Kilpailu koodareista on nyt veristä: pelkkä kova palkka ei riitä, vaan työntekijöitä houkutellaan myös parturipalveluilla ja nimikko-oluella

Huipputason työntekijälle saatetaan maksaa yli 10 000 euroa kuukausipalkkaa. Firmat kilpailevat työntekijöistä jopa enemmän kuin asiakkaista. Voit keskustella aiheesta jutun lopussa.

ohjelmoijat
Joensuulainen ohjelmistokehittäjä Santtu Åkerman.
Joensuulaista ohjelmistokehittäjä Santtu Åkermania ei saisi vaihtamaan työpaikkaa edes reilusti nykyistä isommalla palkalla.Nelli Kallinen / Yle

JoensuuOhjelmistoalan yritys Valamis tietää, miten pitää työntekijänsä tyytyväisinä. Konttori sijaitsee aivan Joensuun ydinkeskustassa ja sieltä löytyy biljardipöytä, pelikonsolinurkkaus, kuntoiluvälineitä, omat saunatilat ja onpa yrityksellä jopa oma olutmerkki. Lisäksi Valamis kustantaa kerran vuodessa noin 170 ihmisen henkilöstönsä ulkomaille ilonpitoon.

Ei siis ihme, että ohjelmistokehittäjä Santtu Åkerman, 26, viihtyy työpaikallaan.

– Meillä on yhdessä tekemistä sekä töissä että vapaa-ajalla. Työporukalla vietämme vapaa-aikaa esimerkiksi illanvietoissa ja urheillen. Kun työyhteisössä viihtyy, niin ei haittaa, jos päivät joskus venyvät, Åkerman kertoo.

Tilanne ei ole poikkeuksellinen ohjelmistoalalla. Työvoimapula on saanut it-yritykset panostamaan työntekijöidensä hyvinvointiin. Myös Joensuussa päämajaansa pitävä ohjelmistoalan yritys Solenovo tarjoaa esimerkiksi yli 30 ihmisen työporukalleen parturipalvelut palkan päälle.

– Ne on semmoisia pieniä juttuja, millä pyrimme eroamaan valtavirrasta, yrityksen toimitusjohtaja Kimmo Tanskanen sanoo.

Hyvän palkan ja töissä viihtyvyyden lisäksi moni koodari haluaa myös tehdä merkityksellistä työtä.

– Se motivoi, että työmme auttaa eteenpäin tätä maailmaa. Kehittämämme sähköinen oppimisympäristö on tulevaisuuden juttu, joka hyödyttää yhteiskuntaa enemmän kuin jotkut pelit, joilla on vain viihdearvoa, Åkerman perustelee.

Joensuulainen ohjelmistokehittäjä Santtu Åkerman.
Santtu Åkerman pelaa biljardia lähes päivittäin työpaikkansa Valamiksen toimistolla.Nelli Kallinen / Yle

Firmat kateellisia toisilleen työntekijöistä

Alan yritysten kannalta tilanne on haastava. Ohjelmistoalalta puuttuu eri arvioiden mukaan tuhansia tai jopa yli 10 000 työntekijää. Koska työntekijöistä on pulaa, niin it-alan yrityksissä koitetaan paikata vajetta houkuttelemalla koodareita kilpailijoiden riveistä.

– Kilpailu on nyt kaikista verisintä työntekijöiden saamisessa. Firmat eivät ole niin kateellisia toisilleen asiakkuuksista kuin työntekijöistä, kertoo ohjelmoijia it-alan yrityksiin välittävän Talented-agenttifirman toimitusjohtaja Harri Sieppi.

Työnhakijan kannalta tilanne on erinomainen, sillä nyt on helpompaa määritellä työsuhteeseen liittyviä ehtoja esimerkiksi lomista. Näihin suostuminen on it-firmalle kilpailuetu.

– Yritykset panostavat paljon siihen, että ihmiset pystyvät töiden ohessa kehittämään omaa ammattitaitoaan ja opiskelemaan uutta.

15 000 euron kuukausipalkka harvinaisuus

Kilpailu on nostanut myös yleistä palkkatasoa it-alalla. Harri Siepin mukaan pääkaupunkiseudulla palkat ovat nousseet eniten.

– Esimerkiksi muutaman vuoden työkokemuksella varustetun koodarin aloituspalkka on yleensä vähintään 4 000 euroa tai enemmän.

Huippuosaajien palkoista on alalla liikkunut Siepin mukaan villejä huhuja. Niitä hän kuitenkin toppuuttelee.

– On harvinaista, että joku voisi tienata 15 000 euroa kuussa. Yksi nykytrendi kuitenkin on, että monet perustavat oman yrityksen ja tekevät freelancer-pohjalta töitä. Silloin he saattavat laskuttaa sen 15 tonnia kuussa.

Ohjelmointia Valamis-yrityksessä.
Pitkiä työpäiviä ohjelmoinnin parissa jaksaa paremmin, kun tekijöiden hyvinvointiin panostetaan.Nelli Kallinen / Yle

Koodari ei vaihda töitään helposti

Koodaripulaan ei ole yhtä helppoa ratkaisua. Työntekijöitä it-alalle välittävän Talented-yrityksen toimitusjohtaja Harri Siepin mukaan yksi ratkaisu olisi kohdentaa alan koulutusta paremmin firmojen tarpeita vastaavaksi. Tämäkin voi tosin olla liian hidasta.

– Kouluttamiseen menee useampi vuosi aikaa ja suurin kysyntä on kokeneille tekijöille. Firmojen puolella on vaikeaa odottaa vuosikausia, Sieppi toteaa.

Siepin mielestä yksi ratkaisu onkin avata katseet kansainvälisille työmarkkinoille ja koittaa houkutella ulkomaista työvoimaa tänne entistä enemmän.

Toisista firmoista työntekijöiden “ryöstäminen” ei myöskään kanna loputtomiin. Siepin mukaan se ei edes aina onnistu, sillä ohjelmoijat ovat usein lojaaleja työnantajaansa kohtaan.

Post it -lappuja seinällä Valamis-yrityksen toimistolla.
It-alan yritys Valamiksen konttorilla on seinä, jolle työntekijät voivat jättää toisilleen kehuja.Nelli Kallinen / Yle

Myös joensuulaista ohjelmistokehittäjä Santtu Åkermania on koitettu saada vaihtamaan työpaikkaa useaan otteeseen, mutta laihoin tuloksin.

– Työyhteisö on sen verran mukava, työtehtävät kiinnostavia ja palkkaus on omalta osaltani hyvä, niin ei ole tarvetta vaihtaa, Åkerman toteaa.