Saamelaismääritelmä muuttuu oikeudeksi tulla merkityksi vaaliluetteloon – Esitysluonnos uudesta saamelaiskäräjälaista valmis

Äänioikeus saamelaiskäräjävaaleissa muuttuisi esitysluonnoksen mukaan kieliperustaiseksi. Jatkossa asetettaisiin oikaisulautakunta, joka käsittelisi vaaliluetteloon merkitsemistä koskevat oikaisuvaatimukset.

Suomen saamelaiskäräjät
Pekka Halberg, Inari, Sajos, saamelaiskäräjälaki
Saamelaiskäräjälakia valmistelevan toimikunnan puheenjohtaja Pekka Hallberg Inarissa 19.6.2018.Linda Tammela / Yle

Esitys uudesta saamelaiskäräjälaista on valmistunut. (siirryt toiseen palveluun)

Esityksessä todetaan, että lakimuutoksen tavoitteena on saamelaiskäräjälain osittain vanhentuneiden säännösten uudistaminen ja niiden toimivuudessa havaittujen ongelmien poistaminen.

Saamelaiskäräjien jäsenille ja -työntekijöille pidettiin aamulla tiedotustilaisuus lakimuutostyön tilanteesta.

Esitysluonnos on lähetetty tänään lausunnolle ja lausuntojen määräaika on heinäkuun 27. päivä. Esitys on taivoitteena antaa eduskunnalle heti syyskauden alussa.

"Kysymys nimenomaan äänioikeudesta, ei siitä, kuka on saamelainen"

Esitysluonnoksen mukaan lain nykyisen saamelaisen määritelmän sijasta halutaan selvemmin säätää, että tässä laissa kysymys on oikeudesta äänestää saamelaiskäräjävaaleissa, eli toisin sanoen oikeudesta tulla merkityksi vaaliluetteloon – ei siitä, ketä on pidettävä ylipäänsä saamelaisena.

Äänioikeutta koskevan säännöksen otsikkona olisi oikeus tulla merkityksi vaaliluetteloon. Äänioikeus olisi kieliperustainen.

Esitysluonnoksen mukaan vaaliluetteloon merkitsemisen edellytyksenä olisi, että henkilö itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan, isovanhemmistaan tai isoisovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään, tai että ainakin toinen hänen vanhemmistaan on merkitty tai ollut merkittynä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa.

– Ehdotettu uusi säännös vastaisi pitkälti Ruotsissa ja Norjassa voimassa olevia säännöksiä, eli lopputuloksena olisi yhteispohjoismaiset kriteerit hakeutumiselle saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Säännös vastaisi pitkälti myös pohjoismaisen saamelaissopimuksen määräystäsaamelaiskäräjien äänestysluettelosta.

Näin ollen voimassaolevan saamelaiskäräjälain saamelaismääritelmässä ollut ns. lappalaispykälä jäisi uudesta lakiehdotuksesta pois.

Henkilön merkitsemisellä vaaliluetteloon ei olisi muita vaikutuksia saamelaisille muutoin perustuslain mukaan alkuperäiskansana kuuluvista oikeuksista ja niiden kehittämisestä.

Saamelaiskäräjien täysistunto 19.6.2018
Saamelaiskäräjien jäsenille tiedotettiin asiasta ennen täysistuntoa keskiviikkona 19. kesäkuuta 2018.Linda Tammela / Yle

Oikaisulautakunta ratkaisemaan vaaliluetteloon merkitsemistä koskevat oikaisuvaatimukset

Esityksessä pyritään selkeyttämään nykyisiä vaalisäännöksiä. Myös oikaisu- ja muutoksenhakujärjestelmää pyritään selkeyttämään.

Ehdotuksen mukaan jatkossa asetettaisiin oikaisulautakunta. Oikaisulautakunnan tehtävänä olisi käsitellä vaaliluettelooon merkitsemistä koskevat oikaisuvaatimukset.

Oikaisulautakuntaan kuuluisi lainoppinut puheenjohtaja sekä kolme jäsentä. Lisätäkseen avoimuutta ja yleistä luottamusta, olisi menettelyn edellytyksenä lautakunnan toiminnan itsenäisyys ja riippumattomuus.

– Oikaisulautakunnan päätöksestä muutoksenhaku tehtäisiin korkeimmalle hallinto-oikeudelle, jolla olisi näin ollen ensiasteen oikeusturvan vahvistamisen jälkeen nykyistä paremmat edellytykset keskittyä laissa säädettyjen äänioikeuden kriteereiden noudattamisen takaamiseen sekä syrjinnän ehkäisemiseen.

Uuden saamelaiskäräjälakiesityksen mukaan vaalilautakunta asetettaisiin jatkossa heti saamelaiskäräjien vaalikauden alussa. Lisäksi vaaliluetteloon hakeutumiseen liittyviä määräaikoja aikaistettaisiin nykyiseen verrattuna.

Saamelaiskäräjien kokoonpanoon lisäystä – Inarin kunnalla enemmistö saamelaiskäräjien kokoonpanossa

Lakiehdotuksen mukaan saamelaiskäräjille ehdotetaan valittavaksi nykyisen 21 jäsenen sijaan tulevaisuudessa 25 jäsentä.

Ehdotuksen mukaan kuntakiintiöistä ehdotetaan tarkistettavaksi niin, että kiintiöt vastaisivat nykyistä paremmin saamelaisten kotiseutualueen kunnissa asuvien äänioikeutettujen saamelaisten lukumäärää.

Saamelaiskäräjissä tulee ehdotuksen mukaan olla vähintään kuusi jäsentä Inarin kunnasta, neljä jäsentä Utsjoen kunnasta, kolme jäsentä Enontekiön kunnasta ja kolme jäsentä Sodankylän kunnan Lapin paliskunnan alueelta ja yksi varajäsen kustakin mainitusta kunnasta.

Aiemmin jokaisella saamelaisalueen kunnalla ja Lapin paliskunnan alueella oli kolmen edustajapaikan kiintiö.

Lisäksi käräjissä tulee vastaisuudessa olla saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolelta vähintään yksi jäsen ja varajäsen. Yhden paikan varaaminen kotiseutualueen ulkopuolelta valittavalle jäsenelle on perusteltua, kun otetaan huomioon, että suurin osa saamelaiskäräjävaaleissa äänioikeutetuista asuu kotiseutualueen ulkopuolella.

Ehdotuksen mukaan vähintään puolet saamelaiskäräjien jäsenistä olisi siten edelleen valittava saamelaisten kotiseutualueelta.

válggat
Vuoden 2015 saamelaiskäräjävaaleissa vaalilautakunta aloitti äänten laskennan.Martta Alajärvi / Yle

Neuvotteluvelvoitteeseen hienoista vahvistusta – saamelaiskulttuurin heikentämiskielto

Lakiesityksessä luvataan hienoista vahvistusta viranomaisten neuvotteluvelvoitteeseen saamelaisia koskevissa asioissa. Nykyistä säännöstä saamelaiskäräjälain neuvotteluvelvoitteesta uudistetaan yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitteeksi.

– Samalla ilmaistaan pyrkimys yhteisymmärrykseen ja suostumuksen saavuttamiseen. Se ei kuitenkaan tarkoita veto-oikeutta. Näihin neuvottelujen kohteena oleviin toimenpiteisiin sisällytettäisiin nykylain mukainen luettelo perustuslakivaliokunnan mietinnössä (PeVM 13/2014 vp) edellytetyin tavoin.

Neuvotteluvelvoitteen mukaisesti viranomaiset neuvottelevat saamelaiskäräjien kanssa laajakantoisista ja merkittävistä toimenpiteistä, jotka voivat vaikuttaa erityisellä tavalla saamelaisten asemaan alkuperäiskansana. Lakiesityksen mukaan käydyistä neuvotteluista olisi laadittava pöytäkirja. Säännöstä täydennettäisiin myös saamelaiskulttuurin heikentämiskiellolla.

– Viranomaisten ja muiden julkisia hallintotehtäviä hoitavien olisi 1 momentissa tarkoitettuja toimenpiteitä suunnitellessaan ja toteuttaessaan pyrittävä huolehtimaan siitä, ettei saamelaisten oikeudelle harjoittaa kieltään, kulttuuriaan ja perinteisiä elinkeinojaan aiheudu huomattavaa haittaa ja että saamelaisten oikeuksia alkuperäiskansana voidaan turvata ja edistää, esityksessä todetaan

50 saamelaisen allekirjoituksella aloite saamelaiskäräjien käsittelyyn

Uuteen saamelaiskäräjälakiin ehdotetaan myös lisättäväksi uusi säännös vähintään viidenkymmenen äänioikeutetun saamelaisen oikeudesta tehdä saamelaiskäräjille aloite käräjien tehtäviin kuuluvissa asioissa.

Ehdotuksen mukaan aloiteoikeus olisi uusi kansalaistason vaikuttamisen muoto saamelaiskäräjien toiminnassa.

Työryhmä työskennellyt marraskuusta 2017 lähtien

Oikeusministeriö asetti marraskuussa 2017 toimikunnan valmistelemaan saamelaiskäräjälain muutosta. (siirryt toiseen palveluun) Tavoitteena on ollut, että uudistettu saamelaiskäräjälaki olisi voimassa seuraavissa saamelaiskäräjävaaleissa, syksyllä 2019.

Toimikunnassa on mukana jäseniä ja asiantuntijoita Suomen saamelaiskäräjiltä, hallituspuolueista sekä oikeusministeriöstä. Toimikunnan asettamiskirjeen mukaan toimikaudeksi oli määritelty 8.11.2017 - 30.4.2018. Työryhmä haki toukokuussa jatkoaikaa työlleen. Jatkoaikaa myönnettiin elokuun 2018 loppuun saakka.

Aiemmin saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio on todennut, että saamelaiskäräjälain uudistaminen on yksi tärkeimmistä saamelaisia koskevista lakihankkeista tällä hallituskaudella.

Uusi laki on määrä saada eduskunnan käsittelyyn syyskuussa.