1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kultaranta

Analyysi: Presidentti Niinistö panee suomalaiseliitin pohtimaan suurvaltojen mahtia – Kultaranta-keskustelujen päävieraana YK:n pääsihteeri António Guterres

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö avaa sunnuntaina Kultaranta-keskustelut kesäasunnollaan Naantalissa.

Kultaranta
Presidentti Niinistö ja YK:n pääsihteeri António Guterres keskustelevat Münchenin turvallisuuskonferenssissa 17. helmikuuta 2017.
Presidentti Niinistö ja YK:n pääsihteeri António Guterres keskustelivat Münchenin turvallisuuskonferenssissa helmikuussa 2017.Katri Makkonen / Tasavallan presidentin kanslia

Miksi pienen maan älymystö kokoontuu puutarhatelttaan puhumaan suurvaltapolitiikasta, johon tuskin voidaan Naantalista vaikuttaa?

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö avaa sunnuntaina Kultaranta-keskustelut kesäasunnollaan Naantalissa. Päävieraaksi saapuu YK:n pääsihteeri António Guterres.

Yle seuraa keskustelujen antia alusta lähtien. Sunnuntaina kello 16 Areenassa näytetään suorana tapahtuman avaustilaisuus ja kello 18 ensimmäinen keskustelu, johon osallistuvat muiden muassa Ruotsin entinen ulkoministeri Carl Bildt ja presidentti Martti Ahtisaari.

Koko Kultaranta-ohjelmiston Ylen palveluissa näet täältä.

Kultarannassa määritellään pelikenttää, jossa Suomi toimii. Vaikka Suomi ei pystyisi kovin paljon vaikuttamaan muihin, se päättää omista toimistaan. Sitä varten pitää tuntea maailmanpolitiikan pohjavire.

Sauli Niinistö kertoi muinoin haluavansa presidenttinä toimia kansakunnan unilukkarina. Lienee aika herätellä päättäjiä maailmanlaajuisiin kysymyksiin. Monia poliitikkoja vaivaa nurkkakuntaisuus.

Tutkijoiden mukaan Suomen kansainvälinen rooli on heikentynyt parhaista ajoista, koska siihen on panostettu aiempaa vähemmän.

Sauli Niinistö
Emmi Korhonen / Lehtikuva

Kansainvälisen politiikan professori Pami Aalto Tampereen yliopistosta pitää syynä kehitysavun leikkauksia ja poliitikkojen keskittymistä sisäpolitiikkaan.

Suomen kehitysapu on pudonnut 0,41 prosenttiin bruttokansantuotteesta kun taas Ruotsi, Norja ja Tanska yltävät YK:n 0,7 prosentin tavoitteeseen. Suomen avun kaventuminen vähentää myös kansainvälisiä kontakteja.

– Ei ole pistetty pelimerkkejä samalla tavalla kuin naapurimaat, jotta oltaisiin pystytty säilyttämään sama määrä henkistä pääomaa maailmalla, Aalto sanoo.

Hallitukselta ei ole juuri kuultu ulkopoliittisia avauksia. Pääministeri Juha Sipilä tuntuu mielihyvin luovuttaneen ulkopolitiikan presidentille. Näin hän varmistaa sen, ettei voimakastahtoisen presidentin kanssa synny kahnausta.

"Kasakka ottaa sen, mikä on huonosti kiinni", Niinistö sanoo Venäjästä. Samaa voi todeta presidentin ulkopolitiikan haltuunotosta.

– Jos halutaan olla vahva tämänkokoisena maana, globaaliin toimintaan pitäisi suunnata resursseja. Lisäksi hallituksen ja presidentin pitäisi olla samassa kelkassa, Pami Aalto sanoo.

Tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista sanoo, ettei Suomella ole tällä hetkellä vahvaa globaalia profiilia.

– Ukrainan kriisin alettua Suomen ulkopolitiikka on alueellistunut. Globaali agenda on jäänyt kakkoseksi. Keskustelua hallitsevat Euroopan huolet ja puolustuspolitiikan kysymykset, Pesu sanoo.

Kylmän sodan aikana YK oli tärkeä ikkuna kansainväliseen yhteistyöhön. Nyt Suomen kansainvälistä energiaa imee yhä enemmän EU.

Kyllä Suomi vielä YK:ssa muistetaan, sillä Kultarantaan keskustelua saapuu nostattamaan itse YK:n pääsihteeri Antonio Guterres.

Ylipäätään transatlanttiset suhteet ovat nyt kovalla koetuksella. Yhdysvaltain presidentti ** **Donald Trump vähät välittää kansainvälisestä järjestyksestä.

Lyhyessä ajassa hän on suututtanut läntisiä kumppaneita muun muassa vetäytymällä Iranin ydinsopimuksesta, määräämällä terästulleja ja uhkaamalla kauppasodilla.

Saksa julkaisi kuvan G7-kokouksesta, jossa on G7-maiden johtajia.
Kanadan G7-kokouksesta otettu kuva on saamassa ikonisen aseman.Jesco Denze / EPA

Trump johtaa kuin tekisi maailmanlaajuista tosi-tv:tä: Pitkään neuvotellut sopimukset romuttuvat hetkessä, vanhat lännen liittolaiset saavat suuttua, uuden diktaattorikaverin kanssa tehdään yhtäkkinen diili parrasvaloissa.

Vanhat liittolaiset Euroopassa tuntuvat olevan Trumpille kuin sukulaisia, joita ei ole saanut valita.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk kysyi jo, että mihin EU tarvitsee vihollisia jos on Trumpin kaltainen ystävä. Hänen mukaansa kuvitelmat ovat nyt kadonneet ja Euroopan on otettava itse enemmän vastuuta.

Yhdysvalloista tuli maailman jättiläinen kylmän sodan jälkeen kun Kiina oli heikko, EU oli lapsenkengissä ja kehitysmaat olivat köyhiä ja epävakaita. Kun vielä Neuvostoliitto romahti, länsi kykeni sanelemaan pelisäännöt.

Tämä kaikki on muuttunut. Järjestelmän uudistaminen olisi järkevää, oli Trump vallassa tai ei, toteaa kommentaattori Zachary Karabell Foreign Policy -lehdessä. (siirryt toiseen palveluun) Tarvitseeko kaiken kulkea Washingtonin läpi, jotta maailma olisi vakaa? hän kysyy.

Maailmassa on nykyään kolme napaa. Venäjä ja Kiina haastavat Yhdysvallat liittolaisineen. Euroopan kannalta uutta on se, ettei Trump toimikaan vahvimpana läntisten arvojen puolustajana kuten USA:n presidentit aiemmin.

Venäjä ja Kiina koettavat käyttää hajaannusta hyväkseen.

Kultaranta.
Kultaranta-keskustelut järjestetään tänä vuonna kuudennen kerran.Petteri Paalasmaa / AOP

Niinistö huomautti Financial Timesin (siirryt toiseen palveluun)haastattelussa, että transatlanttisten suhteiden heikentyminen ja Yhdysvaltain vetäytyminen Iran-sopimuksesta jättää Kremlille ikkunan auki Eurooppaan.

Joissakin asioissa Eurooppa onkin lähempänä Venäjää kuin Yhdysvaltoja.

Esimerkiksi Iranin kanssa tehdyn ydinsopimuksen allekirjoittivat Yhdysvaltojen lisäksi Britannia, Ranska, Saksa, Venäjä, Kiina ja Euroopan unioni.

Varsinkin EU:n suuret maat ovat solmineet Iraniin kauppayhteyksiä ja haluavat pitää sopimuksen voimassa. Trump puolestaan uhkaa Iranin kanssa kauppaa käyviä vastatoimilla.

Saksan liittokansleri Angela Merkel hakee tukea Putinilta, koska tietää Venäjällä olevan vaikutusvaltaa Iranissa.

Hiljattain Putin vakuutti Itävallan yleisradioyhtiön haastattelussa (siirryt toiseen palveluun), ettei Venäjä halua heikentää EU:ta.

Venäjän syntilista Euroopan silmissä on kuitenkin pitkä. Britannian Skripal-skandaalista on lyhyt aika, tuoreessa muistissa on myös Venäjän sekaantuminen vaaleihin. Krimin valtaus ja Ukrainan sota eivät ole kadonneet mihinkään.

Kultarannassa pohditaan myös, miten EU saa äänensä kuuluviin kolmen suurvallan varjosta. EU:n vaikutusvalta on pieni siihen nähden, että se on kauppamahti ja edistyksellinen rauhanliike.

Lue seuraavaksi