Luonnonvarakeskus: suomalaisten ruokajärjestelmä vaatii rohkeaa uudistamista

Suurin osa suomalaisten syömästä ruuasta on peräisin vain kourallisesta kasvi- ja eläinlajeja. Ilmastonmuutos kuitenkin muuttaa tätä.

Kotimaa
Lehmiä maitotilan aitauksessa
Maatalouden maapinta-alasta 70 prosenttia on kotieläinten tuotannon käytössä.Anna Sirén / Yle

Suomalaisten on muutettava rohkeasti ruokajärjestelmäänsä, jotta siitä saataisiin kestävämpi. Näin osoittaa Luonnonvarakeskuksen tekemät tutkimukset.

Fossiilisten polttoaineiden ja synteettisten ravinteiden tultua markkinoille on ruokajärjestelmä yksipuolistunut, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Sirpa Kurppa. Globaalisti yli 70 prosenttia ruuista tulee noin 12 kasvista ja 15 kotieläimestä. Luonnonvarakeskuksen mukaan meidän on päästävä huomattavasti laajempaan, monipuolisempaan ja paikallisia luonnonvaroja hyväksikäyttävään pohjaan luonnonvarojen suhteen. Sirpa Kurppa korostaa, että juuri lihaproteiinin vähentämisellä ruuantuotanto monipuolistuisi.

–Tällä hetkellä maatalouden maapinta-alasta 70 prosenttia on kotieläinten tuotannon käytössä. Ruokavaliomme proteiineista globaalilla tasolla kuitenkin vain 30 prosenttia tulee eläintuotteista. Ristiriita tuleekin juuri siitä, että eläintuotteet käyttävät huomattavasti isomman peltopinta-alan kuin kasvituotteet. Meidän on päästävä globaalisti tasaisempana jakoon tässä, Kurppa sanoo.

Tulevaisuuden proteiinit jauhomadoista ja sirkoista

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Sirpa Kurppa haluaisi tulevaisuudessa nähdä suomalaisten lautasilla lihaproteiinin sijaan enemmän esimerkiksi härkäpapua, tattaria, hamppua, sieniä, jauhomatoja ja kotisirkkoja. Myöskään ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät vaikuta negatiivisesti näiden proteiinien viljelyyn.

–Ilmastonmuutos etenee vääjäämättömästi ja sen osoittaa esimerkiksi syysviljojen viljelyalat ,jotka ovat siirtyneet Etelä-Suomesta Keski-Suomeen. Suomessa olemme siinä tilanteessa, että kasvukausi pitenee ja lämpötilat nousee. Me pystymme tuottamaan nyt jo kasveja, joita on ennen tuotettu Keski-Euroopassa. Toisaalta Keski-Eurooppa kärsii nyt kuivuudesta, eli ruuantuotannon painopiste siirtyy Välimeren alueelta Itämeren alueelle ja meidän vastuu eurooppalaisen ruuan tuottajana kasvaa, Kurppa sanoo.

Keski-Eurooppa kärsii nyt kuivuudesta, eli ruuantuotannon painopiste siirtyy Välimeren alueelta Itämeren alueelle ja meidän vastuu eurooppalaisen ruuantuottajana kasvaa.

Sirpa Kurppa

Sirpa Kurppa puhuu mielellään omavaraisuuden lisäämisestä. Kansainväliset ruokatrendit tuovat kuitenkin runsaasti ulkomaalaisia tuontituotteita. Kurppa näkee siinä sekä hyvät, että huonot puolet. Hänen mukaansa Suomi ei ole niin omavarainen kuin annetaan ymmärtää.

–Tuotantopanokset ja tuotteen elinkaari paljastaa, että me emme ole Suomessa vilja- ja lihaomavaraisia. Kaikki fossiilisilla polttoaineilla tuotetut tuotantopanokset ovat ulkomaista pääomaa. Kansainvälinen kauppa ruokatuotteissa on hyvä, koska silloin pääsemme nauttimaan näistä kansainvälisesti tuotetuista ruokatuotteista. Toki silloin pitäisi myös olla vientiä, kun on tuontiakin. Erityisesti vesipitoisten tuotteiden vienti on tärkeää, sillä meillä täällä riittää vettä. Vastavuoroisuuden oltava tasapainossa tuonnin ja viennin osalta, Kurppa muistuttaa.

Härkäpapu on tulevaisuuden proteiini.
pixabay.com
Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Sirpa Kurppa
Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Sirpa KurppaGoogle