Yle sai haltuunsa hallituksen hehkuttaman kyselyn maakuntien sote-valmiudesta – Maakunnissa iso epäily aikatauluista

Hallitus kertoi maanantaina kyselystä, jonka mukaan valtaosa maakunnista pystyisi aloittamaan sote-keskukset vuonna 2022. Kyselyn lähempi tarkastelu paljastaa, että maakunnissa kyselyn reunaehtoja pidetään optimistisina.

sote-uudistus
Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (vas.), oikeusministeri Antti Häkkänen, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko ja kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen hallituksen maakunta- ja sote-uudistusta käsittelevässä tiedotustilaisuudessa Helsingissä 18. kesäkuuta
Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (vas.), oikeusministeri Antti Häkkänen, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko ja kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen hallituksen maakunta- ja sote-uudistusta käsittelevässä tiedotustilaisuudessa Helsingissä 18. kesäkuuta.Onni Ojala / Lehtikuva

Hallitus kertoi maanantaina lykkäävänsä uusien sosiaali- ja terveyskeskusten alkua vuodella. Näillä näkymin uusi virallinen aloituspäivämäärä on vuoden 2022 alusta.

Reformiryhmän Annika Saarikko (kesk.) ja Antti Häkkänen (kok.) vakuuttivat tiedotustilaisuudessa, että aikataulu on nyt lujalla pohjalla. He vetosivat useaan kertaan maakuntien muutosjohtajille tehtyyn kyselyyn. Siinä 15 maakuntaa vastasivat olevansa valmiita toimeenpanemaan sote-keskukset vuonna 2022, ja osa maakunnista jopa ennen sitä.

Yle sai haltuunsa kyselyt, jotka hallitus lähetti maakuntiin 5. kesäkuuta ja 8. kesäkuuta.

Hallituksen kysymys on kuitenkin muotoiltu niin, että se sisältää aikatauluehdon: "Ehditäänkö muutos toimeenpanna mikäli maakuntavaltuustot aloittavat 1. 3. 2019 ja järjestämisvastuu siirtyy 1. 1. 2020?"

Maakunnista 15 kyllä vastaa olevansa valmis toimeenpanoon, mutta vain siinä tapauksessa, että hallituksen kysymykseen muotoilema reunaehto täyttyy, eli maakuntavaltuustot aloittaisivat jo ensi maaliskuussa ja maakunnat tammikuussa 2020.

Tätä ehtoa eivät kuitenkaan kaikki pidä realistisena.

Esimerkiksi Kymenlaakso vastaa, että toimeenpano on mahdollinen mikäli lait vahvistuvat heinäkuussa. Sen mielestä järkevintä "lienee siirtää vaalit eduskuntavaalien yhteyteen ja siirtää maakuntien toimeenpano vuodelle 2021".

Moni maakunta, kuten Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaa sekä Päijät-Häme korosti sitä, että 1. maaliskuuta 2019 on ehdoton takaraja maakuntavaltuustojen aloittamiselle.

Muun muassa Pohjois-Pohjanmaa ja Satakunta huomauttavat, että toimeenpano onnistuu, mutta edellytyksenä on, että maakuntavaalit pidetään tammikuussa 2019.

Kaksi maakuntaa, Uusimaa ja Varsinais-Suomi vastasivat, että ne eivät ehdi toimeenpanna muutosta edes siinä tapauksessa, että nopea aikataulu toteutuisi. Pohjanmaa vastaa pitävänsä aikataulua "todella epärealistisena".

Maakuntien vastausten perusteella on aiheellinen kysymys, ovatko ne tosiasiassa valmiita aloittamaan sote-keskukset vuonna 2022.

Teknisesti on mahdollista, että maakuntavaltuustot aloittavat maaliskuussa, mutta sen ehtona on, että maakuntavaalit pidetään jo tammikuussa. Tähän osa maakunnista viittasikin.

Tammikuun vaalit taas edellyttäisi, että eduskunta ehtisi vahvistaa lain jo syyskuussa. Silloin aikaa vaalien järjestämiseen jäisi oikeusministeriön vaalijohtajan vaatima neljä kuukautta.

Tammikuun vaalit olisivat kuitenkin ristiriidassa oikeuskanslerin suosituksen kanssa, jonka mukaan vaalien järjestämiselle on varattava kuusi kuukautta aikaa.

Katso myös

Analyysi: Ministeriöt jättivät vastineensa perustuslakivaliokunnan muutosvaatimuksiin – riittävätko ne?

Oppositiojohtaja Li Andersson suomi hallituksen kyselyä maakuntien muutosjohtajille

Orpo: Kokoomus pysyy soten takana, valinnanvapaus voi toteutua jopa etuajassa