Siemen koltansaamen kielen puhumiseen kylvetään kielipesässä

Kymmenen vuotta täyttävä koltansaamen kielipesä Pe'sser Ivalossa on raivannut tietä koltansaamen kielenelvytystyölle.

kielipesä
Koltansaamen kielipesän lapset 14.6.2018.
Koltansaamen kielipesässä on tällä hetkellä yhteensä viisi lasta.Vesa Toppari / Yle

Vielä tällä hetkellä koltansaamen kielipesän taaperot tavaavat sanoja koltansaameksi laulaen ja leikkien. Perhepäivähoitona toimiva Pe'sser-kielipesä Ivalossa, Pohjois-Suomessa, on jo kymmenen vuoden ajan auttanut koltansaamenkielisiä siirtämään uhanalaisen koltansaamen lapsille.

Puolivuotias Niila Kiprianoff on yksi viidestä lapsesta, jotka ovat tällä hetkellä oppimassa sukunsa kieltä.

– Se oli minun ja Niilan isän yhteinen päätös. Me halusimme, että Niila oppisi koltansaamen kielen. Isä on juuriltaan kolttasaamelainen. Se myös vaikutti myös paljon tähän, kun kielipesä on ryhmäperhepäiväkoti, jossa on pienet ryhmät, kertoo Niilan äiti Jenna Enlund.

Jenna Enlund poikansa Niila Kiprianoffin kanssa koltansaamen kielipesässä.
Puolivuotias Niila Kiprianoff on ollut koltansaamen kielipesässä viime syksystä lähtien.Vesa Toppari / Yle

Kymmenen vuotta, 30 uutta puhujaa

Kymmenvuotias Pe'sser-kielipesä on kasvattanut yhteensä 30 uutta puhujaa kieliryhmään. Pe'sser on koltansaamea ja tarkoittaa pientä lasihelmeä, joita kolttasaamelaiset käyttävät paljon käsitöittensä koristeluissa.

Tie ei kuitenkaan ole ollut vain leikkiä, sillä koltansaamen kieli taistelee edelleen olemassa olonsa puolesta. Koltansaamea puhuu tällä hetkellä arviolta 300 puhujaa.

Kielipesän vastaava hoitaja Pirjo Lotvonen on alusta asti työskennellyt kielipesässä. Hän on päässyt läheltä seuraamaan, kuinka uhanalainen kieli on vaikeroinut, mutta aina noussut uudelleen.

– Kielitilanne on vahvistunut todella paljon näiden kymmenen vuoden aikana. Vaikka ei voi sanoa, että kielellä menee tosi hyvin, niin silti todella paljon on tilanne parempi. Tästä on hyvä jatkaa. Me olemme auranneet tien auki täällä koltansaamen kielipesässä, kertoo Lotvonen.

Pe'sser -koltansaamenkielisen kielipesän vastaava hoitaja Pirjo Lotvonen.
Kymmenen vuoden aikana koltansaamen kieliyhteisössä on tapahtunut paljon, kertoo kielipesän vastaava hoitaja Pirjo Lotvonen.Vesa Toppari / Yle

Koltansaamen kielipesässä lapset oppivat kieltä leikkien lomassa, arkiaskareiden keskellä. Materiaalia tarvitaan yhä enemmän ja hoitajat itse joutuvat tuottamaan paljon materiaalia.

Toivon, että jokaiselle lapselle olisi jäänyt pienikin siemen elämään koltansaamesta, vaikkei pystyisikään puhumaan kieltä.

Pirjo Lotvonen, Pe'sser kielipesän vastaava hoitaja

Vuosien mittaan myös vanhemmat ovat saaneet enemmän mahdollisuuksia oppia sukunsa kieltä. Vanhempien kielen opiskelu vahvistaa myös lasten kieltä, iloitsee Lotvonen.

– Kun näitä vuosia katsoo taaksepäin, huomaa kuinka koltansaamen kielen perintö on vain noussut. Vanhemmat haluavat, että lapset tulevat koltansaamen kielipesään oppimaan kieltä. Ja se miten Saamelaisalueen koulutuskeskus Inarissa on alkanut opettamaan koltansaamea, ovat myös vanhemmat oppineet kielensä takaisin. Vaikutukset ovat suuria ja vahvistavat myös kielipesää, kertoo Lotvonen.

Äidinkielisten tuki ja turva on lapsille iso osa kielen oppimista

Muutaman sadan puhujan kielenelvyttämistyössä tärkeää on myös äidinkielisten puhujien aktiivisuus.

Monet vanhemmat puhujat toimivat lapsille alusta asti kielimestareina, jotka puhuvat lapsille koltansaamea. Kielimestarit ovat resurssi-ihmisiä, jotka opettavat ja näyttävät kielipesän lapsille kolttasaamelaisten käsitöiden tekoa, kalastusta ja tarinoivat.

Keväjärveläinen Elina Vuoti on tuttu ihminen kielipesän lapsille.

– Kyllähän ne lapset tykkää siitä paljon. Olen näyttänyt esimerkiksi, miten sukkia kudotaan ja nyöriä punotaan. Monesti ovat myöhemmin tulleet kertomaan, kuinka kivaa oli nähdä ja tehdä käsitöitä, hymyilee Elina Vuoti.

Elina Vuoti
Kielimestari Elina Vuoti on jo vuosia kulkenut opettamassa käsityötaitoja koltansaamen kielipesän lapsille.Vesa Toppari / Yle

Lasten kielen oppiminen innostaa myös vanhempia kielen pariin

Puolivuotias ei vielä liiemmin puhu koltansaamea, mutta muutamia sanoja on jo opittu.

Niila Kiprianoffin äiti uskoo, että koltansaamen kielipesästä jää hyvät eväät tulevaisuutta ajatellen. Hän uskoo, että kieli säilyy myös päivähoidon jälkeenkin.

– Toivottavasti Niila oppii puhumaan ja käyttämään koltansaamea. Onneksi hänellä on samanikäisiä kavereita, jotka puhuvat myös kieltä, niin on suuremmat mahdollisuudet siihen, että se kieli pysyy elämässä myös tämän päivähoidon jälkeen, pohtii Jenna Enlund.

Maailman tuulet ovat vieneet kymmeniä koltansaamenkielisiä lapsia. Kielipesähoitajana Pirjo Lotvonen toivoo, että kielipesä olisi jollain tavalla kylvänyt siemenen koltansaamen kieleen.

– Toivon, että jokaiselle lapselle olisi jäänyt pienikin siemen elämään koltansaamesta, vaikkei pystyisikään puhumaan kieltä.. Se että oma suku puhuu ja lapset voivat puhua koltansaamea sukulaisten kanssa. Ja he jotka asuvat täällä Ivalossa, haluaisivat myös koulutiellä edes jonkin verran lukea kieltä, kuten siellä on jo tälläkin hetkellä lapsia lukemassa edelleen koltansaamea, iloitsee Lotvonen.

Katri Jefremoff, Ritva Kytölä, Kiureli Harju koltansaamen kielipesän syntymäpäivillä 14.6.2018.
Koltansaamen kielimestari Katri Jefremoff ja Ritva Kytölä lapsenlapsensa Kiurelin kanssa kielipesän juhlissa.Vesa Toppari / Yle

Jenna Enlund uskoo myös, että pienellä koltansaamen kielellä on edessään edelleen hyvä tulevaisuus. Oman pojan koltansaamen oppi kielipesässä on innoittanut myös Enlundia oppimaan koltansaamea.

– Olen tällä hetkellä opiskelemassa lähihoitajaksi ja meidän opintoihin kuuluu myös saamen kieli. Minä haluan nimenomaan opiskella sitten koltansaamea. Jos vaikka tulevaisuudessa edes vähän ymmärtäisin, mitä Niila puhuu, hymyilee Jenna Enlund.