1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kultaranta

Katainen Kultarannassa: USA:n ja Venäjän johtajilla yksi sama ajatus - "Mitä heikompi Eurooppa, sen parempi"

Tohtori Jukka Tarkka kysyi keskustelijoilta, voisiko EU liittyä organisaationa Natoon.

Kultaranta
Aamukeskustelu: Täällä EU, kuuleeko kukaan?
Aamukeskustelu: Täällä EU, kuuleeko kukaan?

Aamu valkeni Naantalissa aurinkoisena, mutta Kultaranta-keskustelut jatkuivat mietteliäissä tunnelmissa. Maanantain ensimmäisen keskustelun aiheena oli EU ja miten saada siitä vahvempi ja yhtenäisempi.

Asiaa puivat pääministeri Juha Sipilä (kesk.), Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen ja Helsingin Sanomien Lontoon-kirjeenvaihtaja Annamari Sipilä. Talouselämän toimittaja Matti Virtanen veti keskustelun.

EU:n isoin ongelma?

Mikä on EU:n suurin ongelma? Tämän kysymyksen heitti keskustelua vetänyt toimittaja Matti Virtanen ensimmäiseksi keskustelijoille. Esimerkiksi Saksassa turvapaikkapolitiikka on ajanut hallituksen kriisiin ja EU:n sisällä on eriäviä mielipiteitä siitä, miten maahanmuuttoon liittyvät asiat hoidetaan.

Euroopan komission varapuheenjohtajan Jyrki Kataisen mukaan Eurooppa ei ole mitenkään omituinen omien ongelmiensa kanssa vaan samat asiat puhuttavat Yhdysvalloissa.

– Kaikissa demokratioissa on omat ongelmansa. Kaikkein suurin ongelma tai uhka Euroopalle on yhteisen arvopohjan rapautuminen. Meillä on Puola ja Unkari, jossa liberaali demokratia kyseenalaistetaan, hän mietti.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) oli Kataisen kanssa asiassa samaa mieltä: arvopohja ei saa Euroopassa rapautua.

– Se näkyy oikeusvaltioperiaatteen halveksimisena ja siinä pitää olla äärimmäisen tiukkana. Silloin lähtee perusta murenemaan, Sipilä sanoi.

Kumpi sitten EU:lle parempi vaihtoehto integraation syventäminen vai yhtenäisyys?

Jyrki Kataisen mukaan yhtenäisyys on tärkeä perusarvo EU:lle. Katainen sanoo, että EU:ssa ei voi olla kahden kerroksen väkeä, jossa toiset ovat niin sanotusti ytimessä ja toiset ulkokehällä.

Katainen sanoi muutaman esimerkin integraatiosta: se on esimerkiksi keinoälyn soveltamista ja kiertotalouden buustaamista. Puolustusyhteistyö on Kataisen mukaan aivan välttämätöntä, jotta kansalaisten elinolot voidaan turvata.

Pääministeri Sipilän mukaan ilman yhtenäisyyttä ei synny integraatiota.

– Sitä olemme ajaneet Brexitin jälkeen. Puolustusyhteistyönaskeleet ovat sitä, mitä Suomi on ajanut, sanoo Sipilä.

Ulkopoliittisen instituutin johtajan Teija Tiilikaisen mukaan integraation syventämisessä on ollut EU:n sisällä suunnannäyttäjiä ja se on hänen mukaansa normaalia.

– Euroalueen nykytila on poikkeus, koska se on jäänyt pysyvämmin eritahtiseksi. Sellaisia jakolinjoja ei saa kuitenkaan syntyä, että tulee kuppikuntia, jossa yhteisöllisyys kärsii, Tiilikainen sanoo.

Pakolaiskriisi nousi odotetusti esiin

Pakolaiskriisi nousi odotetusti keskustelussa esiin. Pääministeri Juha Sipilältä kysyttiin keinoja, kuinka kriisi taltutetaan. Ihmisiä pitäisi auttaa lähempänä kriisialueita, Sipilä pohti.

– Lähempänä kriisialuetta pitäisi perustaa kunnollinen leiri ja paremmat olosuhteet yhdessä YK:n kanssa. Pitäisi ottaa kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta ihmisiä ilman, että tällaista vuoden 2015 kaltaista kansanvaellusta syntyy, Sipilä mietti.

Jyrki Katainen totesi Sipilän jälkeen, että komissio on esittänyt seuraavaan EU-budjettiin lisärahaa EU:n maahanmuuttopolitiikan luomiseen 35 miljardia euroa. Näillä on tarkoitus tehostaa esimerkiksi rajavalvontaa.

– Ongelmaa ei ole ratkaistu. Tulijoita on vähemmän kuin vuonna 2015. Tälläkin hetkellä on leirejä, joita EU tukee. Eli auttaa hätää kärsiviä ihmisiä esimerkiksi Turkissa yhdessä YK:n kanssa.

– Se pitää tiedostaa, että mitä paremmin onnistumme kehityspolitiikassa, eli mitä enemmän Afrikka vaurastuu ja sitä vähemmän tulee pakolaisuutta, mutta tulee muuta muuttoa. Mitä vauraampia afrikkalaiset ovat, sitä enemmän he liikkuvat ihan niin kuin suomalaisetkin, Katainen kiteytti.

Katainen: Heikko EU, Venäjä ja USA pitää tätä hyvänä

Euroopan komission varapuheenjohtajan Jyrki Kataisen mukaan EU on vahva, kun maailma toimii sääntöjen mukaan. Hänen mukaansa siinä vaiheessa tulee ongelma, jos sääntöjä ei tunnusteta.

– On Yhdysvallat, Kiina, Venäjä ja EU, ja EU on ainoa, joka toimii sääntöperustaisen maailman puolesta. Onko se sitten heikkous, mutta pitäisin sitä myös vahvuutena, Katainen mietti.

Katainen puhui ponnekkaasti sen puolesta, että EU ei ole äärimmäisessä kriisissä. Katainen uskoo, että kolmen vuoden päästä EU on merkittävästi integroituneempi. Kauppasopimuksia on merkittävästi enemmän, turvallisuuspuolella on myös kehitystä, hän listasi.

Kataisen mukaan nykyinen polittinen tilanne on kuitenkin poikkeuksellinen: Yhdysvaltojen ja Venäjän presidentit jakavat saman ajatuksen Euroopasta ja sen heikkoudesta.

– He jakavat ajatuksen, että mitä heikompi Eurooppa on, sen parempi. Tätä ei ole aiemmin ollut. Ja nyt kysytään haluaako Eurooppa puolustautua ja olla johtaja niillä alueilla, joilla se haluaa, Katainen sanoi.

Pääministeri Sipilä vakuutti EU:n olevan edelleen taloudellinen supervalta. Hän toivoi, että EU olisi tulevaisuudessa entistä vahvempi ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Helsingin Sanomien Lontoon-kirjeenvaihtajalla Annamari Sipilällä oli EU:n rooliin vähän toisenlainen näkemys: Eurooppa on talousmahti, mutta sen lisäksi myös itseruoskinnan ykkönen.

– Kysymme, miksi arvomme on rappiolla ja kaikki on huonosti. Ei ole. Eurooppa on yritetään olla ihmisiksi -suurvalta, hän sanoi.

Natokysymykseen Sipilältä lyhyt vastaus

Tohtori, tietokirjailija Jukka Tarkka kysyi keskustelijoilta, voisiko EU organisaationa liittyä Natoon. Pääministeri Sipilä antoi kysymykseen varsin lyhyen vastauksen.

– EU:n ja Naton yhteistyö on tärkeää ja se on riittävä vastaus tähän kysymykseen, vastasi Sipilä.

Katainen jatkoi tämän jälkeen, että EU:lla ja natolla toimintaohjelma, jossa on 73 konkreettista asiaa, mitä molemmat organisaatiot tekevät.

– Tohtori Tarkan ajatus siitä, että EU liittyisi Natoon niin kyllä se selväntäisi asioita. Miksi näin ei ole niin sitä pitää kysyä EU:lta eli jäsenvaltioilta, sanoi Katainen.

Tapahtuma huipentuu YK:n pääsihteerin puheeseen

Voit seurata keskustelua suorana klikkaamalla tämän jutun kuvaa tai Ylen TV1-kanavalla. Kultaranta-keskustelujen päätösistunto pidetään iltapäivällä ja tuolloin puidaan talouden ja ympäristön hyvinvonnin yhteensovittamista.

Tapahtuman päätössanat lausuu YK:n pääsihteeri António Guterres yhdessä presidentti Niinistön kanssa. Myös nämä tilaisuudet voi katsoa suorana TV1:ssä ja Yle Areenassa.

Sunnuntaina alkaneet Kultaranta-keskustelut järjestetään nyt kuudetta kertaa. Tapahtumaan on kutsuttu noin sata keskustelijaa yhteiskunnan eri tahoilta. Mukana on poliitikkoja, virkamiehiä, tutkijoita ja elinkeinoelämän edustajia.

Lue myös:

YK:n pääsihteeri António Guterres saapuu Suomeen – osallistuu Kultaranta-keskusteluihin

Niinistö FT:lle: Isot ja vahvat johtavat nyt maailmanpolitiikkaa – huono uutinen EU:lle

Presidentti Niinistön huolestunut kirjoitus: kansainvälinen järjestys koetuksella – "Hektinen tahti on huono asia"

Lue seuraavaksi