Sote-uudistukseen tulossa korjauksia, seuraa ainakin näitä kolmea asiaa – Yle näyttää hallituksen tiedotustilaisuuden suorana klo 15.30

Perustuslakivaliokunnan kriittisen lausunnon jälkeen sote-uudistukseen on tehtävä muutoksia. Niistä kerrotaan tarkemmin tänään.

Sote-uudistus
Hallituksen tiedotustilaisuus maakunta- ja sote-uudistuksesta
Hallituksen tiedotustilaisuus maakunta- ja sote-uudistuksesta

Hallitus kertoo tänään maanantaina tiedotustilaisuudessa, miten se aikoo korjata sote-uudistukseen liittyvät ongelmat. Perustuslakivaliokunta löysi soten valinnanvapauslaista useita vakavia perustuslaillisia ongelmia, jotka on korjattava, että laki voisi edetä.

Korjaukset voidaan tehdä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Viime viikolla väännettiin siitä, ovatko perustuslakivaliokunnan vaatimat muutokset niin isoja, että hallituksen olisi annettava kokonaan täydentävä esitys.

Silloin uudistuksen aikataulut olisivat paukkuneet entisestään, sillä hallituksen esityksen olisi jälleen käytävä lausuntokierroksella ja lähetekeskustelussa eduskunnan suuressa salissa, ennen kuin valiokunnat olisivat päässeet käsittelemään esitystä.

Oikeuskanslerin antaman linjauksen mukaan soten valinnanvapausmallin korjaukset on kuitenkin mahdollista tehdä niin kutsutulla vastinemenettelyllä. Muutokset on siis mahdollista tehdä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, minkä jälkeen muokattu esitys menee vielä uudestaan perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi.

Hallitus on valmistellut vastinetta kahden viikon ajan. Sosiaali- ja terveysvaliokunta sai vastineen tänään aamulla kymmeneltä alkaneessa kokouksessaan. Iltapäivän tiedotustilaisuudessa hallitus kertoo, millaisia muutoksia sote-uudistukseen tehdään. Merkittävimmät muutokset ja täsmennykset koskevat ainakin kolmea kohtaa.

1) Valinnanvapauden aikataulut

Perustuslakivaliokunnan mukaan uudistuksen aikataulu on liian tiukka. Valinnanvapauden kireä toteuttamisaikataulu johtaa valiokunnan mukaan merkittäviin riskeihin ja vaarantaa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen.

Valinnanvapauslakien oli tarkoitus astua voimaan vuoden 2020 alussa. Valinnanvapausjärjestelmä olisi tullut voimaan vaiheittain. Esimerkiksi henkilökohtainen budjetti ja asiakasseteli olisi otettava maakunnissa käyttöön viimeistään heinäkuussa 2020. Osa säännöksistä olisi tullut voimaan jo aikaisemmin.

Perustuslakivaliokunta ei lausunnossaan (siirryt toiseen palveluun) täsmennä, kuinka pitkälle valinnanvapauden toteutumista olisi lykättävä. Lausunnossa puhutaan ”siirtymäkauden olennaisesta pidentämisestä”. Tänään valiokunnalle annetusta vastineesta selviää, miten hallitus lausunnon tätä kohtaa tulkitsee.

Poliittisesti aikataulutuksen tekee vaikeaksi se, että valinnanvapauden toteutuminen on kokoomukselle muita hallituspuolueita tärkeämpää. Mikäli valinnanvapaus siirtyy hamaan tulevaisuuteen, mutta keskustan toivoma ja kokoomuksen vieroksuma maakuntahallinto astuu voimaan jo vuosia aikaisemmin, muuttuu uudistuksen myyminen kokoomuksen kansanedustajille entistäkin hankalammaksi.

2) Soten rahoitus

Perustuslakivaliokunta on huolestunut maakuntien rahoituksen yleisen tason riittävyydestä ja siitä, että rahoituslaki ei turvaa maakuntien edellytyksiä toteuttaa perus- ja ihmisoikeuksia poikkeustilanteissa. Hallitus on kaavaillut maakunnille menoleikkuria, minkä tarkoitus on hillitä sote-kustannusten kasvua. Menoleikkuri rajoittaisi sote-menojen kasvun 0,9 prosentin vuosittaiseen kasvuun, kun tällä hetkellä kulut kasvavat 2,4 prosentin vuosivauhdilla.

Maakunnilla ei olisi verotusoikeutta, vaan niiden olisi tultava toimeen valtionosuuksilla. Ongelman ydin on siinä, että maakuntien olisi pystyttävä hoitamaan lakisääteiset velvollisuutensa myös siinä tilanteessa, että niille määritelty budjetti ylittyy. Sairaita ihmisiä ei voi jättää hoitamatta, vaikka maakunnille siihen tarkoitukseen varatut rahat loppuisivatkin.

Hallituksen on tehtävä muutoksia soten rahoitusmalliin, että uudistus voisi edetä. Menoleikkurin höllentäminen tai lisämahdollisuudet budjetin ylittämiseen kuitenkin vievät uskottavuutta soten säästötavoitteilta.

Hallituksen tavoitetta 3 miljardin euron sote-säästöistä on pidetty epäuskottavana jo ennen muutoksia. Säästösummaa ja menokehysten pitävyyttä on epäillyt muun muassa professori Roope Uusitalon johtama talouspolitiikan arviointineuvosto.

3) EU-notifikaatio

Perustuslakivaliokunnan lausunnon mahdollisesti vaikeaselkoisin kohta liittyy EU-komission notifioinnin tarpeellisuuteen. Kyse on siitä, onko valinnanvapausmalli ristiriidassa EU:n valtiontukisääntelyn kanssa. Korkein hallinto-oikeus on vaatinut asian selvittämistä EU-komission kanssa.

Niin kutsuttu notifikaatioprosessi kestäisi pitkään ja se siirtäisi uudistuksen toteutumista jälleen pidemmälle tulevaisuuteen. Hallituksen edustajat ovat jo ilmoittaneet, että heidän mielestään EU-notifikaatiota ei tarvita. Hallitus on vedonnut myös komission virkamiesten kanssa käytyihin epävirallisiin keskusteluihin notifikaation tarpeellisuudesta.

Perustuslakivaliokunnan mukaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan on ”tarkkaan selvitettävä”, tarvitaanko notifiointia. Jos riittävän vakuuttavia perusteluita ei löydy, on valinnanvapausjärjestelmää muutettava. Hallitus todennäköisesti avaa perusteluitaan tarkemmin tänään sosiaali- ja terveysvaliokunnalle antamassaan vastineessa.