Käräjäoikeus antoi tuomionsa: Turun puukottajalle elinkautinen – Iskusta selvinnyt kertoo tuntevansa iloa, mutta myös surua

Turun puukotuksissa kuoli kaksi ja loukkaantui kahdeksan viime elokuussa.

Turun puukotukset 2017
Syytetty osallistui huhtikuussa alkaneeseen oikeudenkäyntiin Turussa.
Syytetty osallistui huhtikuussa alkaneeseen oikeudenkäyntiin Turussa.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Varsinais-Suomen käräjäoikeus on tuominnut Turun puukotuksista epäillyn miehen elinkautiseen vankeusrangaistukseen.

Käräjäoikeus totesi Abderrahman Bouananen syyllistyneen kahteen terroristisessa tarkoituksessa tehtyyn murhaan ja kahdeksaan samassa tarkoituksessa tehtyyn murhan yritykseen.

Lisäksi käräjäoikeus velvoitti tekijän maksamaan uhreilleen ja näiden omaisille korvauksia noin 450 000 euroa. Näiden korvausten lisäksi tekijän maksettavaksi tulevat uhrien oikeudenkäyntikulut.

Käräjäoikeus määräsi tekijää maksamaan uhreilleen ja näiden läheisille korotettuja vahingonkorvauksia sillä perusteella, että kyseessä on rikos, jota ei ole Suomessa ennen koettu.

Tuomioistuimen tulkinta tekee Turun puukotuksista Suomen ensimmäisen rikoslain mukaisen terroriteon.

Puolustus pohtii valittamista

Tekijän asianajaja Kaarle Gummerus kertoo olleensa tuomion jälkeen yhteydessä päämieheensä. Mies passitetaan istumaan tuomiotaan Turun vankilaan.

– Hän oli hiljaa. Hän ei halunnut kommentoida asiaa tässä vaiheessa mitenkään, Gummerus kertoo Ylelle.

Gummerus ei halunnut lähteä vielä arvioimaan, aikooko puolustus valittaa tuomiosta. Hän aikoo tavata päämiehensä tiistaina. Käräjäoikeuden tuomiosta voi valittaa hovioikeuteen.

Mikäli käräjäoikeuden tuomio saa lainvoiman, tekijä voi anoa pääsyä ehdonalaiseen aikaisintaan 12 vuoden kuluttua. Elinkautisen vankeuden kesto on keskimäärin Suomessa reilut 14 vuotta.

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen sen sijaan on tyytyväinen käräjäoikeuden ratkaisuun. Syyttäjän vaatimukset menivät lähes kokonaan läpi.

– Tämä on signaali kotimaassa ja kansainvälisesti, että näin toteutettuna teko on arvioitu terroristiseksi, Toiviainen sanoo.

Suomessa on aiemmin käsitelty terrorismirikoksia kolmessa oikeudenkäynnissä. Syytteet ovat joko kaatuneet tai oikeusprosessi on niissä vielä kesken.

Puukotuksesta selvinnyt: Oikeudenmukaisuus voitti

Tapauksen oikeuskäsittely alkoi Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa huhtikuussa. Varsinainen oikeudenkäynti kesti yhteensä viisi viikkoa.

Ensimmäistä puukottajan uhria auttamaan tullut ja vakavia vammoja saanut ruotsalaismies Hassan Zubier seurasi oikeudenkäyntiä alusta loppuun saakka.

Tunteet ovat pinnassa, kun mies on juuri kuullut puukottajan saamasta tuomiosta.

– Tunnen suurta iloa. Se on erittäin tärkeää, mutta tunnen myös surua. Meillä on kaksi kuollutta ja kahdeksan, jotka ovat loukaantuneet iäksi, Zubier kertoo Ylelle.

Zubier sanoo, että hänen mielestään oikeudenmukaisuus voitti.

Käräjäoikeus määräsi tekijän maksamaan pyörätuolissa istuvalle Zubierille vajaat 90 000 euroa korvauksia kivusta ja särystä sekä haitasta ja kärsimyksestä. Lisäksi oikeus velvoitti tekijää maksamaan Zubierille kuukausittain ansionmenetyskorvausta, kunnes Zubier täyttää 65 vuotta.

Teko oli omiaan aiheuttamaan vakavaa pelkoa

Käräjäoikeus ei löytänyt aihetta epäillä tekijän tunnustusta. Mies on kertonut aikeekseen tappaa kolme uhreistaan.

Oikeus katsoi tänään perjantaina antamassaan ratkaisussa, että teot olivat omiaan aiheuttamaan vakavaa pelkoa väestön keskuudessa eli kyseessä oli rikoslain mukainen terroriteko.

Käräjäoikeuden mukaan tekijä oli radikalisoitunut vähitellen siten, että hän mielsi itsensä terrorijärjestö Isisin aatteen edistäjäksi. Käräjäoikeuden mielestä tekijä pyrki myös oikeudenkäynnin aikana vahvistamaan itsestään kuvaa jihad-soturina.

Vaikka käräjäoikeus ei antanut ratkaisussaan paljonkaan painoarvoa tekijän omalle todistukselle, se katsoi, että Isis-aatteen avoin levittäminen oli omiaan lisäämään vakavaa pelkoa väestön keskuudessa. Tuomioistuin kuuli tekijää kaksi kertaa oikeuskäsittelyn aikana.

Lisäksi yleisellä paikalla keskellä päivää tehty veriteko synnytti tuomioistuimen mukaan vakavaa pelkoa "henkeen, terveyteen ja ruumiilliseen koskemattomuuteen liittyvien yksityisten etujen vaarantumisesta".

Väkivalta oli silmitöntä

Käräjäoikeuden mukaan Turun keskustassa viime elokuussa tehdyt rikokset oli myös tehty vakaassa harkinnassa, erityisen raa'alla ja julmalla tekotavalla ja vakaasti harkiten eli tekijä syyllistyi murhiin ja murhan yrityksiin.

Tuomioistuimen mukaan mies oli päättänyt tehdä terrorijärjestö Isisin toimintatavan mukaisen rikoksen jo lähtiessään ystävänsä asunnolta Kaarinasta tekopäivän aamuna.

Mies otti asunnosta mukaansa kaksi keittiöveistä. Hän oli kirjoittanut edellisyönä manifestin, jonka hän myöhemmin kuvasi Turun keskustassa ja latasi pikaviestipalvelu Telegramiin.

Lisäksi tekijän uhreihin kohdistama väkivalta oli käräjäoikeuden mielestä silmitöntä ja erityisiä tuskia aiheuttavaa. Tekijä kertoi oikeudessa, että hänen tarkoituksenaan oli leikata uhrien päät irti.

Käräjäoikeus katsoi, että tekijän palaaminen uhriensa luokse sekä takaa-ajajista huolimatta jatkuneet puukotukset Turun kauppatorilla ja sen läheisyydessä ovat osoittaneet kylmäverisyyttä, päättäväisyyttä ja sitkeää surmaamispyrkimystä.

Syyttäjällä ja puolustuksella oli eripuraa rikosnimikkeistä

Teot sijoittuvat viime kesään ja Turun keskustaan. Marokosta turvapaikanhakijana Suomeen tullut 23-vuotias mies surmasi kaksi naista ja vahingoitti kahdeksaa muuta ihmistä.

Poliisi pysäytti miehen pian tekojen jälkeen ampumalla tätä jalkaan.

Miehelle tehtiin mielentilatutkimus jo aiemmin, jossa hänet todettiin syyntakeiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että tekijä oli täydessä ymmärryksessä tekojen aikaan.

Keskeiset erimielisyydet oikeudenkäynnin aikana liittyivät rikosnimikkeisiin ja siihen, oliko kyseessä Suomen ensimmäinen terroristisessa tarkoituksessa tehty rikos.

Syyttäjän mielestä kyse oli terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä murhista ja kahdeksasta samassa tarkoituksessa tehdystä murhan yrityksestä. Puolustuksen mukaan kyse oli tapoista ja tapon yrityksistä.

Vaikka syytetty itse on sanonut kyseen olleen terroriteoista, puolustus kiisti rikoslain mukaisen terroristisen tarkoituksen.

Varsinais-Suomen käräjäoikeus nosti ratkaisussaan esille puolustuksen esittämiä argumentteja, mutta torjui niistä suurimman osan.

Puolustus pyrki oikeudenkäynnin aikana esittämään muun muassa, että käännösvirheen takia kyse ei olisi terroriteosta, veriteon kohteeksi valikoitui ensisijaisesti naisia ja tekijä ei pyrkinyt pitkittämään uhriensa tuskaa. Oikeus kuitenkin katsoi toisin tai piti argumentteja merkityksettöminä kokonaisuuden kannalta.

Tapaus käsiteltiin kolmen tuomarin kokoonpanossa. Tuomio tuli kokoonpanon yksimielisellä päätöksellä.

Lue myös:

Liian hidas turvapaikkaprosessi ja radikalisoitumisen ennaltaehkäisy retuperällä – Onnettomuustutkintakeskus julkaisi Turun puukotuksia koskevan selostuksensa

Turun puukotusten tuomio tulee kesäkuussa – Syytetylle luvassa ainakin kymmenen vuotta vankeutta

Happonen: Mihin tuoliin päätyy Turun puukottaja?

Analyysi: Juoksuttaako Turun puukottaja oikeuslaitosta ja mediaa?

Turun epäilty puukottaja esitutkinnan aikana: "Minusta tuli joku toinen, ja sitten minä tein mitä tein"