"En päästä heitä silmistäni" – Tuore raportti paljastaa teinityttöjen vankilamaiset olot rohingyojen pakolaisleirillä

Tytöt tietävät, mitä tahtoisivat, mutta heiltä ei kysytä, sanoo lastenoikeusjärjestö Plan International.

Rohingyat
Tyttö katsoo alas kukkulalta.
Moni pakolaisleirillä elävä rohingya-tyttö toivoisi pääsevänsä enemmän ulos. Tämä tyttö kuvattiin viime vuoden lokakuussa Thangkhalin leirillä Coxbazarissa Bangladeshissa.Abir Abdullah / EPA

Elinpiirinä pikkuinen teltta. Ulos saa mennä vain vanhempien luvalla ja sekin heltiää harvoin. Ei ystäviä, koulunkäynnistä ei puhettakaan, tavarat jääneet kotimaahan.

Jos työtä haluaa, teltassa riittää siivoamista ja ruoanlaittoa. Taakkana muistot verilöylystä, raiskauksista ja muusta kidutuksesta.

Tällaisen kuvan lastenoikeuksien järjestön Plan Internationalin tuore raportti piirtää Myanmarista paenneiden rohingya-tyttöjen elämästä pakolaisleirillä Bangladeshissa.

Bangladeshissa elää pakolaisena noin miljoona islaminuskoista rohingyaa, jotka ovat paenneet väkivaltaisuuksia kotimaastaan Myanmarissa. Heistä noin 700 000 pakeni sen jälkeen, kun Myanmarin turvallisuusjoukot aloittivat viime vuonna väkivaltaisen operaation rohingyoja vastaan.

Elämä ruuhkaisella pakolaisleirillä on tuskin herkkua kenellekään, sillä kaikesta on pulaa ja tulevaisuus epävarma. Mutta teinitytöt joutuvat elämään siellä kuin vankilassa.

Suurin rajoittaja oma perhe

Planin haastattelemat 10–19-vuotiaat tytöt kertovat, että he joutuvat pysyttelemään suurimman osan ajasta perheen pienessä teltassa.

Lämpötila teltoissa voi nousta lähes 40 asteeseen. Tytöillä ei ole juuri muuta tekemistä kuin siivota ja laittaa ruokaa.

Rohingya-tyttö laittaa ruokaa.
Rohingya-tyttöjen odotetaan auttavan kotitöissä ja moni ei pääse kouluun.Hein Htet / EPA

Tytöt suljetaan sisälle perheen ja yhteisön asenteiden ja pelkojen takia.

On selvää, että näiltä tytöiltä on viety yksi heidän perustavanlaatuisista ihmisoikeuksistaan.

Plan International

– On selvää, että näiltä tytöiltä on viety yksi heidän perustavanlaatuisista ihmisoikeuksistaan, järjestö toteaa raportissaan.

Tyttöjen asema oli alisteinen jo kotimaassa Myanmarin Rakhinen osavaltiossa. Alaikäisten avioliitot ja pakkoavioliitot olivat yleisiä, samoin kotiväkivalta.

Pakolaisleirillä tyttöjä valvotaan entistäkin tarkemmin. Perheen pelkoja tyttöjen turvallisuudesta lisää se, että he elävät pakolaisleirillä tuntemattomien ihmisten parissa ja ihmisiä on paljon.

"En päästä heitä silmistäni"

Planin haastattelemat noin 300 tyttöä haluaisivat päästä kouluun, mennä ulos ja saada ystäviä, mutta se on mahdotonta heidän nykyisissä elinoloissaan.

Kun tytöt eivät saa mennä omin päin ulos, he eivät myöskään saa osaansa pakolaisille tarjotuista palveluista. Vain 28 prosenttia tytöistä kävi koulua.

Rohingya-tyttö pumppaa vettä kaivosta telttaleirissä.
Rohingya-tyttö pumppaa vettä kaivosta pakolaisleirillä Bangladeshissa.Abir Abdullah / EPA

Vähäisen koulunkäynnin syynä ovat myös näkemykset, joiden mukaan teinityttöjen tehtävä on auttaa kotitöissä. Koulunkäyntiä rajoittivat myös koulutusmahdollisuuksien ja naisopettajien puute sekä varhainen avioliitto ja raskaus. Planin haastattelemistakin tytöistä osa oli jo naimisissa.

– Vanhempien mukaan kunnia on tärkeämpi kuin koulutus. Siksi he eivät anna lastensa mennä tässä iässä kouluun, sanoi eräs Planin haastattelema yhteisöjohtaja.

18-vuotiaan naisen näkemys oli sen sijaan erilainen.

– Teinitytöt ovat halukkaita opiskelemaan. Jos meidän olisi annettu, olisimme kaikki opiskelleet.

Jos meidän olisi annettu, olisimme kaikki opiskelleet.

18-vuotias nainen

Eräs vanhempi puolestaan sanoo, ettei anna tyttöjensä mennä kouluun, koska koulu on kaukana ja siellä on myös muunmaalaisia.

– Siksi en päästä heitä silmistäni, hän sanoi.

Muistot väkivallasta

Moni Planin haastattelemista tytöistä oli omin silmin nähnyt hirvittäviä väkivaltaisuuksia kotimaassaan ennen pakomatkaansa.

Useat kertoivat vanhempiensa, sisarustensa ja muiden perheenjäsentensä kuolemasta tai kiduttamisesta. Toiset kuvasivat raportissa kotiensa ja omaisuutensa polttamista ja tuhoamista. Myös seksuaalinen väkivalta oli yleistä.

He tarvitsisivat apua, mutta eivät pääse ottamaan sitä vastaan. Hyvin harva tyttö oli saanut purkaa traumaattisia kokemuksiaan ammattiauttajan kanssa.

Tytöt kertoivat, että he kokevat olonsa Bangladeshissa turvallisemmaksi kuin Myanmarissa. Moni pelkäsi Bangladeshissakin muun muassa sieppauksia, ihmiskauppaa ja pakkotyötä.

Lähes neljäsosaa 10–14-vuotiaista tytöistä ja joka kymmenettä 15–19-vuotiaista tytöistä oli lyöty kuukauden sisällä. Tavallisesti lyöjä oli perheenjäsen, usein joko vanhempi tai aviomies.

Yli 93 prosenttia tytöistä sanoi kuitenkin kokevansa olonsa turvalliseksi kotona.

"Kysykää tytöiltä"

Plan kehottaa kuuntelemaan tyttöjä nykyistä enemmän, kun humanitaaristen kriisien avustusoperaatioita suunnitellaan. Järjestön mukaan teinityttöjen erityistarpeet jäävät yleisesti huomiotta avustustyössä.

Rohingya-pakolaisia teltassaan Bangladeshissa.
Rohingya-pakolaisia teltassaan Bangladeshissa.Tracey Nearmy / EPA

Kun tyttöjen liikkumista rajoitetaan, yksi keino olisi perustaa turva-alueita, joissa tytöt voisivat tavata toisiaan, Plan toteaa.

– Kun puhuimme haastatteluun osallistuneiden tyttöjen kanssa, he kertoivat, että tämä oli ensimmäinen kerta, kun heidän mielipidettään kysyttiin, kertoo Planin Bangladeshin maajohtaja Orla Murphy.

Tytöt toivoivat avustajien kysyvän heidän mielipiteitään. He asettivat etusijalle eri asioita kuin yhteisöjohtajat ja kansalaisjärjestöjen edustajat. Kun nämä painottivat turvallisuutta ja neuvontaa, teinitytöt korostivat koulutusta ja elinolojen parantamista.

Vuosikymmenien vaino

Rohingya-vähemmistön vaino on jatkunut Myanmarissa vuosikymmeniä. Islaminuskoisia rohingyoja on asunut Myanmarissa sukupolvien ajan, mutta maan hallitus kohtelee heitä (siirryt toiseen palveluun) Bangladeshista tulleina laittomina siirtolaisina.

Rohingyojen uusin joukkopako Myanmarista alkoi viime vuoden elokuussa, kun maan turvallisuusjoukot aloittivat väkivaltaoperaation heitä vastaan.

Väkivaltaisuudet olivat turvallisuusjoukkojen vastaus hyökkäyksiin, joita kapinallisryhmä Arakanin rohingyojen pelastusarmeija oli tehnyt poliisiasemille ja armeijan kohteisiin.

Väkivallan kohteeksi joutuivat kuitenkin myös tavalliset rohingyat.

Arvioiden mukaan ensimmäisen kuukauden aikana kuoli yli 11 000 ihmistä, joista useampi kuin joka kymmenes oli pikkulapsi. Turvallisuusjoukkoja syytettiin muun muassa joukkosurmista, seksuaalisesta väkivallasta ja rohingyojen omaisuuden tuhoamisesta tai takavarikoimisesta.

YK:n mukaan turvallisuusjoukkojen väkivaltaisuudet saivat etnisten puhdistusten mittasuhteet.

20. kesäkuuta 11.12 Otsikkoa muutettu

Lisää aiheesta:

Rohingya-kriisi ja Afrikan konfliktit kylvivät sekasortoa – kodeistaan paenneiden määrä kasvoi viime vuonna eniten koskaan

Myanmar kertoo kotiuttaneensa ensimmäisen rohingya-perheen

Myanmar tuomitsi sotilaita rohingya-muslimien tappamisesta

YK huolissaan rohingyojen näännyttämisestä

Rohingyojen pako synnytti maailman suurimman leirin, joka olisi Suomen toiseksi suurin kaupunki – sateliittikuvat avaavat pakolaisleirien mittasuhteita

Rohingyat elävät käytännössä apartheidissa – Amnestyn raportti syyttää Myanmaria rotuerottelusta