Satojatuhansia litroja jätevettä valui suojeltuun järveen – uimarit kaikkosivat Katumajärveltä

Hämeenlinnan Seudun Vedellä on ollut alkuvuoden aikana peräti yhdeksän jätevesivuotoa. Toukokuussa kaksi erillistä vuotoa ryöpsäytti ulosteperäistä jätevettä Katumajärveen.

Jätevesivuoto
Laaksonen ja Varjonen
Jorma Laaksonen (vas.) ja Jyrki Varjonen ovat tehneet pitkään työtä Katumajärven hyväksi.Timo Leponiemi / Yle

Katumajärven ranta-asukkaat Hämeenlinnassa ovat tuohtuneita. Järveen pääsi toukokuussa Hämeenlinnan Seudun Veden viemäreistä jätevettä kahteen eri otteeseen. Ensin järven pohjoispäähän valui noin 40 kuutiota jätevettä ja vähän myöhemmin etelämpänä Solvikinrannassa 300 kuutiota.

Katumajärvi on tunnettu siitä, että väkisin kristinuskoon käännytetyt hämäläiset kävivät järvessä pesemässä pois kristillisen kasteensa. Nyt järveen ei haluta mennä, vaikka Solvikinranta on ollut suosittu uimaranta. Jätevesivuotojen jälkeen se on ollut käytännössä autio.

Katumajärven suojelussa liki 30 vuotta mukana olleet Jyrki Varjonen ja Jorma Laaksonen ovat syystäkin tuohtuneita.

– Ei tämä hyvältä näytä. Me olimme päässeet vesistön suhteen hyvän puolelle, joten tämä on isku vasten kasvoja, sanoo Jyrki Varjonen.

Hyvä kalavesi uhattuna

Jyrki Varjonen toimii puheenjohtajana Katumajärven kalastusyhdistyksessä. Katumajärvi on monipuolinen kalavesi. Järvessä on kuhaa, muikkua, ahventa, lahnaa ja haukea. Onpa Katumajärvestä saatu jopa 4,6 kiloinen ankerias.

Katumajärvi
Katumajärvi on keidas lähellä Hämeenlinnan keskustaa.Timo Leponiemi / Yle

Jätevesipäästöt pistävät miettimään kalojen elinmahdollisuuksia.

– Tämä on helmi kaupungin sydämessä. Me olemme saaneet rehevöitymisen kuriin kaislanleikkuilla, laskeutusaltaiden rakentamisella ja hoitokalastuksella. Täällä on kalastettu roskakalaa 14 vuoden ajan ja saaliit ovat olleet 3 000–5 000 kiloa vuodessa.

Varjonen toteaa, että ihmiset ovat totaalisesti pelästyneet Katumajärveen tulleita jätevesipäästöjä. Aiemmin vilkas uimaranta on hiljentynyt, kun järvi kärsii.

Ely-keskus otti vesilaitoksen tarkkailuun

HS-Veden yhdeksän jätevesivuotoa alkuvuoden aikana on herättänyt myös Hämeen ely-keskuksen. HS-Vesi onkin joutunut viranomaisten suurennuslasin alle.

– Tuntuu jotenkin edesvastuuttomalta kaupungin ja HS-Veden taholta, että tällaista pääsee tapahtumaan. Nyt täytyy korkeampien viranomaisten eli ely-keskuksen tai ympäristöministeriön puuttua tähän asiaan. Sitä kautta saadaan aikaiseksi selviä pakotteita ja otettua ne käyttöön, Jorma Laaksonen vaatii.

Ely-keskus vaatiikin vesilaitokselta parempaa toimintamallia jätevesivuotojen sattuessa ja niiden torjunnassa. Samoin tiedotusta tulee parantaa. Ely-keskuksen vaatimuslistalla on myös yksityiskohtainen suunnitelma ja aikataulu verkoston kunnostuksesta.

Ylitarkastaja Hanna Aarnos Hämeen ely-keskuksesta sanoo, että vesilaitoksen toimintaan pitää suhtautua vakavalla mielellä. Aarnos arvioi, että myös vesilaitos suhtautuu jätevesivuotoihin samoin. Mihinkään rankaisutoimiin ei vielä lähdetä.

Selvitykselle aikaa elokuun loppuun

HS-Veden toimitusjohtaja Jukka Meriluoto sanoo, että yhtiö on tehnyt jo usean vuoden ajan muun muassa korjauksia pumppaamoihinsa. Meriluoto myöntää, että nyt on hyvä aika laittaa tekemiset yksiin kansiin, jotta ely-keskus pystyy paremmin seuraamaan sitä, mitä on tehty. Ely-keskus edellyttää vesilaitoksen selvitystä elokuun loppuun mennessä.

HS-Vedellä on noin tuhat kilometriä jätevesiviemäreitä. Yleisin jätevesivuodon syy on viettoviemärissä tapahtunut tukos.

Meriluoto näkee tukoksiin kaksi merkittävää syytä. Viemäriin joutuu tai laitetaan asioita, joita ei sinne kuulu. Esimerkiksi tammikuinen Jyrätien jätevesivuoto aiheutui todennäköisesti kinkkurasvojen muodostamasta tukoksesta. Sen seurauksena Myllyojan kautta jätevettä pääsi valumaan aina Hattulan Lehijärveen saakka. Toinen merkittävä syy viemäritukoksiin on rakenteellisesti huonot kohdat, sanoo Meriluoto.

HS-Vesi saneeraa ja automatisoi

HS-Vesi aikoo lisätä viemärilinjojen automaattista valvontaa. Putkistojen virtaamia ja niiden muutoksia seuraamalla tukokset on mahdollista havaita aiempaa nopeammin. Myös putkistojen saneerauksia ollaan lisäämässä.

Vuosittain korjauksiin tullaan käyttämään neljä miljoonaa euroa aiemman kolmen miljoonan sijaan. Meriluoto huomauttaa, että käytännössä asiakkaat maksavat vesilaitoksen investoinnit eli vesimaksut voivat nousta.

Solvikinrannan jätevedenpumppaamo
Solvikinrannassa on HS-Veden jätevesipumppaamo.Timo Leponiemi / Yle

Vaikka putkistoihin ja niiden virtaamien seurantaa tehostetaan, toimitusjohtaja Jukka Meriluoto ei lupaa, että kaikista vuodoista päästäisiin eroon. Niiden määrä kuitenkin vähenee, vakuuttaa Meriluoto.

Viemäriputki kulkee järven poikki

Toinen iso ja jopa yksittäisiä jätevesivuotoja suurempi riski Katumajärvellä on Vanajanlinnan jätevesiputki. Se kulkee Katumajärven poikki Solvikinrannan jätevedenpumpaamolle. Muovinen putki nousee aika ajoin pintaan.

– En usko, että se kauaa kestää tällaisia taivutteluja. Silloin me olemme purjeissa tällä uimarannalla, tämä on uimakelvoton ihan saman tien, varoittaa Jyrki Varjonen.

Jätevesiputken siirtämisestä kuivalle maalle on puhuttu jo ainakin parikymmentä vuotta. Lupauksista huolimatta mitään aikataulua putken siirtämiselle ei ole kerrottu, harmittelevat Jyrki Varjonen ja Jorma Laaksonen.

Uimarit pelkäävät

Jo toukokuisten jätevesivuotojen jälkeen Solvikinranta on ollut autio. Vain rohkeimmat uskalikot ovat käyneet uimassa, vaikka viranomaiset vakuuttavat veden olevan uimakelpoista. Jyrki Varjonen on suojellut järveä tulevat sukupolvet mielessään.

– Minä haluan jättää jälkipolville sellaisen virkistyskeitaan uinti- ja kalastusmahdollisuuksineen, ettei asuttaisi minkään kuralammikon varrella.

Edit 18.6.2018 klo 9:45: Korjattu otsikkoa: otettu vuosikausia -sana pois otsikosta.