Eloonjäämistaistelu on keikkapaikkojen arkea: Edes loppuunmyydyt illat eivät aina riitä pitämään liveklubeja pinnalla

Kamppailu kustannusten kanssa ei pelkillä lipputuloilla onnistu. Tapahtumapaikat löytävät itsensä helposti umpikujasta, ellei katteita ja markkinointivaltteja ole viilattu kuntoon.

musiikkikeikat
Bändi tekee sound checkiä Muusikkojen Liiton klubilla, G Livelabissa.
Kaveri Special tekee soundcheckiä Muusikkojen liiton G Livelab -klubilla. Keikkapaikan perustamisen yhtenä lähtökohtana oli selvittää, miten klubitoiminnan kannattavuutta voisi kehittää.Nella Nuora / Yle

Tiketin tapahtumakoordinaattori Mikko Merimaa, LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja Salla Vallius ja Livelaboratorio Oy:n toimitusjohtaja Tanja Douglass vahvistavat väitteen kuin yhdestä suusta: pienillä keikkapaikoilla ei ole helppoa.

Merimaa on kokenut asian hiljattain päättyneessä työssään turkulaisen Gong-klubin ohjelmapäällikkönä. Tupa oli monena iltana ääriään myöten täynnä, mutta tappiollinen toiminta pakotti silti laittamaan lapun luukulle (siirryt toiseen palveluun).

Merimaa ei osaa nimetä mitään yksittäistä tekijää, jonka muuttuminen helpottaisi tilannetta.

– Näiden asioiden kanssa pitää vaan painia. Meille kävi näin, toivottavasti muille käy paremmin.

Selviytymistaistelu ei ole alalla poikkeustilanne, päinvastoin.

– Klubit elävät koko ajan sellaisella pienellä riskillä, että "kannattaako tää keikka vai eikö". Joskus tulee sitten valitettavasti takkiin. Jos sitä jatkuu liian kauan, voidaan joutua lopettamaan tai ainakin miettimään konsepteja uusiksi, tapahtumapaikkojen etujärjestöä luotsaava Vallius kertoo.

Ahdingon syyt löytyvät usein kulurakenteesta.

LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja Salla Vallius
Klubien menestykseen vaikuttaa sijainti: joissain kaupungeissa yleisö ei ole tottunut maksamaan keikoista, toisaalla kilpailutilanne saattaa olla niin tiukka, että erottautumiskeinoja täytyy miettiä toden teolla. Sanna Vallius kuvattiin Helsingin Mascotissa.Joni Tammela / Yle

Pahinta on pienimmillä

Pienten tapahtumapaikkojen toimintamallia voisi luonnehtia kädestä suuhun -henkiseksi. Lipunmyynnin tuotoista pitää jakaa artisteille, henkilöstölle, ohjelmatoimistoille, tekniikkaan, tilavuokraan, ja niin edelleen.

Music Finlandin ja LiveFIN ry:n tekemästä kyselytutkimuksesta (siirryt toiseen palveluun) selviää, että pienille ja keskisuurille tapahtumajärjestäjille voiton tuottaminen on käytännössä mahdotonta.

Massiiviset areenakonsertit ja festarit puolestaan nauttivat nyt suurta suosiota. Tiketin kautta Helsingin Tavastia-klubin lipunmyynnistä ja markkinoinnista huolehtiva Merimaa ei kuitenkaan usko, että jättitapahtumien menestys on klubeilta pois.

– Toki joku yksittäinen artisti saattaa jättää syksykiertueen välistä areenakeikan takia, mutta kyllä ne klubeillakin edelleen käy.

Vallius on samoilla linjoilla. Erikokoiset tapahtumat pelaavat samaan maaliin.

– Kun ihmiset oppivat kuluttamaan musiikkia, he alkavat käydä kaikenlaisissa tapahtumissa, hän sanoo.

Vaan alkavatko todella?

Mikko Merimaa Semifinal-klubin edessä.
Mikko Merimaa vakuuttaa, ettei Gongin kohtalo jäänyt yleisöstä kiinni.Joni Tammela / Yle

Kaljamyynti varjostaa

Varsinkin nuorten kulttuuriharrastuksista tai niiden puutteesta kannetaan toisinaan huolta. Merimaan mukaan asiasta ei tarvitse murehtia: uusi keikallakävijöiden sukupolvi on kasvamassa. Nuoren yleisön määrä riippuu vain artistista.

Vallius huomauttaa, että alaikäisille suunnattujen keikkojen tarjonta olisi tärkeää, mutta jos klubien voitot tulevat ravintolatoiminnasta, nuorten huomiointiin ei yksinkertaisesti ole varaa.

– Jonkinlainen tuki olisi joskus paikallaan. Toivoisin, että yhteiskunta näkisi meidät uskottavana kulttuuritoimialana ja elinkeinona.

Muusikkojen liiton G Livelab -klubia pyörittävän Livelaboratorio Oy:n toimitusjohtaja Douglass sanoo, että alkoholimyynti on nykyään liian suuressa roolissa klubien talouden kannalta.

– Se vaikuttaa paljon myös esiintyjävalintoihin. Tutkimme asiaa ja toivomme löytävämme ratkaisuja, jotka auttavat muitakin pieniä livepaikkoja.

Liveklubit ovat joka tapauksessa uudistusten edessä. Eloonjääminen saattaa vaatia sen, että tapahtumatarjontaa katsotaan uusin silmin.

– Maailma muuttuu ja klubien pitää ehkä löytää muutakin ohjelmaa, Merimaa toteaa.

Lue myös:

YleX: Liveklubien ahdingosta tullut maailmanlaajuinen trendi