Analyysi: Angela Merkelin kohtalonhetki on käsillä – kaatuuko Saksan hallitus?

Riita Saksan turvapaikkapolitiikasta voi johtaa koko Euroopan yhteisen pakolaispolitiikan kariutumiseen, kirjoittaa Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen.

turvapaikanhaku
Horst Seehofer ja  Angela Merkel.
Saksan sisäministeri Horst Seehofer ja liittokansleri Angela Merkel ovat olleet eri linjoilla eurooppalaisten turvapaikanhakijoiden asioista.Hayong Jeon / EPA

BERLIINI Saksan liittokanslerin Angela Merkelin hallitus on vaarassa kaatua. Syynä on liittokanslerin ja hänen sisäministerinsä Horst Seehoferin erimielisyys turvapaikkapolitiikasta.

Mistä tässä on kysymys?

Sisäministeri Seehofer haluaa alkaa käännyttää suoraan Saksan rajalta turvapaikanhakijoita, jotka on jo aiemmin rekisteröity johonkin toiseen EU-maahan.

Merkel ei tätä halua. Hän ajaa yhteiseurooppalaista ratkaisua. Pelkona on, että rajojen sulkeminen sysää tulijat Italian ja Kreikan syliin.

Kompromissin löytäminen näyttää vaikealta. Seehofer on antanut Merkelille uhkavaatimuksen. Hän saattaa käskeä aloittamaan käännytykset rajalla, vaikka Merkel ei antaisi hyväksyntää. Tämä voi johtaa hallituksen kaatumiseen.

Alun perin takaraja oli maanantaina, mutta saksalaislehti Bild uutisoi sunnuntaina Seehoferin antavan Merkelille sittenkin aikaa kuun lopun EU-huippukokoukseen. (siirryt toiseen palveluun)

Seehofer edustaa baijerilaista kristillissosiaalista unionia CSU:ta, joka istuu hallituksessa yhdessä sen sisarpuolueen, Merkelin johtaman kristillisdemokraattisen CDU:n ja sosiaalidemokraattisen SPD:n kanssa.

Hallitus on istunut satakunta päivää.

Angela Merkel etsii nyt kompromissia. Saksalaisen Bild-lehden tietojen mukaan Merkel haluaa järjestää ylimääräisen turvapaikkakokouksen (siirryt toiseen palveluun) Itävallan, Italian ja Kreikan kanssa jo ennen huippukokousta.

Saksalaisarvioiden mukaan on todennäköisempää, että hallitus ei kaadu. Erimielisyyksien kärjistyminen kuitenkin kertoo siitä, että Merkelin valta on selvästi heikentynyt.

Miten tähän on tultu?

Merkelin ja Seehoferin syvä erimielisyys turvapaikkapolitiikasta juontaa juurensa loppukesään 2015. Silloin tuhannet Balkanin-reittiä tulevat siirtolaiset olivat jumissa Unkarin Keleti-rautatieasemalla, eivätkä saaneet nousta juniin. Lopulta he lähtivät kävelemään kohti Itävallan rajaa.

Merkel ja Itävallan silloinen liittokansleri Werner Faymann päättivät päästää tulijat rajojen yli. Pelkona oli humanitaarinen katastrofi ja tilanteen muuttuminen väkivaltaiseksi.

Horst Seehofer toimi silloin Baijerin osavaltiopääministerinä. Die Zeit -lehden tietojen mukaan (siirryt toiseen palveluun) tieto päätöksestä ei tavoittanut häntä ajoissa. Seehofer oli loma-asunnollaan ja kännykkä oli kiinni.

Seuraavana päivänä Baijerin rajan yli alkoi tulla tuhansia ihmisiä. Päätöksestä puhutaan "rajojen avaamisena" ja "toisena muurin murtumisena". Turvapaikan hakeminen on kuitenkin kansainvälisesti tunnustettu oikeus.

Saksaan tuli lopulta yli miljoona turvapaikanhakijaa.

Seehoferista tuli Merkelin pakolaispolitiikan yksi kärkevimmistä vastustajista kotimaassa.

Baijerilaisjohtaja kaveerasi avoimesti Unkarin valtaa keskittävän ja nationalistisen Viktor Orbánin kanssa, joka on Euroopan unionissa asettunut Merkelin turvapaikkapolitiikan pääoppositioksi.

2018 alkuvuodesta Seehofer nousi Merkelin hallituksen sisäministeriksi. Sekä Merkelin CDU että CSU olivat kärsineet vaaleissa selkeän tappion, ja hallitus syntyi vaivoin.

Baijerissa on lokakuussa edessä seuraavat merkittävät osavaltiovaalit. Konservatiivinen CSU on menettänyt kannattajiaan oikeistopopulistiselle Vaihtoehto Saksalle -puolueelle (AfD), ja yrittää nyt oikealta ohi.

Baijerin nykyinen johtaja Markus Söder on muun muassa käskenyt ripustaa ristit Baijerin virastoihin ja ajanut läpi arvostellun poliisilain. Nyt Söder on yhdessä rintamassa Seehoferin kanssa Merkeliä vastaan.

Tilanteen kärjistymiseen vaikuttavat myös muut Saksan viimeaikaisen tapahtumat.

Huhtikuussa selvisi, että Saksan maahanmuutto- ja pakolaisviraston Bamfin Bremenin-toimipiste on saattanut myöntää jopa 1200 turvapaikkaa väärin perustein.

Kesäkuun alussa Saksaa järkytti 14-vuotiaan Susannan raiskaus ja murha. Epäilty on irakilainen turvapaikanhakija, jolla oli jo aiemmin tiedetty ongelmalliseksi.

Tuoreet skandaalit ovat nostaneet pelkoa siitä, että maahanmuutto ei ole enää viranomaisten hallinnassa.

Kritiikki kohdistuu suoraan Merkeliin, sillä Saksan nykyinen pakolaispolitiikka nähdään nimenomaan Merkelin pakolaispolitiikkana.

Mitä kiista tarkoittaa Euroopalle?

Euroopan johtajat kokoontuvat kesäkuun 28–29. päivinä huippukokoukseen. Yksi pääaiheista on Euroopan turvapaikkapolitiikan uudistaminen.

Angela Merkel ajaa EU:lle yhteistä turvapaikkapolitiikkaa. Ehdotus on, että tulijoiden hakemukset käsitellään keskitetysti ulkorajoilla ja tulijat jaetaan jäsenmaiden kesken.

Baijerilaisten asettama paine on kova, ja aika saattaa loppua kesken.

Kaikki eivät usko, että Merkel saa sovittua Euroopan turvapaikkapolitiikasta kahdessa viikossa – kun sopimusta ei ole saatu aikaan kolmessa vuodessakaan.

Jos taas Seehofer pitää päänsä ja alkaa ministerin käskyllä käännyttää tulijoita rajalta, pyrkimys EU:n yhteiseen politiikkaan vaikuttaa huomattavasti vaikeammalta.

Tämä johtaisi todennäköisesti ketjureaktioon. Myös muut maat alkaisivat sulkea rajojaan, ja tulijoiden paine kasautuisi Kreikkaan ja Italiaan.

Merkelillä on baijerilaisten lisäksi vastassaan Itävallan uusi liittokansleri Sebastian Kurz ja Italian uusi hallitus. Italia on jo osoittanut uuden linjansa käännyttämällä siirtolaisaluksia pois rannikolta.

Itävallasta tulee EU:n puheenjohtajamaa heinäkuussa ja se aikoo ajaa tiukkaa turvapaikkapolitiikkaa.

Saksa ensin?

Kiistä on kärjistynyt turvapaikkapolitiikkaan, mutta painia käydään suuremmasta kysymyksestä. Angela Merkel on tittelöity "vapaan maailman johtajaksi", sen jälkeen kun Barack Obaman tilalle tuli nationalistinen Donald Trump.

Merkelin toivotaan puolustavan sääntöihin ja yhteisiin sopimuksiin perustuvaa maailmanjärjestystä samalla kun Trump vetää Yhdysvaltoja irti länsirintamasta.

Merkelillä on kuitenkin vastassa kova oppositio sekä Euroopassa että kotimaassa.

Euroopassa nationalistiset voimat ovat vahvistuneet etenkin Italiassa ja Itävallassa, jotka ovat siirtolaisreitin kannalta merkittäviä.

Saksassa Baijerin osavaltio vetää nyt etulinjassa uudenlaista Saksa ensin -politiikkaa, jolla voi olla Euroopalle järisyttäviä vaikutuksia.

Saksan ulkopolitiikka nojaa tiiviisti länsimaiden yhteistyöhön. Angela Merkel on koko kohta 13 vuotta jatkuneen kautensa aikana tehnyt ulkopolitiikkaa vahvasti EU:n kautta.

Trumpin Amerikka ensin -politiikan vahvistuessa Merkel ja Ranskan Emmanuel Macron ovat peräänkuuluttaneet rohkeampaa ja yhtenäisempää Eurooppaa. Vain yhdessä Eurooppa voi heidän mukaansa laittaa kampoihin Trumpille, Kiinalle ja Venäjälle.

Kiista turvapaikkapolitiikasta saattaa kaataa Saksan hallituksen. Heti perään saattaa kaatua tavoite entistä vahvemmasta ja yhtenäisemmästä Euroopasta.