Haistata pitkät exälle, sotke kirjan sivut hunajalla tai avaa mielesi syvimmät sopukat – itse täytettävät kirjat muuttavat lukemisen aktiiviseksi

Vauvakirjat ovat tuttuja täytettäviä kirjoja. Niiden rinnalle on ilmestynyt kirjoja, jotka tarjoavat tekemistä käsille ja aivoille.

kirjat
WSOY täytettävät kirjat
Tuhoa tämä kirja -teos nosti täytettävät kirjat suosioon. Kirja ilmestyi Suomeksi vuonna 2016. Kirjan täyttöä kommentoidaan, kuvataan ja videoidaan somessa.Pekka Tynell / Yleisradio

Psykoterapeutti, tietokirjailija Maaret Kallio ratsastaa trendin harjalla. Hän on kirjoittanut täytettävän kirjan, jonka avulla lukija voi tutkailla mielensä liikkeitä.

– Ihmiset jumppaavat pakaraa ja miettivät kroppaa, lihaksia ja ulkonäköä. Kannattaisi muistaa, että myös mieltä voi treenata, Kallio sanoo.

Kallion kirja Lujasti lempeä - Mielen työkirja on jaettu kahteentoista teemaan ja sen on tarkoitus kulkea lukijansa rinnalla vuoden ajan. Tehtävänä voi olla vaikkapa löytää omanlaisensa ainekset hyvään elämään tai havainnoida asioita, jotka tuovat mieleen vakautta.

Kiltteyttä ei voi olla liikaa, mutta se voi olla väärin suunnattua.

Maaret Kallio, Lujasti Lempeä - Mielen työkirja

Mielen työkirja perustuu Kallion kahteen aiempaan teokseen. Nyt mukaan ovat tulleet tehtävät.

– Tietokirja voi olla aika raskaskin lukea. Tässä on mukana ajatusärsykkeitä ja pohdinnan paikkoja, jotka jatkavat keskustelua kirjan ja sen lukijan välillä.

Vauvan ja hauvavauvan kirjat

Arvo Lehtovaaran ja Maija Karman Kulta-aika lapsuuden: Pienokaisen oma kirja ihastutti sotien jälkeisessä Suomessa. Kirjan ilmestymisvuonna 1949 lapsia syntyi paljon, mutta ainakin esikoisen ensiaskeleet ja hampaan puhkeamiset ehdittiin kirjata ylös vauvakirjaan. Kirjasta on otettu 50 painosta ja sitä myydään yhä.

Täytettävien kirjojen uusi tuleminen lähti nuorista.

– Tuhoa tämä kirja ilmestyi Yhdysvalloissa jo kymmenen vuotta sitten.

– Julkaisimme sen suomeksi vuonna 2016. Se oli varmaan otollinen aika. Villitys lähti leviämään sosiaalisessa mediassa (siirryt toiseen palveluun), kertoo WSOY:n kustantaja Henrikki Timgren.

Kustantaja Henrikki Timgren, WSOY
WSOY:n kustantaja Henrikki Timgren ennustaa täytettävistä kirjoista pitkäikäistä trendiä.Jussi Koivunoro / Yle

Revi tämä sivu irti. Pane se taskuusi. Anna sen mennä pesuun. Kiinnitä sivu takaisin paikoilleen.

Keri Smith, Tuhoa tämä kirja (suom. Maria Lyytinen)

Tuhoa tämä kirja (siirryt toiseen palveluun) on kanadalaisen kirjailijan ja käsitetaiteilijan Kerti Smithin ideoima. Hänen haluaa tehdä kirjoja, joiden täydentämiseen lukija voi aktiivisesti vaikuttaa. Nuorille suunnatulle tuhoamiskirjalle saa tehdä kaikkea sitä, minkä vanhemmat ja opettajat ovat kieltäneet. Kirjaa nuollaan, taitellaan, roiskitaan ja sen päältä kävellään. Lopulta kirja kehottaa ottamaan sen mukaan suihkuun. Monen mielestä kirjan tuhoaminen on vapauttavaa.

– Toki jokainen voi tehdä tällaisen vaikka tyhjästä vihosta, mutta on innostavampaa, että joku on tehnyt valmiiksi impulsseja, joiden mukana toimia.

– Siinä syntyy dialoginen suhde kirjan tekijän ja täyttäjän, tässä tapauksessa tuhoajan, välillä, Timgren sanoo.

Mustavalkoista Tuhoa tämä kirja -teosta ja sen jälkeen ilmestynyttä värillistä versiota on myyty yhteensä 80 000 kappaletta. Samassa imussa lähtivät menemään kaupaksi muutkin täytettävät teokset.

Mitä äitisi ehti kertoa ennen kuin kuoli?

Hollantilainen Elma van Vliet on kehittänyt suositun sarjan täytettäviä kirjoja. Ensimmäinen kirja syntyi omaan tarpeeseen. Van Vlietin äiti sairastui vakavasti ja tyttärelle iski paniikki. Hänelle oli käynyt, kuten monelle meistä. Van Vliet oli monesti ajatellut, että äidiltä pitää kysyä perheen ja suvun asioista, mutta koskaan ei tuntunut olevan sopiva hetki. Äidin menettämisen pelko sai hänet toimimaan. Hän antoi äidilleen kirjan täynnä kysymyksiä. Äidin tehtävänä oli kirjoittaa vastauksensa kirjaan ja ojentaa se sitten takaisin tyttärelleen muistoksi.

Tekstiä vanhasta päiväkirjasta
Päiväkirjan kirjoittaminen on tuttua kirjan täyttämistä. Täyttökirjoissa kirjailija ohjaa lukijaa ja täyttäjää tiettyyn suuntaan.Raila Paavola / Yle

Kadutko joitakin elämäsi aikana tekemiäsi valintoja?

Elma van Vliet, Äiti, kerro minulle (suom. Sanna van Leeuwen)

Saatuaan täytetyn kirjan äidiltään, van Vliet tuli ajatelleeksi, että monet muutkin voisivat hyötyä hänen ideastaan. Äiti - kerro minulle oli toukokuun myydyin tietokirja Suomessa.

On eri asia voida huonosti kuin olla huono

Kännykkään kiinni kasvaneet kaipaavat käsillä tekemistä eikä päiväkirjoista tuttu avautuminen mene muodista koskaan. Päinvastoin omien ajatusten jäsentely ja tutkiskelu on pinnalla juuri nyt.

– Ihmisillä on tarve jollain tavalla reflektoida itseään.

– Aina ei välttämättä tarvitse mennä terapiaan tai psykologin puheille, vaan voit käydä läpi asioita kirjan ohjaamana. Kynnys tällaiseen tekemiseen on madaltunut, Henrikki Timgren arvelee.

Maaret Kallio muistuttaa, että kirja ei voi koskaan korvata terapiaa. Sen sijaan kirja voi palauttaa ihmisen maan pinnalle. Näyttää, ettei olekaan aivan hullua ajatella tai tuntea näin. Tajuta, että monella muullakin on samoja ongelmia.

Maaret Kallio Psykoterapeutti ja kirjailija
Maaret Kallio on aiemmin kirjoittanut tietokirjoja. Täytettävä Mielen työkirja sisältää lisäksi tehtäviä kirjan teemoista. Niiden avulla lukija voi työstää oivalluksiaan ja jatkaa keskustelua mielessään.Pekka Tynell / Yle

Täytettävän kirjan pariin voi palata uudelleen jälkeenpäin. Se antaa perspektiiviä. Kallion mukaan ihminen alkaa uskoa osanneensa ja tienneensä tietyt asiat aina. On terveellistä lukea, kuinka jokin asia on pohdituttanut ja tuntunut synkältä tai raskaalta. Ja siitäkin on selvitty.

– On hyvä oppia erottamaan, että en olekaan huono vaan vain voin huonosti. Niissä on hurjan suuri ero mielen kannalta, Kallio muistuttaa.

Raivolla ja ironialla ärsytyksiä päin

Monien kirjojen tavoitteena on tuottaa hyvää mieltä ja kannustaa ajattelemaan positiivisesti.

Otavan kustannustoimittajasta Lotta Sonnisesta homma alkoi maistua turhankin makealta.

– Teen kustannustoimittamisen rinnalla käännöstöitä. Käännettyäni muutaman täytettävän kirjan minua alkoi jo huvittaa se kaikki herttaisuus ja yletön kiitollisuus, Sonninen naurahtaa.

– Ja onhan se vähän rahastustakin. Näen tämän jatkumona aikuisten värityskirjoille.

Sonninen kokee, että täyttökirjat on suunnattu juuri hänen kaltaisilleen nelikymppisille naisille. Aivan kuin heillä olisi loputon velvollisuus tulla aina vain paremmiksi ja ihanammiksi ihmisiksi.

Luettele ihmisiä, jotka ovat sinua epäpätevämpiä ja menestyvät silti paremmin.

Lotta Sonninen, Pieni pahan mielen kirja

Positiivisen ajattelun rummuttaminen tuntuu Sonnisen mielestä korreloivan sen kanssa, miten stressaantuneita ihmiset ovat. Taustalla kummittelee ajatus, että stressistä ja kiireestä selviää ajattelemalla myönteisemmin.

– Entä jos katkeruuskin voisi olla voimavara? Kiukunkin voi kääntää eteenpäin piiskaavaksi voimaksi, Sonninen pohtii

Tästä pohdiskelusta syntyi idea pahan mielen täyttökirjasta. Kirjaan voi piirustaa naapurien inhottavimmat piirteet tai luetella exän kaikki huonot puolet.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Lotta Sonninen Pieni pahan mielen kirja
Lotta Sonnisen kirjalla voi pilata päivänsä ja vähän toistenkin. Jos kirjan täyttää kannesta kanteen, vaikka vain kieli poskessa, se kannattaa piilottaa visusti.Otava

Lotta Sonninen on miettinyt, että, jos hänen tekemänsä Pienen pahan mielen kirjan täyttää edes puolitosissaan kirjan ohjeiden mukaan, siitä tulee erittäin salainen dokumentti.

– Kaikki kiukku on sitten siellä ja ehkä poissa mielestä. Voihan kirjan sitten vaikka polttaa tai jotenkin muuten rituaalinomaisesti hävittää. Vaikka kirja onkin tehty pilke silmäkulmassa.

Myös psykoterapeutti Maaret Kallion kirjaan avataan sielua siinä määrin, että monen tekee varmaan mieli kätkeä täytetty kirja vaatekaapin perimmäiseen nurkkaan villapaitojen alle.

Jos käsin kirjoittaminen ei luonnistu, kirjan tehtävät voi tehdä koneella.

– Silloin itse kirja säilyy koskemattomana ja sen voi kierrättää, vinkkaa Kallio.