Opettaja Ann-Sofie Kunell ei saanut vakivirkaa Suomesta ja muutti Ruotsiin – jossa tarvitaan lähivuosina kymmeniä tuhansia uusia opettajia

Ruotsalaiset arvostavat Suomen opettajien koulutustasoa ja kielitaitoa. Niinpä ruotsalaiskunnista käydään Suomessa värväysmatkoilla.

työelämä
Opettaja
Ann-Sofie Kunell muutti Pohjanmaalta Ruotsiin. Nyt hän työskentelee yläkoulussa Eskilstunassa.Mike Toivonen

Are you bleeding or dying? No? OK, sit down.

Vuodatko verta tai teetkö kuolemaa? Et? Istu sitten alas.

Juliste koristaa Ann-Sofie Kunellin luokan seinää Skilftingehusin yläkoulussa Eskilstunassa vajaat sata kilometriä Tukholmasta länteen. Kuvassa kysymykset esittää happamannäköinen apina.

Ann-Sofie Kunellissa ei ole mitään hapanta. Hän opettaa englantia ja ranskaa rennolla otteella.

Aujourd'hui, hän aloittaa.

– Se tarkoittaa "tänään". Opettelemme les meubles ja la maison. Teillä on varmaankin huoneessanne sänky, työpöytä, ehkä kirjahylly? Tarkoituksena on, että tämän tunnin jälkeen te osaatte kertoa, mitä huonekaluja teillä on.

Ann-Sofie Kunell opettaa.
Ann-Sofie Kunell pitää ranskantuntia Skilftingehusin yläkoulun oppilaille.Yle

Oppilaiden ensimmäisenä tehtävänä on yhdistää huonekalun ranskalainen nimi kirjan tehtävän kuviin. Tuolit, pöydät, lamput ja verhot löytävät omat kuvansa.

Ann-Sofie Kunell valmistui englannin ja ranskan opettajaksi Åbo Akademista. Hän on syntynyt ja kasvanut Mustasaaren kunnassa Vaasan kupeessa.

Valmistumisen jälkeen koitti opettajan arki. Ruotsinkieliselle opettajalle oli Pohjanmaalla tarjolla kuitenkin vain määräaikaisia työsopimuksia. Virkoihin oli valtava tunku.

Kaikkiaan Suomessa on noin 4 000 työtöntä opettajaa.

Ruotsissa tilanne on toinen. Ruotsin tilastokeskuksen SCB:n ennusteen mukaan maahan tarvitaan 79 000 uutta opettajaa vuoteen 2035 mennessä (siirryt toiseen palveluun).

Ruotsin kuntien ja maakäräjien liiton ennuste on vielä synkempi. Sen mukaan opettajia pitää (siirryt toiseen palveluun)vuoteen 2031 mennessä rekrytoida jopa 187 000.

Opettajapulaan on useita syitä. Maahanmuutto on tuonut kouluihin odotettua enemmän uusia oppilaita, mutta ennen muuta pula johtuu opettajien eläköitymisestä ja siitä, ettei opettajankoulutus kiinnosta nuoria.

Ann-Sofie Kunell
Mike Toivonen

Opettajien ammattiliitto Lärarförbundet on laskenut, että 45 000 opettajaa jää eläkkeelle tulevien kymmenen vuoden aikana (siirryt toiseen palveluun). Opettajia halutaankin kouluttaa aiempaa enemmän.

Hallituksen tavoitteena on, että yliopistoista ja korkeakouluista valmistuisi vuosittain runsaat 10 000 opettajaa (siirryt toiseen palveluun). Kouluvirasto arvioi, että uusia opettajia tarvittaisiin vielä enemmän, yli 15 000 vuosittain (siirryt toiseen palveluun). Tällä hetkellä uusia opettajia valmistuu noin 8 000 vuodessa (siirryt toiseen palveluun).

Hakijamäärät opettajankoulutukseen ovat kuitenkin laskussa. Kevällä 2018 hakijoita oli viisi prosenttia vähemmän (siirryt toiseen palveluun)kuin vuotta aiemmin. Kahdenkymmenen vuoden aikana opettajankoulutukseen ensisijaisesti pyrkivien määrä on laskenut jopa 60 prosenttia (siirryt toiseen palveluun).

Opettajaliiton mukaan opettajankoulutus ei kiinnosta nuoria, koska opettajien palkat ovat liian pienet ja työmäärä liian suuri (siirryt toiseen palveluun). Opettajien keskipalkka Ruotsissa oli viime vuonna 31 025 kruunua (siirryt toiseen palveluun) eli hiukan yli 3 000 euroa kuukaudessa.

Ero Suomen palkkoihin on kaventunut kruunun kurssin heikentymisen vuoksi. Suomessa peruskoulun aineenopettajan alkupalkka on tällä hetkellä Ruotsin keskipalkan luokkaa.

Ann-Sofie Kunell heijastaa taululle kuvan talosta. Nukkekodin tapaan talo on edestä avoin, jotta oppilaat näkevät kaikkiin huoneisiin. Talossa on kolme kerrosta ja pieni vintti.

Ann-Sofie Kunell.
Yle

Tehtävänä on opetella huoneiden nimet ranskaksi ja miettiä, mitkä huonekalut kuuluvat mihinkin huoneeseen.

La cave. Mitä se tarkoittaa englanniksi? Ann-Sofie Kunell kysyy.

Cave. Luola!

– Niin, sehän on selvää, luolasi on kellarisi, Ann-Sofie Kunell toteaa.

– Mikä le sous-sol sitten on?

– Kumpikin sana tarkoittaa kellaria.

– Eli ihmiset, jotka asuvat, tai ihmiset, jotka ovat in basements, ovat luolaihmisiä, päättelee yksi oppilaista.

– Todellakin! Mahtavaa päättelyä! La cuisine, missä silloin ollaan?

Ann-Sofie Kunell
Ann-Sofie Kunellin ranskantunnilla opetellaan huoneiden ja huonekalujen nimiä.Mike Toivonen

Suomalaisella opettajankoulutuksella on Ruotsissa hyvä maine. Ei siis ihme, että moni ruotsalaiskunta yrittää värvätä opettajia Suomesta.

Värväystä on tehty tosissaan kolme vuotta, ja kuntien mukana on ollut työvoimatoimiston edustajia. Erityisen kiinnostuneita ruotsalaiset ovat olleet Åbo Akademin ruotsinkielisistä opettajista, mutta opettajia on yritetty palkata myös Oulun yliopistosta.

Tänä vuonna Åbo Akademi järjesti ensimmäistä kertaa kaikille kiinnostuneille ruotsalaiskunnille yhteisen värväystapahtuman. Sinne saapui kuusi kuntaa ja kaksi yksittäistä koulua. Joukossa oli paljon Ruotsin keski- ja pohjoisosien kuntia: Kiiruna, Uumaja, Strömsund ja Östersund, mutta myös etelän Malmö.

Aiemmilla matkoilla on ollut muitakin etelän kuntia: Helsingborg, Skövde ja Gotlanti. Kaikkiaan parikymmentä Ruotsin 290 kunnasta on tehnyt värväysmatkoja Suomeen.

Kun ruotsalaisilta kysyy, miksi opettajia halutaan värvätä juuri Suomesta, samat selitykset toistuvat. Opettajien hyvä koulutustaso, koulutuksen samankaltaisuus Ruotsin kanssa, opettajien ruotsin kielen taito, Suomen maantieteellinen läheisyys ja suomalaisten opettajien työttömyys mainitaan useasti.

Eskilstuna oli ensimmäisiä ruotsalaiskuntia, joka käänsi opettajapulassaan katseensa Suomeen. Viime syksynä kunnan kouluissa aloitti neljä suomalaisopettajaa. Yksi vaihtoi työpaikkaa kesken lukuvuoden, kolme muuta ovat olleet kouluissaan lukuvuoden loppuun.

Kunta on ollut värväyksiinsä tyytyväinen.

– Ehdottomasti. He ovat antaneet meille paljon. Heillä on erilainen näkökulma kouluun, ja he ovat erittäin päteviä, Eskilstunan HR-konsultti Ulrika Orrblad kehuu.

Ulrika Orrblad
HR-konsultti Ulrika Orrblad on ollut rekrytoimassa opettajia Suomesta.Mike Toivonen

Ruotsalaiskuntien värväysmatkojen tulokset ovat kuitenkin yleensä olleet melko laihoja.

Vuosina 2016 ja 2017 Ruotsiin rekrytoitiin Suomesta yhteensä 20 opettajaa. Tänä vuonna neuvotteluja on käyty 20 opettajan kanssa. Se on pisara Ruotsin opettajapulan meressä.

– Ruotsin pitää ratkaista ongelma itse, mutta Suomi on auttanut vähän. Jatkamme rekrytointeja pienessä mittakaavassa, toteaa EURES-neuvoja Annika Sund Uumajan työvoimatoimiston eurooppalaisesta työnvälitysverkostosta.

Ruotsalaiskunnat yrittävät värvätä opettajia myös Englannista, Hollannista ja naapurimaista Norjasta ja Tanskasta.

Maassa tuntuu kuitenkin olevan yksimielisyys siitä, että opettajapulan voi ratkaista vain lisäämällä koulutusta. Poliitikot ovat alkaneet katsoa peiliin.

– Meillä on Ruotsissa ollut perinne, että muutamme opettajankoulutuksen perusteita usein ja ohjailemme koulua hyvinkin yksityiskohtaisesti. Se on johtanut opettajan ammatin aseman vähittäiseen heikkenemiseen, arvioi koulutus- ja tutkimusministeri Helene Hellmark Knutsson sanomalehti Aftonbladetissa keväällä (siirryt toiseen palveluun).

– Emme ole opetelleet vielä kaikkia sanoja. L'entrée, mikä se on? kysyy Ann-Sofie Kunell Skiftingen koulun ranskantunnilla.

Entrée. Siis siellä on ovi, toteaa oppilas.

– Onko sille jotain toista, ruotsalaisempaa sanaa? Mihin huoneeseen tulette, kun tulette talon sisälle? Pieni huone, jossa otetaan kengät pois jalasta?

Ingång.

Ingång tai farstu, ehdottaa Kunell.

Ann-Sofie Kunell opettaa.
Yle

Luokka puhkeaa hihittämään suomenruotsalaista farstu-sanaa. "Porstua" kuulostaa ruotsalaisteinien korvaan kovin hassulta.

Kunell on tottunut naurunpyrskähdyksiin.

– Oppilaat suhtautuvat suomenruotsiin hyvin. Heidän mielestään se on charmikasta. He luottavat ruotsin taitooni, eivätkä kyseenalaista sitä, Kunell sanoo.

Kielen puolesta muutto Ruotsiin onkin ollut helppo.

Erot koulujärjestelmissä ovat sen sijaan yllättäneet Ann-Sofie Kunellin. Hänen mielestään tasa-arvon käsitettä tulkitaan suomalaisessa ja ruotsalaisessa koulussa eri tavalla.

Suomessa tasa-arvoa on se, että kaikilta oppilailta vaaditaan luokassa tietyn tason saavuttamista ja kaikki oppivat suunnilleen yhtä paljon.

Ruotsissa tasa-arvoa on se, että kaikki oppilaat saavat olla mukana omien kykyjensä mukaan. Luokassa voi olla luku- ja kirjoitushäiriöstä tai muista oppimishäiriöistä kärsiviä oppilaita.

– Ajattelu, että kaikki saavat olla mukana, ja kaikki saavat oppia omien kykyjensä mukaan, tarkoittaa sitä, että kaikille ei voi asettaa samoja vaatimuksia, Kunell huomauttaa.

– Opettajan odotetaan sopeuttavan oppituntinsa kunkin oppilaan kykyjen tasolle, jotta kaikki oppisivat mahdollisimman paljon.

Suomessa opettajat voivat määrätä oppilaille lisää läksyjä, antaa ehdot tai jopa jättää oppilaan luokalle, mikäli tämä ei saavuta asetettuja tavoitteita. Ruotsissa oppilas siirretään seuraavalle luokalle, vaikkei hän saisi kouluaineista hyväksyttyjä arvosanoja.

– Se johtaa opiskelumotivaation heikentymiseen.

Kunell kertoo kuitenkin sopeuttaneensa opetustaan vain vähän. Hän yrittää suomalaisittain pitää opetuksen tason luokan oppilaiden keskimääräisellä tasolla tai vähän sen alapuolella. Häneltä ei heru ymmärrystä opetuksen sopeuttamiseen reilusti alas- tai ylöspäin.

Ranskantunti päättyy nopeaan sanakokeeseen. Oppilaat tunnistavat eri huoneiden ja huonekalujen nimiä. He vastaavat taululle heijastettaviin kysymyksiin kännyköillään.

Qu'est-ce que c'est ? Mikä huone se on?

Oui. C'est la cuisine ! Keittiöhän se oli!

Ann-Sofie Kunellin houkutteli Ruotsiin ennen kaikkea lupaus vakituisesta työpaikasta. Ruotsissa opettajilla on myös Suomea paremmat mahdollisuudet neuvotella työehdoistaan – etenkin palkasta.

– Palkkani on parempi kuin Suomessa, mutta pidän enemmän tunteja kuin Suomen opetusvelvollisuus edellyttää, ja täällä minulla korkeampi veroprosentti, Kunell kertoo.

Kieltenopettajana Kunellille on Ruotsissa erityisen paljon kysyntää. Maassa on 60 kuntaa (siirryt toiseen palveluun), joista puuttuu pätevä ranskan opettaja.

Ensi syksynä hän aloittaakin uudessa työpaikassa. Eskilstunalainen yläkoulu vaihtuu västeråsilaiseen lukioon.

– On kiinnostavaa nähdä, miten korkeamman tason opetus toimii. Oppilaat ovat vanhempia, he osaavat jo enemmän, ja lukiossa ehkä suhtaudutaan vakavammin pedagogiikkaan, opetukseen ja ainesisältöön, Kunell arvelee.

Peruskoulussa hän on kokenut toimivansa poliisina ja kasvattajana enemmän kuin opettajana.