Ikäihmisiin kohdistuvat petokset ovat kolminkertaistuneet – käy senioreidesi kanssa läpi ainakin nämä asiat

Ikääntyneet vanhempasi tai isovanhempasi voivat olla helppo kohde erityisesti netin huijareille.

petos
Ikäihminen pelaa tabletilla tietokonepeliä.
Kun palvelut ja sosiaalinen maailma siirtyvät nettiin, ikäihmiset menevät perässä.Jaani Lampinen / Yle

Maija Frantsilla, 80, ja Hanna Laaksosella, 74, on netti hallussa. Kun veikkolalaisrouvat tapaavat, keskusteltu kääntyy nopeasti Facebook-kavereihin ja WhatsApp-ryhmiin. Pankkiasiatkin hoituvat molemmilta verkossa.

– Pois en antaisi missään nimessä, Frantsi kuvailee vanhoilla päivillä herännyttä digi-innostusta.

– Se on ajankulua monelle yksinäiselle ikäihmiselle. Eikä se ole pahasta, jos netissä viettää useamman tunnin päivässä. Se tekee hyvää aivotoiminnalle, hän jatkaa.

Maailma digitalisoituu ja palvelut siirtyvät vauhdilla verkkoon. Monet ikäihmiset tekevät kuten Frantsi ja Laaksonen ja seuraavat perässä.

Kaikille verkon vaarat eivät ole itsestäänselviä. Se näkyy rikostilastoissa. Yli 65-vuotiaisiin kohdistuvat petokset ovat kolminkertaistuneet vuodesta 2010. Usein senioreita huijataan juuri netissä.

– Meillä on enemmän ja enemmän rikollisia, jotka kohdistavat toimintaansa ikäihmisiin. He hakevat heikkoja lenkkejä, sitä että ihminen ei ymmärrä, osaa tai usko kaikkia riskejä, sanoo poliisitarkastaja Jyrki Aho Poliisihallituksesta.

Petosten määrä on kasvanut kaikissa ikäryhmissä. Selkeästi nopeinta kasvu on kuitenkin ollut yli 65-vuotiailla, joilla määrät ovat kivunneet noin tuhannesta (2010) yli kolmeen tuhanteen (2017). Ikäihmisiin kohdistuvat petokset olivat viime vuonna kymmenesosa kaikista petoksista.

Hanna Laaksonen ja Maija Frantsila
Hanna Laaksonen (vas.) ja Maija Frantsi ovat innokkaita netin käyttäjiä. He eivät ole kohdanneet digimaailmassa suurempia ongelmia ja rohkaisevat muitakin ikäihmisiä verkkoon.Jaani Lampinen / Yle

Ahon mukaan huijausyritysten takana on usein kansainvälinen rikollisuus. Internet ja sähköposti ovat voroille houkuttelevia, sillä niiden kautta tavoittaa suuria ihmismääriä lähes olemattomin kustannuksin. Niinpä rikolliset lähettelevät muun muassa sähköpostiviestejä, joilla yritetään huijata rahaa erilaisilla peitetarinoilla tai kalastella luottokortti- ja tilitietoja sekä verkkopankkitunnuksia.

Toimintakyvyltään heikentynyt, kenties muistisairas, hyväuskoinen ja muiden avusta riippuvainen seniori on altis kohde tietojen urkkijoille, pakkokaupustelijoille ja nigerialaiskirjeiden lähettelijöille.

Vorot käyttävät härskillä tavalla hyväksi iäkkäiden yksinäisyyttä. Se näkyy muun muassa rakkauspetoksissa, jotka Ahon mukaan ovat myös lisääntyneet.

– Meillä on nykyisin hyvin kielitaitoisia ikäihmisiä, joille ei ole ongelma olla yhteydessä minnepäin maailmaa tahansa. Pitäisi kuitenkin muistaa, että verkossa henkilö A ei välttämättä ole henkilö A.

Poliisi näkee vain jäävuoren huipun

Petosilmiö on huomattu myös ikäihmisten asioita ajavassa Suvanto ry:ssä. Soitot sen auttavaan puhelimeen kaksinkertaistuivat viime vuonna. Iso osa yhteydenotoista koski taloudellista hyväksikäyttöä.

– Soittaja on yleensä iäkäs itse tai läheinen, joka on huolissaan omaisestaan ja pyytää ohjeita. Meiltä kysytään paljon myös edunvalvonnasta, sanoo Suvanto ry:n toiminnanjohtaja Satu Taiveaho.

Taiveaho muistuttaa, että ikäihmisten taloudellisesta hyväksikäytöstä tulee poliisin tietoon vain jäävuoren huippu. Osaa vanhuksista kiristää lähiomainen. Oma aikuinen lapsi saattaa tyhjentää vanhempansa tilin eläkepäivänä, muuttaa ikäihmisen luokse asumaan, vaatia ennakkoperintöä tai pakottaa maksamaan omaa päihteiden käyttöään.

– Kun on kyse läheisestä, asiaan liittyy syyllisyyttä, häpeää ja tekijän suojelemista seurauksilta. Kohtuutonta tilannetta siedetään ja ajatellaan, että se kuuluu lähiomaisen vastuuseen, Taiveaho sanoo.

Myös se mutkistaa asioita, että seniori voi olla hyväksikäyttäjästään riippuvainen, eikä selviä arjesta ilman häntä. Tilanteisiin voi liittyä myös väkivaltaa tai sillä uhkailua.

Maija Frantsi laittaa nettiyhteyden päälle kännykästä.
Älypuhelimen ja tabletin lisäksi Maija Frantsilta sujuu myös kannettavan tietokoneen käyttö.Jaani Lampinen / Yle

Frantsin ja Laaksosen lähipiiri on luotettava, eivätkä he ole kokeneet hyväksikäyttöä. Päinvastoin. Molemmat saavat lapsenlapsilta apua vaikkapa netin ongelmiin, jos sellaisia ilmenee.

Frantsi kertoo oppineensa kerrasta, että verkossa ei ole ilmaisia lounaita.

– Joskus olen hairahtunut katsomaan, kun tulee ilmoituksia, että saat tällaisen kännykän, jos vastaat näihin kysymyksiin. Kun menee pidemmälle, huomaa, että sinne pitäisi antaa tilitiedot. Siinä kohtaa minulla tulee stoppi.

Laaksonen kertoo pitävänsä varansa tuntemattomien viestien kanssa. Jos sähköpostiin kilahtaa outo viesti, hän tuhoaa sen välittömästi.

– Jos on jotain epäilyttävää, soitan tyttärelleni ja lapsenlapsille ja kysyn, onko teille tullut eteen tällaista.

Milloin pitää huolestua ikäihmisestä?

Frantsi ja Laaksonen ovat kohdanneet jonkin verran digimaailman lieveilmiöitä, mutta eivät sen suurempia ongelmia. Mutta mistä tunnistaa, jos oma isovanhempi, isä tai äiti on joutunut taloudellisen hyväksikäytön tai petoksen uhriksi?

Jos rahankäyttö tai käytös muuttuu, on syytä olla huolissaan. Ikäihminen saattaa nostaa aiempaa useammin rahaa, hakea uusia luottokortteja tai lainoja. Hänellä voi ilmetä masentuneisuutta, arkuutta tai pelokkuutta.

– Jos ikäihminen alkaa aiempaa enemmän tuoda esiin rahapulaansa tai vieraillessa jääkaappi on tyhjä ja lääkkeet ostamatta, silloin pitää kellojen soittaa, Suvanto ry:n Satu Taiveaho sanoo.

Jos epäilee, että ikäihminen on joutunut pulaan, Taiveaho kehottaa tekemään sosiaaliviranomaisille huoli-ilmoituksen.

– Viranomaisilla on silloin ainakin velvollisuus selvittää, mikä tilanne on ja millaista apua tarvitaan. Toki kannustamme tekemään myös rikosilmoituksia, mutta kynnys niihin voi olla korkea.

Maija Frantsi
– Hoidan netissä laskut ja lääkeasiat, katselen terveystiedot ja voi siellä pelata pelejäkin. Se on sellaista aivojumppaa, Maija Frantsi kuvailee digiharrastustaan.Jaani Lampinen / Yle

Netissä on vaaransa, mutta poliisikaan ei kuitenkaan halua toppuutella seniorikansalaisia.

– Verkko on nykymaailmaa ja siellä on paljon hyvää. Riski on pieni, mutta koska se on olemassa, se pitää minimoida. Osaaminen pitää varmistaa. Jos ei tiedä jotain tai aprikoi, että nyt ei ole kaikki kohdallaan, pitää ottaa aikalisä ja kysyä neuvoa siltä luotettavalta tutulta. Jos pelätään kysyä, asiat voivat mennä väärin, poliisitarkastaja Jyrki Aho sanoo.

Myös lievästi näkövammainen Hanna Laaksonen kehottaa kaikkia kokeilemaan.

– Ei se niin vaikeata ole. Ei se kone kaadu, eikä ihminenkään kaadu siihen.

– Ei muuta kuin sinne vaan rohkeasti, komppaa myös Maija Frantsi.

Lue lisää Ylen Nettiä ikä kaikki -kampanjasta ja Digitreeneistä.