Mansikan suosikkilajike Polka kärsi pahasti hallaöistä – osalle viljelijöistä alkukausi on ollut "kaikkien aikojen hankalin"

Mansikan pääsatoalueella Suonenjoella suositun Polka-lajikkeen kukat ovat tuhoutuneet huono-onnisimmilta viljelijöiltä lähes kokonaan.

mansikka
Avomaan mansikoita korissa.
Anja Hiltunen / Yle

Veijo Karkkosen marjatilalla Kuopion Jokiniemessä on juuri kerätty ensimmäiset mansikan varhaisen Wendy-lajikkeen marjat. Karkkonen kertoo, että marjasato käynnistyi tilalla ainakin kolme viikkoa viime vuotta aiemmin.

Karkkosen viljelmät ovat säästyneet pahimmilta vaurioilta, vaikka vuosi on ollut erikoinen. Hallaöitä on ollut sen verran, että halla on tuhonnut monin paikoin jopa 80 prosenttia mansikan kukista ja siis tilan sadosta. Tuhoja on kaikkialla Suomessa.

– Kyllä pikkasen nipisti meilläkin. Toissa yönäkin kävi melkein nollassa, että kyllä yöllä seurasin lämpötilojen kehitystä hyvinkin tarkkaan. Pihapellot ovat olleet tihkukastelussa, mutta se ei ole jaksanut korvata luonnon sadetta, Karkkonen kertoo.

Hedelmä- ja marjanviljelijäin liiton Kuopion piirin puheenjohtaja Noora Räsänen koki omilla pelloillaan isot hallatuhot, kun Polkan kukista meni 90 prosenttia.

– Tilakohtaisia eroja on paljon. Lopullinen tuhojen määrä paljastuu vasta kun marjakausi on ohi. Mutta luultavasti sellainen tavanomainen Polka-piikki saattaa puuttua. Kuivuus on myös tehnyt tuhoja, joten sadosta tulee maukas, mutta pienempikokoinen tänä vuonna.

"Huoleen ei ole syytä, marjaa kyllä saa"

Räsänen kertoo, että viljelijöiden mielestä tämä kasvukauden alku on ollut kaikkien aikojen hankalin. Toukokuussa satoi vähän, kun juuri silloin kasvit olisivat tarvinneet eniten vettä kasvustojen kehitykseen ja pölytykseen. Kuivuus ja kuumuus aikaistivat kukintaa, ja kun tuli kylmä jakso, kukat paleltuivat.

Myös aina edellisen vuoden olosuhteet vaikuttavat seuraavan vuoden satoon. Viime vuoden vähäinen lämpösumma vaikutti siihen, että avomaan kasvit eivät ehtineet tuleentua kunnolla eikä tuottaa kunnolla kukka-aiheita.

Mansikankukkia.
Anja Hiltunen / Yle

Mansikka tekee seuraavan vuoden sadon kukka-aiheet syyskesällä. Yksi hankala vuosi vaikuttaa vielä seuraavanakin vuonna. Jos tänä kesänä kuivuus jatkuu pitkään, niin se vaikuttaisi ensi kesän satoon.

– Marjasta ei kuitenkaan tule pula, koska meillä tehdään hyvin sadon ajoitusta. Heinäkuun alussa on mansikan runsain sesonki. Silloin kannattaa pakastajien ja säilöjien olla hereillä. Huoleen ei ole syytä, marjaa kyllä saa. Kannattaa kysyä paikalliselta tilalta, koska parhaimmat marjat ovat saatavilla, Räsänen vinkkaa.

Herukan satotoiveet näyttävät kohtuulliselta

Pro Agria Pohjois-Savon puutarha- ja perunantuotannon asiantuntija Heikki Inkeroinen kertoo, että kuivuus on ollut ongelma myös herukalle. Herukalla se voi aiheuttaa raakileiden varisemista. Herukan kukinta-aikaan ei ollut onneksi halloja.

– Ihan kohtuulliselta satotoiveet näyttävät, mutta vettä tarvitsisi saada, koska harvalla herukkapellolla on mahdollisuus kasteluun.

Myös herukkasato on kypsymässä muutama viikko ennen normaalia ajankohtaa eli heinäkuun puolivälin paikkeilla.

Veijo Karkkonen viljelee myös vadelmaa.

– Vadelma on hyvällä kukalla kausihuoneessa suojassa muovin alla. Se ei ole kärsinyt samanlaisista ongelmista kuin mansikka. Heinäkuun puolessa välissä on myös vadelmaa markkinoilla.

Paras sää olisi parikymmentä astetta ja sopivasti sadetta

Marjojen kannalta paras sää olisi jatkossa sellainen, että lämmintä olisi parikymmentä astetta, ja vettä sataisi useampia kymmeniä millimetrejä viikossa.

Mansikanviljelijät etsivät aina uusia lajikkeita viljeltäväksi. Esimerkiksi Karkkosella on kokeilussa uutta aikaisen ja myöhäisen lajikkeen väliin sijoittuvaa Allegro-lajiketta. Heikki Inkeroinen kertoo, että Euroopassa kehitetään koko ajan uusia lajikkeita, mutta kaikki eivät sovellu Suomen olosuhteisiin.

– Viljelyvarmuus eli miten lajike kestää talvia, on se hankaluus. Suomessa on kesällä valoisaa, ja talvi on pitkä, että kokeilematta ei tiedä, miten lajike käyttäytyy. Osa tarvitsee pimeän yön, ja sitä ei pystytä Suomessa järjestämään. Tosi kummallisia asioita tulee vastaan, kun Suomeen tuodaan lajikkeita.