Lapset kiduttavat eläimiä jopa hengiltä – Psykologi: Yksin tehty kiduttaminen on huolestuttavaa

Eläinten rääkkääminen ei ole koskaan oikein, mutta aikuisten on syytä huolestua erityisesti, jos lapsi kiduttaa eläimiä yksin eikä välitä aiheuttamastaan kärsimyksestä.

eläinrääkkäys
Variksenpoikasta hoidetaan Korkeasaaren eläintarhassa.
Kesäkuun alkupuolella Korkeasaaren villieläinsairaalaan tuotiin kaksi variksenpoikasta, jotka lapset olivat laittaneet laskemaan leikkipuiston liukumäkeä.Thomas Hagström / Yle

Siilinpoikaset paloiteltu hengiltä. Muovia kuumennettu sytkärillä siilin päälle. Siili haudattu hiekkaan. Siilillä pelattu jalkapalloa. Kivitetty lintuja ja siilejä. Potkimista, sörkkimistä, härnäämistä, polttamista.

Tällaisista lasten tekemistä eläinten kaltoinkohteluista kertovat Korkeasaaren villieläinsairaalan eläintenhoitaja Laura Pulli sekä Suomen eläinsuojeluyhdistyksen vapaaehtoinen eläinsuojeluneuvoja ja Vaasan seudun eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Maija Raatikainen.

Viime viikolla julkisuuteen tuli Vaasassa tapahtunut eläinrääkkäys, jonka seurauksena useita lokinpoikasia kuoli. Lapsijoukko oli pistellyt poikasia terävillä tikuilla kaulaan sekä väännellyt niiden päitä ja raajoja. Tapauksessa järkytti lisäksi tieto siitä, että paikalla olisi ollut aikuisia, jotka eivät puuttuneet tilanteeseen. (siirryt toiseen palveluun) Asiasta uutisoivat Pohjalainen (siirryt toiseen palveluun) ja Iltalehti. (siirryt toiseen palveluun)

Viimeksi Korkeasaareen tuotiin kesäkuun alkupuolella kaksi variksenpoikasta, jotka lapset olivat ottaneet mukaansa ja laittaneet laskemaan liukumäkeä.

– Lasten äiti oli kuulemma ollut paikalla. Hän oli lähinnä huolissaan, ettei linnuista tartu mitään tauteja, kertoo eläintenhoitaja Laura Pulli.

Korkeasaareen vahingoitettuja eläimiä tuodaan muutamia vuosittain. Osa tulee Helsingin pelastuslaitoksen eläinpelastusyksikön kautta ja osan tuovat kidutusta todistaneet silminnäkijät. Eläinsairaalaan tuodaan myös eläimiä, joiden kohdalla ei olla täysin varmoja, mistä vammat ovat tulleet.

Eläinten kiusaaminen ei ole uusi ilmiö, eikä se vaikuta merkittävästi lisääntyneen. Silti se on noussut puheenaiheeksi ja siitä hyvä keskustella.

– Faktatietoa ei ole, ovatko tapaukset lisääntyneet vai ilmoituskynnys madaltunut ja sosiaalisen median voima lisääntynyt, toteaa eläinsuojeluyhdistyksen Maija Raatikainen.

Eläinhoitaja Laura Pulli hotaa varista korkeasaaren eläintarhassa.
Korkeasaaren eläintenhoitaja Laura Pulli pitelee käsissään toista variksenpoikasista, joka tuotiin villieläinsairaalaan lasten leikkien seurauksena.Thomas Hagström / Yle

Lapsia alle kouluikäisistä teini-ikäisiin

Liukumäkeä laskeneiden variksenpoikasten tapauksessa suurimmat vahingot olivat henkiset traumat ja erottaminen vanhemmista, joten ne pääsevät Pullin mukaan myöhemmin takaisin luontoon. Osa eläimistä joudutaan kuitenkin lopettamaan kaltoinkohtelun takia tai ne kuolevat myöhemmin.

– Esimerkiksi jos siiliä potkitaan, vammat voivat tulla viiveellä. Sisäinen verenvuoto ei näy päällepäin. Se on aika kivulias kuolema.

Helsingin pelastuslaitoksen eläinpelastusvastaava Marko Lassila kertoo, että pelastuslaitoksen tietoon tapauksia tulee hyvin harvoin.

Sen sijaan moni kohdistaa ilmoituksensa Suomen eläinsuojeluyhdistyksen eläinsuojeluneuvojille, jotka lähtevät mahdollisuuksien mukaan paikan päälle tai neuvovat tilanteessa.

Raatikainen tuntee parhaiten Vaasan alueen tilanteen. Siellä lasten tekemistä kaltoinkohteluista tehdään 10–20 ilmoitusta vuosittain. Lasten ikähaarukka on ollut alle kouluikäisistä teini-ikäisiin.

– Viimeisen parin viikon aikana on ollut jo neljä ilmoitusta Vaasasta ja lähikunnista. Mitä olen muiden alueiden eläinsuojeluneuvojilta kuullut, ilmiö on ihan valtakunnallinen, Raatikainen kertoo.

– Viime ja tämä kesä ovat olleet aika hurjia näiden asioiden suhteen, joten oletettavaa on, että tapaukset lisääntyvät.

Vaasan seudun eläinsuojeluyhdistyksessä eläinrääkkäykseen on otettu tiukka linja. Kaikki tapaukset ilmoitetaan viranomaisille eli poliisille ja lastensuojelulle.

Myös lemmikkieläimet kohteina

Useimmiten häirintä kohdistuu loukkaantuneisiin eläimiin sekä eläinten ja lintujen poikasiin, jotka eivät pääse pakoon nopeasti tai eivät vielä osaa lentää. Raatikainen kertoo Vaasassa olleista tapauksista, joissa kaltoinkohtelu kohdistuu myös lemmikkieläimiin.

Esimerkiksi lapsijoukko on ottanut vapaana kulkevan kotikissan kiinni, pyöritellyt ja heitellyt hännästä kunnes häntä oli katkennut. Kissa jouduttiin lopettamaan.

Viimeksi pari päivää sitten eläinsuojeluneuvojalle oli soitettu, kun lapset olivat heitelleet kissaa sylistä toiseen ja repineet raajoista. Kevättalvella silminnäkijä oli nähnyt, kun yksin oleva lapsi oli pyöritellyt valjaissa olevaa kissaa kuin moukaria, heittänyt lumihankeen ja hyppinyt lopulta päällä.

Esimerkiksi lapsijoukko on ottanut vapaana kulkevan kotikissan kiinni, pyöritellyt ja heitellyt hännästä kunnes häntä oli katkennut.

Aikuisten vihainen käytös ei kannata

Koska kyse on alaikäisistä lapsista ja nuorista, on vastuu vanhemmilla. Miten lapsen eläinrääkkäykseen pitäisi puuttua ja milloin lapsesta pitäisi olla huolissaan?

Väkivaltaiseen käytökseen täytyy puuttua aina, toteaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin lastenpsykiatrian vastaanotolla työskentelevä lastenpsykologi ja psykologian tohtori Niina Komsi. Kaikilla aikuisilla on vastuu tehdä lapsille selväksi, että väkivalta ja kiusaaminen on väärin kohdistui se sitten ihmisiin tai eläimiin.

Komsi kehottaa kuitenkin aikuisia suhtautumaan lasten väkivallantekoihin rauhallisesti ja syyllistämättä.

– Ensin pitää itse rauhoittua ja selvittää, mitä on tapahtunut. Kuka oli paikalla, mitä tehtiin ja miltä lapsesta tuntui? Jos heti syyllistää, lapsi kertoo vain mitä aikuinen haluaa kuulla, ei mitä oikeasti tapahtui tai mitä hän siitä ajattelee.

Heti paikan päällä puuttuvien aikuisten ja ohikulkijoiden kannattaa myös käyttäytyä rauhallisesti, sillä hyökkäävästä käytöksestä ei ole hyötyä. Opettavaiset tarinat kannattaa jättää myöhemmäksi, sillä vihaisesti kerrotut “miltä sinusta tuntuisi” -tarinat teon hetkellä eivät auta lasta ymmärtämään tekoaan. Aggressiivinen käytös kuten huutaminen ja töniminen antavat lapselle huonoa mallia.

Yksin tehty kiduttaminen huolestuttavaa

Moni vanhempi huolestuu tai jopa pelästyy, kun käy ilmi, että oma lapsi on ollut osallisena mihin tahansa väkivallantekoon. Pelästymisen näyttäminen voi kuitenkin olla haitallista lapselle.

– Jos lasta pelästytään, hän itsekin pelästyy. Jos lapsesta tehdään pelottava hirviö, hän pitää itseään myös sellaisena.

Komsi painottaa, että lapsen tekoja ei voi selvittää pelkkää lasta tutkimalla. Taustalla ovat muun muassa elinympäristö, kokemukset ja kehitystaso. Kukaan ei synny pahana.

Testataan, kuka uskaltaa tehdä rankimman teon eläimelle.

Eläinsuojeluyhdistyksen Maija Raatikainen

Kun selviää, mitä on tapahtunut ja mitä lapsi ajattelee, voi tilannetta tulkita paremmin. Komsi arvioi, että huoleen on enemmän syytä, jos lapsi on kiduttanut eläintä yksin kuin ryhmässä. Jos hän on ollut ryhmässä, onko lapsi ollut tekijä vai hyväksyjä, eli millainen rooli hänellä on ollut?

– Jos lapsi vie ikään kuin hovinsa kiduttamaan eläimiä, huolestuisin siitä enemmän kuin siitä, että hän on ollut paikalla ja kertoo esimerkiksi tuntevansa olonsa pahaksi tapahtuneen takia.

Eläinsuojeluyhdistyksen Maija Raatikainen kertoo, että parissa heillä tiedossa olevassa tapauksessa on ollut kyse näyttämisen halusta ryhmässä.

– Testataan, kuka uskaltaa tehdä rankimman teon eläimelle.

Komsin mukaan kaikenlaisen rääkkäämisen ja kiusaamisen pitäisi kuitenkin soittaa hälytyskelloja. Huolestuneen vanhemman kannattaa aina olla yhteydessä esimerkiksi kouluun, päiväkotiin tai perheneuvolaan.

– Aina, kun lapsi käyttäytyy ei-toivotusti ja pelottavasti, ei pitäisi sulkea silmiä vaan kiinnostua siitä, miten lapsella menee.

Taustalla voi olla huonoa mallia, pelkoja tai traumoja – huolestu kylmänviileästä aggressiosta

Syitä eläimen kiduttamiseen voi olla useita. Lapsi voi olla saanut mallia, että muutkin ovat tehneet samoin, teoista ei ole seurannut mitään tai esimerkiksi kukaan ei ole puuttunut tai suhtautunut tekoon vääränä.

Taustalla voi olla traumoja tai kehitysviiveitä esimerkiksi ymmärtämisessä ja taidoissa, minkä takia lapsi ei hahmota, että pieni eläin ei olekaan kuin lelu. Teini-ikäisten voi jo odottaa tietävän, ettei eläimiä saa satuttaa, mutta kaltoinkohtelulla voidaan purkaa omaa pahaa oloa.

Kaltoinkohtelulla lapsi voi myös panna kiertoon jotain kokemaansa.

Lapsi voi pelätä eläimiä, jolloin pelko yritetään voittaa osoittamalla, mihin itse pystyy. Kaltoinkohtelulla lapsi voi myös panna kiertoon jotain kokemaansa.

– Ehkä lapsi on itse saanut enemmän siipeensä siksi, että on ollut pieni ja avuton, Komsi toteaa.

Syynä voi olla myös aggressiot, joita on erilaisia. Aggressio voi tulla reaktiona turhautumiselle ja raivostumiselle, kun esimerkiksi koira ei suostu istumaan käskystä.

Pelottavin ja huolestuttavin on kylmänviileä ja manipulatiivinen, välineellinen aggressio. Tässä tapauksessa lapsi ei tunnu välittävän aiheuttamastaan kärsimyksestä. Lapselle ei välity stressihormonia, kun hän tekee jotain julmaa. Usein lapsella on myös muita käytöshäiriöitä.

Komsi korostaa, että eläimiin kohdistuvaa väkivaltaista käytöstä ja sitä aiheuttavia käytöshäiriöitä ei pidä kuitenkaan sekoittaa autismikirjon häiriöihin. Autismikirjon ihmiset ovat Komsin mukaan usein äärimmäisen eläinrakkaita ja empaattisia, mutta he eivät vain osaa osoittaa empatiaansa muille ymmärrettävästi.

Aikuisten kannattaa neuvoa lasta heti, kun hänellä on vaikeuksia toimia eläinten kanssa. Lapselle pitää kertoa, miksi eläimen satuttaminen on väärin. Tärkeää on myös näyttää mallia, miten eläintä kohdellaan.

Lue lisää:

Suomalaiskoirat eivät löydä uutta kotia – samaan aikaan ulkomaisten rescue-koirien tuonti kasvaa

Ihmisten lisääntynyt pahoinvointi saa lemmikit kärsimään – "Eläinten kaltoinkohtelutapaukset ovat muuttumassa yhä rajummiksi"

Eläinten kaltoinkohtelu toi kahdelle ehdollista vankeutta Kinnulassa

Nyt puhutaan eläinten tunteista, 90-luvulla kettutytöille naurettiin – Eläinsuojelulaki uudistuu, muttei yhtä nopeasti kuin asenteemme

Puistosta löytyi keihästetty siili Kuopiossa – paikalliset tarjoavat nyt satojen eurojen vihjepalkkiota tekijästä