Poikkeuksellinen sää ajaa viljelijöitä ahdinkoon: Alustavien arvioiden mukaan viidennes sadosta saatetaan menettää

Heikoin satotilanne on Etelä-Suomessa ja Länsi-Suomen rannikolla. Mansikkaa ja perunaa saadaan kuitenkin juhannukseksi.

maanviljely
Proagrian johtava asiantuntija Terhi Taulavuori Aamu-tv:n vieraana.
Pelloilla ja puutarhoissa ollaan hätää kärsimässä pitkään jatkuneen kuivuuden ja helteisen toukokuun jäljiltä. Hallaa ja jopa pakkasöitäkin on ollut vielä kesäkuussa. Johtava asiantuntija Terhi Taulavuori Proagriasta kertoo, että noin viidennes viljasadosta on menetetty.

Suomalaiset ovat päässeet nauttimaan helteistä ja pitkistä sateettomista jaksoista, mutta poikkeuksellisen kuiva sää on ajanut viljelijät monin paikoin ahdinkoon. Ylen aamu-tv:ssä vieraillut Proagrian johtava asiantuntija Terhi Taulavuori kertoo, että ensimmäisten varovaisten arvioiden mukaan viidennes kokonaissadosta saattaa olla menetetty. Arviot täsmentyvät heinäkuun puolivälissä.

– Tilanteet vaihtelevat alueittain. Kaikkein heikoin tilanne on Etelä-Suomessa ja Länsi-Suomen rannikolla, jossa on ollut todella vähän sateita, Taulavuori sanoo.

Tilanne on hälyttävä myös eläintiloilla, joilla kärsitään rehupulasta. Ensimmäinen säilörehusato oli heikko ja sen jälkeen kuivuus on vain jatkunut.

Nyt kaivataan sateita, mutta ei millaisia tahansa. Tälle viikolle luvatut ukkossateet eivät auta viljelijöitä, sillä kuiva maa ei pysty ottamaan vettä vastaan.

– Vesi menee suoraan ojiin. Parempi olisi, jos tulisi lempeitä yösateita ja useammassa erässä, Taulavuori kertoo.

Varsinais-Suomessa tilanne erityisen synkkä

Varsinaissuomalainen maanviljelijä Olli Alikärri kertoo, että hänen tilallaan paras osa sadosta on jo menetetty.

– Menetykset ovat 25–70 prosenttia per lohko, mutta alueilla on paljon vaihtelua. Leppeät kesäsateet voisivat pelastaa, mutta ne eivät korjaa tilannetta kokonaan, Alikärri toteaa.

Proagrian johtavan asiantuntijan Terhi Taulavuoren mukaan juuri Varsinais-Suomen tilanne on synkin, koska alueen kevätsateet jäivät erittäin vähäisiksi.

– Etelä-Suomi on viljanviljelyn painopistealue. Siinä mielessä tilanne on erittäin huolestuttava. Tilanteet kuitenkin vaihtelevat eri tiloilla. Osa on lähtenyt ajoissa liikenteeseen, ja pystynyt hyödyntämään kevätkosteuden.

Mansikat jäämässä pieniksi ja satokausi lyhyeksi

Mansikan satokausi on jäämässä lyhyeksi, mutta ahkeran sadetuksen ansiosta mansikoita ja myös perunoita on kuitenkin luvassa juhannukseksi.

– Kastelulaitteet ovat käyneet koko kevään, mutta ne eivät korvaa luonnonsateita. Sielläkin tulee satomenetyksiä, eivätkä mansikat ole yhtä isoja kuin viime vuonna, Taulavuori sanoo.

Miten jatkossa? Ilmastonmuutoksen aikoina on oletettavaa, että sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Talvella ja syksyllä sataa enemmän ja kasvukaudella on kuivuutta.

– Tiloilla täytyy panostaa maan kasvukuntoon ja vesitalouden hallintaan sekä monipuolistaa kasvivalikoimaa, Taulavuori pohtii.

Tänä vuonna monilla tiloilla joudutaan tinkimään omista palkoista. Voiko asialle tehdä vielä jotain? Taulavuoren mukaan syksyllä pitäisi harkita, voisiko huonosti orastaneille lohkoille kylvää syysviljoja.

– Ensi vuonna pitäisi miettiä, miten riskiä voidaan hajauttaa, ottaa syyskylvöjä ja viherlannoitusnurmia käyttöön.