Juhannus on kriisipuhelimen ruuhka-aikaa – alkoholi, riidat ja sukulaisten aiheuttamat paineet ahdistavat monia jo etukäteen

Itsetuhoisuutta käsittelevät puhelut ovat lisääntyneet Suomen mielenterveysseuran kriisipuhelimessa. Varsinkin nuoret naiset kertovat itsetuhoisista ajatuksistaan.

kriisipuhelimet
Sinikka Korkkula
Sinikka Korkkula toimii kolmatta vuotta vapaaehtoisena päivystäjänä Suomen mielenterveysseuran kriisipuhelimessa. Korkkula päätyi vapaaehtoiseksi, koska hän halusi auttaa ihmisiä ja oppia jotain uutta.Thomas Hagström / Yle

Kriisipuhelimeen soitetaan useimmiten ihmissuhdeongelmien takia. Suomen mielenterveysseuran kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter arvioi noin viidenneksen puheluista koskevan parisuhdetta tai muita ihmissuhdeongelmia.

– Mieleeni on jäänyt eräs soittaja, joka puhui yksinäisyydestään. Hän kaipasi jotain tahoa, jonka kanssa viettää joulua. Hän kertoi, että näkee ystäviään ja sukulaisiaan vain unissaan, Winter muistelee kriisipuhelimessa käymäänsä keskustelua.

Sosiaalipsykologina Winter on ammattilainen joka tietää, ettei soittajien huolia saa ottaa harteilleen. Osa puheluista osuu kuitenkin lähelle sydäntä.

Kriisipuhelimeen tulee runsaasti soittoja juhlapyhien aikaan, mutta kesällä on todellinen ruuhka-aika. Juhannus on yksi puhelupiikeistä.

Susanna Winter
Suomen mielenterveysseuran kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter tietää, että soittajien murheita ei voi ottaa omille harteille kannettavaksi.Thomas Hagström / Yle

Sukulaisten kanssa vietettävä juhla ahdistaa osaa soittajista jo etukäteen. Tapaamiseen voi liittyä pelkoja, paineita ja pettymykseen päättyviä odotuksia.

– Osa kertoo olevansa huolissaan siitä, mitä [juhannuksena] tapahtuu, jos aiempina kesinä tai yhteisinä juhlapyhinä on ollut liiallista alkoholinkäyttöä, väkivaltaa tai turvattomuutta. Voidaan olla huolissaan esimerkiksi lasten puolesta, että miten lapselle voidaan turvata idyllinen kesähetki, jos ihmiset ovat kauheassa humalassa.

Ahdistusta voivat aiheuttaa myös omien tai kumppanin sukulaisten aiheuttamat paineet.

– Siellä saattaa olla kovia paineita liittyen lastentekoon tai siihen, millainen lapsen tulisi olla vanhempien mielestä. Omien vanhempien kanssa voi olla selvittämättömiä asioita, jotka nousevat pintaan, kun käytetään alkoholia tai ollaan koko ajan yhdessä pienissä tiloissa.

Kysymme, mikä saa lähtemään joka juhannus samaan paikkaan, jos aina tulee pettymys ja itku?

Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter

Juhlapyhiin ladataan myös paljon odotuksia parisuhteen osalta.

– Pitkinä talven iltoina on mietitty, että sitten lomalla kaikki on hyvin. Sitten on kesä, valoisaa eikä kiirettä töissä. Sitten kun se loma tulee ja jos on edelleen riitoja puolison kanssa, eivätkä asian toimi toivotulla tavalla, pudotaan niistä toiveista kovaa.

Kriisipuhelimen tarkoituksena ei ole neuvoa ihmisiä tai sovitella riitatilanteita. Kriisipuhelinpäivystäjä kuuntelee ja tarjoaa keskusteluapua.

– Ihminen miettii tilannettaan ääneen ja me kysymme lisää. Heitämme ehkä ilmoille kysymyksen, että mikä saa sinut lähtemään joka juhannus samaan paikkaan, jos aina tulee pettymys ja itku. Sen miettiminen voi johtaa ahaa-elämykseen.

Itsetuhoisen ihmisen kanssa keskustellessa ei saa hätääntyä

Itsetuhoisia ajatuksia käsittelevät puhelut ovat lisääntyneet koko ajan. Vuosituhannen vaihteessa niitä tuli kriisipuhelimeen kaksi tai kolme päivässä, kun alkuvuoden 2018 tilastojen mukaan niitä tulee noin yhdeksän päivässä.

Winter kertoo itsetuhoisen soittajan kanssa keskustellessa olevan tärkeintä, että kriisipuhelinpäivystäjä pysyy rauhallisena eikä hätäänny.

– Itsetuhoisia ajatuksia omaavalla voi olla olo, että hän ei voi puhua tästä asiasta kenellekään. Hän voi käydä terapiassa tai hänellä voi olla joku muu hoitosuhde, mutta hän ei ole puhunut näistä asioista. Syvimmät ajatukset voivat tulla esille nimettömään palveluun soitettaessa.

Kriisipuhelimessa kolmatta vuotta vapaaehtoisena päivystäjänä toimiva Sinikka Korkkula kertoo huomanneensa, että hänelle on sattunut viime aikoina enemmän puheluita, joissa puhutaan joko omista tai läheisen itsetuhoisista ajatuksista.

Hyvin epätoivoiset ja itsetuhoiset soittajat ovat myös jääneet joskus kaihertamaan Korkkulan mieltä.

– Jää sellainen olo, että pitäisi olla enemmän matalan kynnyksen auttamispaikkoja, koska tässä maailmassa on niin paljon kaikkea hankalaa ja surullista, Korkkula sanoo.

Vavahduttavia ovat myös ne puhelut, joissa soittaja kertoo olevansa aivan yksin.

– Ihmiset saattavat sanoa, että heillä ei ole yhtään ihmistä, jonka kanssa puhua. Se on aika raju lause.

Nuorilla naisilla paljon itsetuhoisia ajatuksia

Winter uskoo, että itsetuhoisten ajatusten kanssa painiskelevien määrä ei ole kasvanut, vaikka niitä käsittelevien puhelujen määrä onkin noussut. Hän arvelee puhelujen määrän lisääntyneen, koska avun hakemista ei enää hävetä samalla tavalla kuin aiemmin.

Suomen Mielenterveysseuran nettisivut.
Thomas Hagström / Yle

Winterin mukaan varsinkin nuoret ja eritoten nuoret naiset kertovat yhä useammin itsetuhoisista ajatuksistaan.

– Heillä saattaa olla aikamoisia suorituspaineita, he ovat asettaneet kovia vaatimuksia itselleen. On ulkonäköpaineita ja syömishäiriöitä.

– Nykyajan lukio ja korkeakoulu voivat olla monille stressaavia. Siinä taustalla on monenlaisia syitä, esimerkiksi nukutaan liian vähän, ei malteta pysähtyä ja kuunnella omaa kroppaa.

Kiusaaminen ja yksinäisyys nousevat usein esille nuorten puheluissa, mutta syyt itsetuhoisten ajatusten takana vaihtelevat laajasti.

Kuka tukee kriisipuhelinpäivystäjää?

Kriisipuhelimessa työskentelee sekä ammattilaisia sekä vapaaehtoisia päivystäjiä. Kuka vain ei voi toimia vapaaehtoisena, vaan osa hakijoista seulotaan kriisipuhelinkoulutukseen.

– On tärkeää, että oma elämä on kunnossa, elämäntilanne on tasapainoinen ja jaksaa olla muiden apuna. Täytyy olla oikeanlaiset motiivit. Hakuvaiheessa pohditaan, mistä auttamishalu kumpuaa, Winter sanoo.

Vapaaehtoiset eivät koskaan päivystä yksin. Heidän tukenaan on aina ammattilainen sekä kriisityöntekijä, jonka kanssa päivystyksen aikana tulleet puhelut käydään vuoron lopuksi läpi.

Purkukeskustelun kautta saa itse tukea, mutta puhelun aikana ollaan soittajaa varten.

Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter

Purkukeskustelulla varmistetaan, etteivät kriisipuhelimeen soittaneiden murheet lähde vapaaehtoisten mukana kotiin.

– Kaikki soitot tulevat meille nimettöminä, eli purkukeskustelun idea ei ole kertoa kuka soitti ja mikä hänen elämäntilanteensa oli, vaan käydä läpi millaisia ajatuksia soitto on päivystäjässä herättänyt. Purkukeskustelun kautta saa itse tukea, mutta puhelun aikana ollaan soittajaa varten.

Korkkula käy päivystämässä viidestä kuuteen kertaan kuussa. Hän ei usko, että kukaan vapaaehtoisista päivystäjistä turtuu tai kyynistyy, vaikka vuorojen aikana soittajien kanssa käytävät keskustelut ovat surumielisiä.

Purkukeskusteluilla on kuitenkin tärkeä rooli omassa jaksamisessa.

– Silloin käsitellään varsinkin sellaiset puhelut, joita on jäänyt miettimään enemmän. Silloin ne saa purettua ja ne ovat pois sydämeltä jo oikeastaan silloin, kun laittaa oven kiinni ja lähtee. Se on ehdoton jaksaminen edellytys.

Lisää aiheesta:

Suomen mielenterveysseuran kriisipuhelimen verkkosivut (siirryt toiseen palveluun)

Puhelin auttaa maajussien parisuhdepulmissa

Päihtyneitä vanhempia ja parisuhderiitoja – kesä ruuhkauttaa tiukilla olevat auttavat puhelimet

Mielenterveysseuran kriisipuhelin käy kuumana – "Ihmiset ottavat yhteyttä jo varhaisessa vaiheessa"

Juhlapyhät voivat olla yksinäiselle painajainen – myös perheelliset soittavat kriisipuhelimeen

Älä jätä tuttua yksin juhlapyhinä – "On ok soittaa naapurin papan ovikelloa"