Poliisi ei pysty jäljestämään edes kolarikarhuja – sopimuskiista metsästäjien kanssa aiheuttaa riskitilanteita Lieksassa

Suurriistavirka-apu ei toimi Lieksassa: pihakarhuja ei karkoteta eikä kukaan tiedä kolaripaikalta metsään paenneiden eläinten kuntoa.

Suurriistavirka-apu (SRVA)
SRVA-miehiä Lieksassa
Poliisi tarvitsee suurriistavirka-apua Lieksassa tiuhaan muun muassa kolarihirvien jäljittämiseen ja suurpetojen karkotuksiin pihoista. Matti Törrösellä ja Mikko Niemisellä on kokemusta tehtävien hoidosta metsästyskoirien kanssa.Marja-Liisa Kämppi / Yle

Tiistaina 5. kesäkuuta henkilöauto törmäsi täysikasvuisen karhun kanssa Sarkkilan kylän läheisyydessä Lieksassa. Auton kylki lommoontui ja karhun pää hajotti etupeilin. Otus hävisi paikalta metsään. Kuljettaja soitti hätäkeskukseen. Poliisipartio ei tullut paikalle eikä nähnyt kolariautoa. Myöhemmin poliisi soitti kuljettajalle. Karhua ei jäljitetty eikä onnettomuudesta kerrottu alueen asukkaille tai tiedotusvälineille.

– Törmäys on tapahtunut, mutta partio on ratkaissut ettei ole erityistä syytä käydä siellä, on ollut tulkinnanvarainen tilanne, perustelee erävalvonnasta vastaava ylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen Itä-Suomen poliisilaitokselta.

Normaalitilanteessa paikalliset metsästäjät olisivat hälytyksen saatuaan lähteneet kolaripaikalta metsään paenneen karhun perään varmistamaan, ettei eläin ole törmäyksessä loukkaantunut ja mahdollisesti vaarallinen.

Nyt näin ei tapahdu, koska Lieksan riistanhoitoyhdistys ei ole allekirjoittanut poliisin kanssa uutta suurriistavirka-apu- eli SRVA-sopimusta. Lieksassa ihmetellään kuitenkin, miksi poliisi ei tiedottanut kolarista.

– Se on jäänyt ilmoittamatta, syytä en tiedä. Olisi pitänyt ilmoittaa, ylikomisario Pohjolainen lausuu toimittajalle puhelimessa.

Myöhemmin suorassa haastattelussa hän sanoi, että karhu ei loukkaantunut "merkittävästi" eikä ole vaarallinen. Poliisi kiistää, että vaaratilanteita pimitettäisiin Lieksassa.

– Näitä tilanteita tulee niin pitkään kuin saadaan joku toimija yhteistyökumppaniksi. Riskiä otetaan, Pohjolainen kuitenkin toteaa.

Laki velvoittaa lopettamaan eläimen kärsimykset

Törmääminen hirvien ja suurpetojen kanssa on paikkakunnan arkea: touko-kesäkuussa on sattunut jo neljä hirvikolaria ja muutama suurpetotehtävä. Yleisiä ovat myös karhujen karkotukset.

– Lähes päivittäin ihmiset soittavat minullekin, kun pihoissa on ollut karhuja. Olen pyytänyt soittamaan hätäkeskukseen tai suoraan poliisille, Lieksan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Matti Törrönen kertoo.

Suurriistavirka-avusta Itä-Suomessa vastaava Harri-Pekka Pohjolainen tunnustaa, että poliisit eivät pysty jäljestämään loukkaantuneita hirviä tai suurpetoja.

Ei meillä ole osaamista eikä koiria.

Harri-Pekka Pohjolainen

– Totta kai eläinsuojelullisesta näkökulmasta nämä tehtävät pitäisi pystyä hoitamaan; käydä selvittämässä onko eläin loukkaantunut ja eläimen kärsimykset pitää lopettaa, jos sitä ei voi auttaa. Käytännössä mahdollisuutemme lähteä sulan maan aikaan loukkaantuneen eläimen jälkeen ovat olemattomat: ei meillä ole osaamista eikä koiria.

Virkavallan vastuuta hoitaa kolarieläimien jäljestys ja lopetus tilanne ei silti poista. Poliisi kuitenkin tarvitsee Pohjolaisen mukaan apua paikallisilta metsästäjiltä, joille suurriistan jäljestäminen on tuttua ja erämaakaupungin asukkaiden arvostamaa toimintaa.

– Meillä on ammattitaitoa ja koiria kasvatetaan ja koulutetaan jatkuvasti näihin tehtäviin, sen eteen on tehty paljon työtä, Matti Törrönen Lieksasta tähdentää.

Matti Törrönen
– Eikö eläinsuojelulaki koske myös poliisia, koska ne kolarieläimet ovat edelleen tuolla maastossa, jäljitystehtäviä aiemmin tehneen Lieksan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Matti Törrönen kummastelee sopimuskiistan keskellä.Marja-Liisa Kämppi / Yle

Valtakunnallisesti poikkeuksellinen tilanne

Harri-Pekka Pohjolaisen mukaan Lieksan tilanne on poikkeuksellinen koko Suomessa. Lieksalaisten mukaan sopimusriidassa on kyse "lähinnä vastuukysymyksistä".

– Riistanhoitomaksuun on sisällytetty SRVA-vakuutus eli metsästäjät maksavat itse vakuutuksen itselleen, vaikka teemme vapaaehtoisina virkatyötä. Koirilla on sama juttu. Ja jos koira aiheuttaa kolmannelle osapuolelle vahinkoa, niin se on koiranomistajan omasta pussista pois, Matti Törrönen Lieksan riistanhoitoyhdistyksestä selvittää.

Toiminnanohjaajan mielestä vastuu viranomaistyöstä kuuluu valtiolle ja tämä pitäisi lukea sopimuksessa.

– Monissa yhdistyksissä ovat lukeneet sopimuspaperin vasta jälkeenpäin ja huomanneet siinä aukkoja. Moni on soittanut, että on tullut tehtyä hätiköityjä päätöksiä ja viekää te homma nyt maaliin saakka, Törrönen kertoo.

Teemme vapaaehtoisina virkatyötä.

Matti Törrönen

Riistanhoitoyhdistyksissä olisi toivottu poliisin kysyvän näkemyksiä uuden sopimuksen toiseltakin sopijaosapuolelta, ei pelkästään Riistakeskukselta ja Metsästäjäliitolta.

– Ei voitu [meiltä] edes kysyä. Tämä närästi monia, toiminnanohjaaja sanoo.

Törrösen mukaan SRVA-toiminnassa mukana oleville vapaaehtoisille kyse on myös rahasta.

– Vaikka korvaus tehtävästä nyt nousi 400 euroon, ei sillä edelleen makseta kuin matkakulut. Kahtena viime vuonna yhdistys joutui laittamaan omasta pussistaan yli 1 400 euroa, että saatiin maksettua luvatut kulut tekijöille, metsästäjien edustaja painottaa.

Lieksassa odotellaan, poliisilla varasuunnitelma

Itä-Suomen virka-apuyhdyshenkilön Harri-Pekka Pohjolaisen mukaan suurin osa Suomen riistanhoitoyhdistyksistä on allekirjoittanut uuden sopimuksen. Sopimuksen torjuneet lieksalaiset puolestaan ovat turhaan odottaneet poliisin ottavan vielä yhteyttä.

– Ei ole mitään neuvoteltavaa: poliisilla on yksi valtakunnallinen sopimusmalli ja sitä tarjottiin Lieksaan. Me emme lähde paikalliseen sopimiseen, samojen ehtojen pitää kelvata vajaalle 300 yhdistykselle, Pohjolainen perustelee.

Ylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen Itä-Suomen poliisilaitos.
Erävalvonnasta Itä-Suomessa vastaavan ylikomisario Harri-Pekka Pohjolaisen mielestä poliisin on pakko turvautua Lieksassa varasuunnitelmaan, että lain edellyttämät loukkaantuneiden eläinten jäljestykset ja asukkaiden tarvitsemat suurpetojen karkotukset saadaan hoidettua.Ari Haimakainen / Yle

Lieksassa muistellaan kaiholla aikoinaan tehtyä ensimmäistä SRVA-sopimusta.

– Se oli kattava ja homma pelasi. Kun toiminta laajeni valtakunnalliseksi, ne päättäjät ovat sellaisia, että eivät ehkä ymmärrä tätä asiaa, Törrönen kritisoi.

Me emme lähde paikalliseen sopimiseen.

Harri-Pekka Pohjolainen

Poliisi toivoo, että lieksalaisten vaatimukset eivät leviäisi muualle. Vastavetona poliisi etsii jo uutta tahoa hoitamaan suurpetoihin liittyvät tehtävät Lieksassa.

– Pakko tämä on jotenkin ratkaista. Poliisilla ei ole mahdollisuutta odottaa, milloin Lieksan yhdistys ehkä allekirjoittaa sopimuksen. Tavoite on, että ensimmäinen päivä elokuuta meillä on tämmöinen yhteistyökumppani käytössä, Harri-Pekka Pohjolainen yllättää.

Tässä vaiheessa hän paljastaa ainoastaan, että neuvotteluja käydään Pohjois-Karjalassa toimivan ryhmittymän kanssa. Yhteistyö Lieksan riistanhoitoyhdistyksen kanssa olisi silti erävalvonnasta vastaavan mielestä paras ratkaisu.

– Niitä tehtäviä on hoidettu siellä menestyksekkäästi vuosikausia. Järjestelmä on erittäin hyvä, kustannustehokas ja ammattimaista osaamista löytyy. Missään nimessä tämä ei ole toivottu ratkaisu ja toivottavasti se jäisi väliaikaiseksi, Harri-Pekka Pohjolainen päättää.