Tavoitteena historiallinen juhannus, jolloin kukaan ei hukkunut – hengenpelastusliiton johtaja: "Edellyttäisi varmaan vesistöjen jäätymistä"

Koska apu ei aina ole lähellä, on tärkeää pyrkiä torjumaan vahingot jo etukäteen.

juhannus
pelastusrengas
AOP

Oli keli juhannuksena millainen tahansa, sellaista keskikesän juhlaa ei ole ainakaan tilastojen valossa vietetty, ettei yksikään juhlija olisi hukkunut.

Hukkuneiden määrään voi vaikuttaa keli, mutta sen paremmin kaatosade, pikkupakkanen kuin tukahduttava hellekään ei estä suomalaista hukkumasta juhannuksena.

Voisiko tuleva juhannus olla ainutlaatuinen poikkeus?

Jos kaveri heilahtaa keskellä järvenselkää yli laidan, tiedätkö mitä silloin pitää tehdä? Entä kun lainaat kaverilta veneen, millaisia varusteita saatat hätätilanteessa tarvita? Entä miten toimit, jos todistat tilannetta rannalla?

Paljon kysymyksiä, suurimpaan osaan niistä saat vastauksen tästä jutusta.

Moottorin ja kuljettajan kunto

Suomalainen juhannus ei ole oikea mittumaari, ellei sitä vietetä rannalla. Monen mieli tekee päästä kokeilemaan aaltojen keinutusta tai piirtää veneellä jälki peilityyneen järvenpintaan.

Jo ennen kuin vene työnnetään vesille, ehtii tehdä monta virhettä. Ensimmäinen niistä koskee kuljettajan kuntoa: jos otat, et aja veneelläkään.

Seuraavakin tarkastuslistan kohta tahtoo Laukaan Järvipelastajat ry:n varapuheenjohtaja Matti Kokon mukaan unohtua eli on veneen ja sen moottorin kunnon tarkistaminen.

– Monet unohtavat tarkistaa, että kone pelaa eli ei pidä vain hypätä veneeseen ja lähteä ajelemaan. On parempi heittää vaikka pikku rundi omassa rannassa ja katsella, että kaikki pelittää

Järvipelastajat törmäävät työssään kokemattomiin veneilijöihin, jotka ovat lainanneet tai ostaneet veneen ilman mitään aikaisempaa kokemusta ja kartat jätetään tutkimatta.

– Ja sitten mennään liian mataliin vesiin. Olisi tosi hyvä katsoa karttoja ja syvyyksiä ennen lähtöä ja ottaa selville, kuin syvällä oma vene kulkee. Myös merimerkkejä olisi hyvä pikkuisen opetella. Silloin pystyy isommallakin veneellä kulkemaan väylää pitkin turvallisesti.

Kokko korostaa, että koko ajan pitää seurata, missä on ja mihin on menossa.

Juhannuksena sataa ja tulee

Juhannusta vietetään monin paikoin sateisessa, osin myös tuulisessa säässä (siirryt toiseen palveluun). Isossa osassa maata on voimassa tuulivaroitus (siirryt toiseen palveluun). (Ilmatieteen laitos)

Erityisen tärkeää reitin seuraaminen on silloin, kun tuulee. Kokko muistuttaa, että varsinkin pieni vene lähtee helposti tuulen mukaan.

– Välimatka pitää ottaa huomioon. Liian ahtaalle ei pidä ajaa tai liian lähelle rantaa, koska puuska voi silloin viedä kiville.

Tärkeintä on, että veneillessä on pelastusliivit päällä, oikeat varusteet mukaan, ennakkoon selvitetyt kulkureitit ja selvä kuljettaja.

Ville Puura

Niin keliä kuin reittiä on tärkeä tarkkailla. Tänä kesänä etenkin Keski-Suomen vesillä vaaratilanteita ovat aiheuttaneet irrallaan uivat laiturinkappaleet. Veneilyväylälle kulkeutuva este on vaarallinen, etenkin jos se ei ole näkyvissä, kuten pinnan tuntumassa kelluva ponttooni.

Sään puolesta historiallinen juhannus 2018, jolloin kukaan ei hukkunut, voisi toteutua.

– Huono sää auttaa aina. Mutta tärkeintä on, että veneillessä on pelastusliivit päällä, oikeat varusteet mukaan, ennakkoon selvitetyt kulkureitit ja selvä kuljettaja, Laukaan Järvipelastajat ry:n sihteeri Ville Puura sanoo.

Miehet johtavat tilastoja

Juhannuksen hukkumiskuolemista on tilastot vuodesta 1985 lähtien (siirryt toiseen palveluun). Enimmillään juhannuksen juhlinta vesillä on vaatinut ihmishenkiä vuosina 1999 ja 1988, jolloin ihmisiä hukkui 20. Vuosina 1989 ja 1995 hukkuneita oli 19. (Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastuliitto ry)

Hukkuneista on ollut miehiä enemmän kuin naisia lähes joka vuosia. Poikkeus on vuoden 2014 erityisen kylmä juhannus (siirryt toiseen palveluun) (Ilta-Sanomat) , jolloin hukkui yksi nainen (siirryt toiseen palveluun) (MTV3), mutta ei yhtään miestä.

Juhannuksen hukkumiskuolemat vuosi

Miehet

Naiset

Yhteensä

2017

5

1

6

2016

7

2

9

2015

4

0

4

2014

0

1

1

2013

5

1

6

2012

7

3

10

2011

2

0

2

2010

7

3

10

2009

4

0

4

2008

2

1

3

Lähde: Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry

Kokon mukaan perheet osaavat jo melko hyvin käyttää pelastusliivejä. Mutta kalastajilla liivit tahtovat jäädä istuinalustaksi.

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton mukaan kahdeksan kymmenestä hukkuneesta olisi pelastunut, jos olisi käyttänyt pelastusliivejä. (siirryt toiseen palveluun) (YouTube)

Liiton toiminnanjohtaja Kristiina Heinonen muistuttaa, että pelkästään veneessä mukana olevista pelastusliiveistä ei ole turvaa.

– Vedessä niiden pukeminen päälle on tosi hankalaa.

Sekään ei riitä, että liivit ovat jotakuinkin päällä, vaan kaikkien solkien pitäisi olla kiinni – erityisesti haararemmin. Muuten liivit voivat luiskahtaa vedessä päältä.

Heinonen suosittelee lapsille ja uimataidottomille aikuisille pelastusliivejä. Kelluntatakki edellyttää uimataitoa. Niin sanotut paukkuliivit pitää puolestaan muistaa huoltaa määräajoin, että ne toimivat tositilanteessa.

Hukkumisten yhdistävä tekijä: alkoholi

Suomen Uima- ja Hengenpelastusliiton toiminnanjohtaja Kristiina Heinosen mukaan tyypillistä juhannuksen hukkumistilannetta ei voi sanoa, mutta hyvin monissa on yksi yhdistävä tekijä: alkoholi.

Humalassa veneet kaatuvat, pelastusliivit jätetään mökin naulakkoon ja uimamatkalle väsytään, kun alkoholi on vaikuttanut arviointikykyyn.

– Ehkä sen voi sanoa, että tyypillinen tilanne on, ettei riskejä ei osata nähdä, kun mökiltä lähdetään soutuveneellä tai pienellä moottoriveneellä ihan lähistölle.

Uimataidon pohjoismaiseen määritelmään kuuluu, että jaksaa uida 200 metriä yhtäjaksoisesti. Heinosen mukaan noin 70 prosenttia suomalaisista täyttää määritelmän.

Järvipelastajat
Simo Pitkänen / Yle

Juhannuksena uimataito tai paremminkin sen puute ei ole syy hukkumisiin. Heinonen arvelee, ettei täysin uimataidoton tai heikosti uiva välttämättä edes halua lähteä vesille.

– Se, ettei juhannuksena ketään hukkuisi, edellyttäisi varmaankin vesistöjen jäätymistä.

Heinonen toivoo, että ihmiset muistaisivat, että vesillä liikkuminen tai uiminen eivät yksinkertaisesti sovi yhteen alkoholin kanssa.

– Toivon myös, että tänä juhannuksena ketään ei päästettäisi vesille yksin, vaan kaverista pidettäisiin huolta.

Huuda apua

Kun siellä vesillä sitten kuitenkin ollaan ja vene kaatuu, Laukaan Järvipelastajien Ville Puuran mukaan tärkeintä on pysyä – ainakin yrittää – rauhallisena.

– Jos pelastusliivit on päällä, niin suurta hätää ei ole. Katso, voitko pitää veneestä kiinni tai onko lähellä ranta, jonne voit uida. Apua kannattaa aina tällaisessa tilanteessa huutaa. Se on rannassa olijoille signaali, että nyt on hätä.

Jos joku matkustaja putoaa kyydistä, Puuran mukaan ensimmäisenä on tärkeintä pysähtyä ja sammuttaa moottori.

Järvipelastajat
Simo Pitkänen / Yle

– Sitten katsotaan, onko köyttä heitettävissä tai pelastusliivejä, jos ne eivät olleet päällä, vaan peffan alusena. Pudonnut voi yrittää itse kiivetä takaisin veneeseen. Jos auttaminen ei onnistu, sitten hätäkeskukseen puhelua.

Puuran mukaan putoaja usein panikoituu, ja silloin hän voi hädissään tarttua pelastajaan, ja pian molemmat voivat olla pulassa.

Todellinen vaaranpaikka on, jos moottoriveneen kuljettaja putoaa kyydistä ja vene jää itsekseen pörräämään.

– Yleensä vene pyörii yksinään aika lailla tasaista rinkiä, että siinä pystyy vähän ennakoimaan, mistä veee tulee.

Tilanteen voisi estää niin sanotulla tappokytkimellä eli varusteisiin tai kuljettajan raajan ympärille kiinnitettävä lenkki, joka katkaisee moottorista virran, jos kuljettaja putoaa kyydistä.

Jos rannalta huomaa jonkun olevan hädässä, Ville Puura muistuttaa, että ensin on hyvä kartoittaa tilanne: onko ihmisiä vedessä, ja jos on, niin voiko itse heittää avuksi vaikkapa pelastusrengasta.

– Jos uhri on liian kaukana, silloin ensimmäisenä soitetaan hätäkeskukseen. Sieltä yleensä ohjataan, mitä pitää tehdä.

Teknisissä ongelmissa, esimerkiksi jos veneestä hyytyy akku, apua voi pyytää Trossi-palvelusta (siirryt toiseen palveluun), joka toimii samaan tapaan kuin Autoliiton Tiepalvelu.