Saako haja-asutusalueilla rakentaa pian ihan mihin vaan? Neljä kuntaa miettii sääntö-Suomea uusiksi

Asumisen ja rakentamisen sääntely kevenee Suomessa. Ympäristöministeriö selvittää parhaillaan käytännön mahdollisuuksia rakentamisen vapauttamiseen yhteistyössä Kouvolan, Lohjan, Oulun ja Vihdin kanssa.

Rakentaminen & kiinteistöt
Omakotitalotyömaa Vihtijärven rannalla.
Omakotitalotyömaa Vihtijärven rannalla.Paula Tiainen / Yle

Pyyniemestä avautuu komea näkymä Vihtijärvelle. Tälle tontille on saanut rakennusluvan omakotitalolle, koska kyseessä on vanha kantatila. Muille kuin vanhoille kantatiloille rakennusluvan saaminen onkin huomattavasti hankalampaa, ellei mahdotonta.

– Tiedän paljon toisen ja kolmannen polven vihtijärveläisiä, jotka haluaisivat rakentaa talon ja muuttaa tänne, mutta lupaa ei tipu. Tämä on tuttu dilemma, josta on puhuttu tällä kylällä paljon ja pitkään, Markku Pietilä toteaa.

Pietilä on sekä kyläyhdistyksen hallituksen jäsen että kokoomuksen kunnanvaltuutettu.

Etelä-Suomen kuntien haja-asutusalueilla noudatetaan yleisesti vuodelta 1959 peräisin olevaa tilajakoa. Kullekin tilalle kuuluu tietty määrä rakennuspaikkoja, ja kun määrä on täynnä, lisärakentamista ei yleensä enää sallita.

Markku Pietilä.
Markku Pietilä.Paula Tiainen / Yle

Kunnilla on jatkossa entistä laajemmat mahdollisuudet vaikuttaa alueidensa kehittämiseen. Esimerkiksi toimistojen muuttaminen asunnoiksi tai kesämökkien valjastaminen ympärivuotiseen käyttöön on helpottunut, ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) muistuttaa blogissaan (siirryt toiseen palveluun).

Käytännön ratkaisuja rakentamisen sujuvoittamiseen haetaan nyt ympäristöministeriön käynnistämässä pilotissa, jossa ovat Vihdin lisäksi mukana Kouvola, Lohja ja Oulu.

Myönteisiä kokemuksia entistä vapaammasta rakentamisesta

Vihti aikoo paneutua ympäristöministeriön ohjauksessa nimenomaan haja-asutusalueiden rakentamismahdollisuuksiin.

Vihdin naapurikaupunki Lohja uusi rakennusjärjestyksensä pari vuotta sitten ja salli esimerkiksi entistä suurempien piharakennuksien ja korkeampien aitojen vapaan rakentamisen jo silloin.

– Ensin pelättiin, että mitä tämä aiheuttaa, mutta me ei olla jouduttu yhtään rakennusta purattamaan, eli hyvin on toiminut, Lohjan kaupungin johtava rakennustarkastaja Paula Mäenpää kehaisee.

Mäenpään mielestä esimerkiksi loma-asuntojen laajennusprojektit voisi vapauttaa poikkeamislupakäsittelyltä kokonaan. Rakentajalle hyöty koituisi sekä säästettynä aikana että rahana.

Lohjalla ja Vihdissä on runsaasti kaavoittamattomia haja-asutusalueita.
Lohjalla ja Vihdissä on runsaasti kaavoittamattomia haja-asutusalueita.Paula Tiainen / Yle

– Poikkeamisluvan tai suunnittelutarveratkaisun käsittelyaika saattaa olla meillä jopa neljä kuukautta, ja toki prosessissa kuluu myös rakentajan euroja ihan huomattava summa.

Pilottikunnat saattavat vaikuttaa myös lakiuudistukseen

Sekä Lohjalla että Vihdissä on runsaasti kaavoittamattomia haja-asutusalueita, joiden rakentamiseen on säännöllisin väliajoin toivottu helpotuksia niin asukkaiden kuin kuntapäättäjienkin taholta.

Ainakaan Markku Pietilä ei usko mahdollisen rakentamisen vapautumisen tuovan suurta asukasryntäystä Vihtijärvelle, vaikka hän itse siellä viihtyykin.

– Eivät kaikki halua asua maaseudulla, missä ei ole jäähallia eikä uimahallia ja bussitkin kulkee aika harvoin. Itse kuitenkin arvostan maaseutumaista asumista, kyläyhteisöä ja sitä, että täältä voi käydä Helsingissä töissä. Toki se on hiukan hankalampaa kuin vaikka Lauttasaaresta, mutta onnistuu, Markku Pietilä naurahtaa.

Pilottikuntien kokemuksilla saattaa olla kauaskantoisia ja laajamittaisia seurauksia, sillä ympäristöministeriö laatii parhaillaan maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistusta. Siinä on tarkoitus hyödyntää myös pilottikunnista kertyvää tietoa.