Yleensä tämä viesti on kuulunut palkansaajabunkkereista, mutta nyt jopa työnantajien etujärjestö yllyttää suomalaisia kertomaan kohtaamastaan työelämän ikäsyrjinnästä nykyistä herkemmin.
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) kyselyn mukaan ikäsyrjintää kokeneista valtaosa jättää kertomatta asiasta eteenpäin. Koetusta syrjinnästä ei juuri mainita työantajalle, luottamusmiehelle, terveydenhuoltoon, työsuojeluviranomaisille tai poliisille.
Kaikkien työkykyisten ja osaavien pitäisi päästä töihin. Se on koko yhteiskunnan etu ja se kääntyy jokaisen työnantajan, työntekijän ja kansalaisen eduksi
Katja Leppänen, EK
EK:n kyselyssä 90 prosenttia syrjintää kokeneista kertoo, että ei ole kertonut siitä eteenpäin.
Työantajien etujärjestössä lasketaan, että ikä- ja muu syrjintä käy kalliiksi koko yhteiskunnalle – myös työnantajille.
– Kaikkien työkykyisten ja osaavien ihmisten pitäisi päästä töihin. Se on koko yhteiskunnan etu ja se kääntyy jokaisen työnantajan, jokaisen työntekijän ja kansalaisen eduksi, sanoo EK:n asiantuntija Katja Leppänen.
EK:n tutkimuksen mukaan vajaa viidennes työikäisistä suomalaisista on kokenut ikään perustuvaa syrjintää työnantajan taholta työtä hakiessaan. Työsuhteen aikana sitä on kokenut 12 prosenttia, ja työsuhdetta lopetettaessa kuusi prosenttia suomalaisista.
Kyselytutkimuksen teki Taloustutkimus. Siihen vastasi yli kaksi tuhatta työikäistä.
Missä ikäsyrjinnän Me too -kampanja?
Ikään ja muihinkin ominaisuuksiin liittyvää syrjintää valvovat aluehallintovirastot (AVI). Etelä-Suomen aluehallintoviraston (AVI) ylitarkastaja Jenny Rintala sanoo, että syrjinnästä ilmoittamisen määrä on pysynyt viime vuodet melko tasaisena.
Yhteydenottoja syrjinnästä tuli työsuojeluviranomaisen tietoon viime vuonna lähes 600.
Myös Rintala patistelee ottamaan nykyistä hanakammin yhteyttä työsuojeluviranomaiseen, jos työntekijä kokee tulleensa syrjityksi. Hän arvelee, että yhteydenottamista pelätään.
– Pelätään ehkä, että ilmoittamisesta tulee kielteisiä seuraamuksia. Tai ehkä ei luoteta, että syrjintäkokemus otetaan vakavasti, hän miettii.
Ikäsyrjintäepäilyjen ottaminen esille omalla nimellä voi olla vaikeaa. Mutta vaikeaa on ollut seksuaalisen häirinnänkin käsitteleminen, kunnes MeToo-kampanja nosti sen uudella tavalla päivänvaloon.
Onko kampanja helpottanut myös ikäsyrjinnän nostamista päivän valoon?
Pelätään ehkä, että ilmoittamisesta tulee kielteisiä seuraamuksia. Tai ehkä ei luoteta, että syrjintäkokemus otetaan vakavasti
Jenny Rintala, Etelä-Suomen AVI
– Emme ole huomanneet ainakaan radikaalia muutosta. Mutta ehkä työpaikoilla tällaiseen kiinnitetään nykyisin enemmän huomiota ja syrjintää ehkäistään ennakoivasti.
Enemmän näkyvät sen sijaan irtisanomisaaltojen nousut ja laskut. Tyypillisessä työsuojeluviranomaisen käsittelyyn tulevassa tapauksessa on kyse ikääntyneen työntekijän valikoitumisesta irtisanottavaksi.
Laki toimii, asenteita korjattava
Syrjintäkysymyksissä noudatetaan niin sanotun jaetun todistustaakan periaatetta. Työntekijä esittää selvitystä, jonka perusteella voidaan olettaa, että hän on joutunut syrjityksi. Työnantajan on sitten osoitettava, että kyse ei ole ollut syrjinnästä.
Syrjinnässä on usein kyse omasta tuntemuksesta ja joskus voi olla vaikeaa osoittaa, että esimerkiksi rekrytoinnissa rannalle jääminen johtuu juuri iästä.
Näytön vaikeudesta huolimatta sekä EK:n Leppänen että AVI:n Rantala ovat sitä mieltä, että lainsäädännössä ei ole vikaa.
– Lainsäädäntö on ihan toimiva, mutta suurin ongelma on se, että ilmoituskynnys on korkea ja syrjintä jää piiloon, Rintala sanoo.
Myös asiakkaat voivat syrjiä
Vastuuta syrjinnäistä on työnantajien lisäksi työtovereilla, mutta joskus myös asiakkailla, jotka valitsevat kenen kanssa asioivat. EK:n Leppänen ei halua osoittaa syyllistä.
– Työantajien, työntekijöiden ja asiakkaiden kannattaa miettiä, ovatko omat ajatukset syrjimättömiä vai onko omissa asenteissa parannettavaa. Kaikilla tahoilla yhteiskunnassa on vielä tehtävää, Leppänen kiteyttää.
Aluehallintovirastoissa tuli vireille työntekijöiden aloitteesta viime vuonna vajaa kaksi sataa syrjintätapausta. Vuoden aikana tehtiin runsas sata syrjintää koskevaa tarkastusta, joista 28 tapauksessa työnantajan todettiin syrjineen työntekijää.
Yleisimmin syrjintä oli seurausta terveydentilasta eli esimerkiksi sairauspoissaoloista. Ketään ei saisi syrjiä terveydentilan takia.
Nimetönkin yhteydenotto hyödyksi
Työsuojeluun voi ottaa yhteyttä myös nimettömänä, jos haluaa keskustella syrjintäkokemuksestaan tai saada neuvoja siitä, miten asia voidaan käsitellä työpaikalla.
– Nimetönkin yhteydenotto on tärkeä, koska työsuojeluviranomaisen työpaikkavalvontaa voidaan suunnata yhteydenottojen perusteella, AVI:n Jenny Rintala painottaa.
Asian vieminen pidemmälle vaatii kuitenkin syrjintää kokeneen suostumuksen siihen, että asiaa käsitellään hänen nimellään.