Vettä menee hukkaan vuosittain 500 eduskuntatalon tilavuuden verran – lasku menee asiakkaille

Vuosikymmeniä vanhat runkovesiverkostot vaativat jatkuvia korjauksia.

vesihuolto
Hanasta valuu vettä.
Touko Yrttimaa / Yle

Suomen vesijohtoverkostosta suurin osa on tulossa korjausikään seuraavan vuosikymmenen aikana.

Viime vuoden maaliskuussa julkaistusta ROTI-raportista (siirryt toiseen palveluun) ilmenee, että koko Suomen 100 000 kilometrin vesijohtoverkostosta jopa 6 000 kilometriä on erittäin huonossa kunnossa. Tästä aiheutuu vuosittain 58 miljoonan kuutiometrin vedenhukka, mikä vastaa tilavuudeltaan 547 eduskuntatalollista vettä.

Suomen vesiyhtiöt menettävät vuodessa jopa 100 miljoonaa euroa, kun vettä menee hukkaan.

– Suomi on siinä mielessä onnellisessa asemassa, että olemme uusiutuvilla vesivaroilla mitaten maailman kolmanneksi varakkain valtio. Kaikki vuotava vesi on toki turhaa, Vesilaitosyhdistyksen apulaisjohtaja Mika Rontu toteaa.

Apulaisjohtajan mukaan vesihuoltoon liittyvät ongelmat kytkeytyvät laajempaan kuvaan. Suomessa on yli 1500 vesihuoltolaitosta, mutta laitoksissa työskentelee tarpeeseen nähden liian vähän työntekijöitä.

Vanhoja valurautaisia vesiputkia
Juha Korhonen / Yle

Saaneeraustahti laahaa pahasti jäljessä

Vesihuoltomaksut eivät riitä kattamaan kaikilla laitoksilla saneerauksen aiheuttamia kuluja. Resurssipulan ja alhaisten vesihuoltomaksujen vuoksi saneerausmäärät laahaavat tilanteeseen nähden pahasti jäljessä.

– Paikoin on kertynyt saneerausvelkaa. Jos velkaa alkaa tulla, niin veden toimitus asiakkaille saattaa keskeytyä ja vedenlaatu heikentyä, Rontu sanoo.

Myös Suomen ilmasto-olosuhteet aiheuttavat ongelmia vesiputkistoissa, sillä routa rikkoo putkistoja. Lisäksi putkistojen ikääntyminen aiheuttaa vesivuotoja.

– Suurimmat kaupungit ovat heränneet ongelmaan, sillä kaupungeissa on vanhimmat putkistot. Myös maaseuduilla 1960–1970-luvuilla rakennetut verkostot ovat tulossa saneerausikään.

Tampereen teknillisen yliopiston dosentin Tapio Katkon mukaan vesihuolto-ongelmat eivät kosketa ainoastaan Suomea. Ongelma on globaali.

– Hätkähdyttävin tieto tulee Yhdysvalloista, jossa vesihuoltoverkoston kunto on alimmalla hyväksyttävällä tasolla. Suomessa emme ole onneksi sillä tasolla.

Katkon mukaan saneerausmääriin tarvitaan lisää panostusta.

– Karkeiden arvioiden mukaan saneerauksiin tulisi käyttää kaksin- tai kolminkertaisesti enemmän rahaa nykytilanteeseen verrattuna, Katko toteaa.

Esimerkiksi Kymenlaakson alueella vesihuoltoverkoston saneerausmääriä on tarkoitus tuplata lähivuosina.

Vesiputki rikkoutunut Lappeenrannassa
Petri Kivimäki /Yle

Omakotitalojen tonttijohdot tulevaisuuden ongelma

Vesihuoltolain mukaan vesihuoltolaitosten tulee kattaa toimintansa asiakkailtaan saamilla maksuilla. Viime kädessä asiakas siis maksaa kaikki palvelun aiheuttamat kustannukset.

Esimerkiksi omakotitalojen liittymismaksut vaihtelivat viime vuonna eri laitosten toiminta-alueilla 0–16 700 euron välillä. Useilla laitoksilla peritään myös erillistä vesimittarimaksua tai kiinteää perusmaksua. Omakotitalojen kiinteät vuotuiset maksut kohosivat viime vuonna enimmillään 360 euroon. Saanerauskustannusten noustessa myös asiakasmaksut nousevat, mutta eivät merkittävästi.

– Kyse on alle kymmenen prosentin korotuksista. Varsinkin pienissä kunnissa maksut eivät kata saneerauksia. Jatkossa korotuksia joutuu tekemään entistä reippaammin, Rontu mainitsee.

Ainoastaan vesihuoltolaitosten ylläpitämät verkostot eivät ole saneerausten tarpeessa. Myös asiakkaiden itsensä omistamat kiinteistöjen tonttijohdot voivat olla huonokuntoisia.

– Tämä on tulevaisuuden ongelma. Tonttijohtojen kunto on arvioitu jopa huonommaksi kuin vesihuoltolaitosten verkostojen. Omakotitalojen omistajilla on varmasti muitakin rahareikiä kuin miettiä tonttijohtoja. Tästä syystä saneeraaminen voi jäädä retuperälle, Rontu kertoo.