipsinyt erivapauksia omistajiltaan saanut Lotte-aasi.

– Lotte tykkää syödä hyötypuutarhan kasvit ja pihan koristelaventelit. Se myös avaa tallissa rehulaatikot, ruokkii itseään tarpeen mukaan, Outi Tukkila kertoo.

Loten temppurepertuaariin kuuluu myös “tupakan polttaminen” ja pienkuormaajan pakoputkesta imppaaminen.

– Lotte on tuotu Suomeen Espanjan Cadizista ja oletan, että ihmiset ovat opettaneet sille siellä paheita. Lotte toi paheet Suomeen mukanaan ja nykyään kun meille tulee aamiaismajoitukseen vieraita, niin tupakoitsijat ovat aasin suosiossa, Outi Tukkila kertoo.

Aasien kanssa pitää harrastaa.

– Miehillä on usein tapana kysyä, että millaista taloudellista hyötyä aaseista saa ja siihen vastaan usein, että mielenterveydellä ei ole hintaa, Tukkila sanoo.

He tekevät aasien kanssa pitkiä kävelyretkiä, sillä aasihan on juhtaeläin. Joskus mukaan liittyvät myös aamiaismajoituksen asiakkaat, jotka myös tykkäävät käydä aitauksessa hellimässä aaseja.

Aasia ei kannata hankkia pelkäksi seuralaiseksi, vaan se voi parhaiten kun sillä on jokin tehtävä tai sen kanssa harrastetaan jotain, vinkataan Aasiyhdistyksestä.

Aatu-aasi huutaa kaihoisasti omasta tarhastaan. Sillä taitaa olla tammat mielessä.

Outi Tukkila nauraa, että aasien siitoshommat ovat K25-touhuja ja ne saattavat joskus kauhistuttaa majoitusvieraita.

-Aatu pääsee kyllä pian treffeille, Tukkila lupaa.