Joutsennaaraiden yhteiselo katkesi toisen katoamiseen – katso kuinka leski koputtelee laivan ikkunaa

Kyhmyjoutsenia ei pidä ruokkia kesällä, koska ne kesyyntyvät asiantuntijan mukaan liikaa. Seurauksena on hyökkäilyä ja sotkemista.

kyhmyjoutsen
Rengastettu kyhmyjoutsen Lahden satamassa.
Yksin jäänyt kyhmyjoutsen, joka on rengastettu Suomessa vuonna 2009. Video: Sari Mykkänen

Sisävesilaivan väki tottui kyhmyjoutsenpariskuntaan, joka tepasteli usein aluksen liepeillä Lahden satamassa Vesijärven rannalla. Nyt naaraita ei ole enää kahta, vaan yksi.

– Ne tulivat ennen aina moikkailemaan meitä kahdestaan. Nyt sitten havahduin kovaääniseen koputukseen, joka kantautui yläkertaan. Yksinäinen leskijoutsen nakutti nokallaan ikkunaan, kertoo M/S Happy Daysin toinen omistajista Sari Mykkänen.

Mykkänen taltioi koputuksen videolle, joka on katsottavissa tämän jutun pääkuvasta. Radion luonto-ohjelman tuottaja Asko Hauta-aho Ylestä arvioi koputtelun johtuvan ikkunan heijastumasta.

– Kyhmyjoutsen näkee itsensä ikkunasta. Se todennäköisesti luulee heijastumaa toiseksi linnuksi. Normaalia reviirikäyttäytymistä.

Kyhmyjoutsenpariskunta tuli lahtelaisille rakkaaksi. Paikalliset lintuharrastajat nimesivät ne Pöhköiksi. Päijät-Hämeen lintutieteellisestä yhdistyksestä kerrotaan, että nimitys juontaa juurensa pariskunnan erikoisesta tavasta muuttaa pohjoisempaan talven tultua. Pöhköt viihtyivät talvikaudella Päijänteellä Kalkkistenkoskella, Asikkalassa.

Tavallisesti kyhmyjoutsenet lähtevät talvehtimaan etelämpään esimerkiksi Itämerelle.

Kesyyntyneet kyhmyjoutsenet sotkevat ulosteillaan uimarantoja.

Olli Vuori

Pariskunnalle sattui vahingoittumisia vuosien varrella. Näistä vakavin oli nyt kadonneen kyhmyjoutsenen loukkaantuminen nuoleen, joka oli ammuttu jalkajousella. Tekijää ei ole saatu kiinni.

Kyhmyjoutsen oli hoidettavana vammansa takia Heinolan lintutarhalla. Lintu toipui. Pariskunnan jälleennäkeminen Asikkalassa oli liikuttava (siirryt toiseen palveluun), kirjoitti muun muassa Etelä-Suomen Sanomat valokuvien kera.

Toipunut lintu eli noin vuoden. Sen jälkeen siitä ei ole enää ollut havaintoja, joten sen epäillään kuolleen. Kyhmyjoutsen oli rengastettu Tanskassa ja vielä elävä toinen osapuoli Suomessa.

Kummatkin ovat varmistetusti naaraita, koska elossa oleva yksilökin oli vuosia sitten hoidettavana Heinolassa. Syynä hoitoon oli kylmän talven aiheuttama ravintohukka.

– Kahden samaa sukupuolta olevan kyhmyjoutsenen yhteiselo ei ole tavallista, mutta sitä esiintyy silloin tällöin, sanoo Heinolan lintutarhan hoitaja Olli Vuori.

Kesyyntynyt kyhmyjoutsen voi hyökkäillä

Lahtelaiset tarjoavat mielellään satamassa liikkuville kyhmyjoutsenille leipää. Samalla ihmiset ovat innoissaan kesyyntyneiden lintujen sosiaalisuudesta. Asiantuntijan mukaan kasvisravinnolla pärjääviä kyhmyjoutsenia ei kuitenkaan pidä ruokkia – varsinkaan kesällä.

– Ihmiset haluvat ruokkia kyhmyjoutsenta kädestä ja rupattelevat sille. Se ei ole linnulle hyväksi. Kesyyntyneet kyhmyjoutsenet sotkevat ulosteillaan uimarantoja. Ne voivat myös hyökkäillä ihmisten päälle, kertoo lintutarhan hoitaja Olli Vuori.

Alueelle on pystytetty lintujen ruokkimisen kieltäviä tauluja. Kyhmyjoutsenia (siirryt toiseen palveluun) on Lahden satamassa arviolta puolenkymmentä.

Kyhmyjoutsen.
Tämä kyhmyjoutsen tonkii roska-astiaa. Vai näkeekö se heijastuman itsestään kiiltävästä reunuksesta?Saara Kantanen