Tiiviimmät kielikurssit, mahdollisimman pian oman alan töihin – näin irakilaispariskunta uudistaisi kotoutumista

Korkeakoulutettu maahanmuuttajapariskunta tuskastui suomen kielen kurssien hitauteen ja jäi työnhaussa yksin. Kotoutumispalveluissa he näkevät paljon parannettavaa.

kotouttaminen
Miten irakilaispariskunta uudistaisi kotoutumistoimia?
Miten irakilaispariskunta uudistaisi kotoutumistoimia?

Bagdadilainen lääkäri Ibrahim Al-Gburi saapui turvapaikanhakijana Suomeen vuonna 2015. Hän piti työllistymisen kannalta tärkeänä oppia pian suomea. Kotouttamistoimen kielikurssit etenivät hänen mukaansa kuitenkin hitaasti eivätkä ottaneet huomioon kurssilaisten lähtötasoa tai aiempaa koulutusta.

– Korkeakoulutetuille, joille kielen oppiminen voi olla nopeampaa, voisi olla tarjolla hyvin lyhyt ja intensiivinen kielikurssi, sanoo Al-Gburi.

Al-Gburi jatkoi suomen opiskelemista Helsingin aikuisopistossa ja Tampereen yliopiston järjestämällä suomea lääkäreille -kurssilla. Nyt turvapaikan saanut Al-Gburi suunnittelee suorittavansa marraskuussa kokeen, jonka läpäistyään hän saa luvan toimia sairaalalääkärinä myös Suomessa.

Valmiudet kielen oppimiseen vaihtelevat suuresti, kun turvapaikanhakijoiden joukossa on korkeakoulutettujen lisäksi myös luku- ja kirjoitustaidottomia. Maahanmuuttajien kielitaustan lisäksi kotoutumiseen vaikuttavat erilaiset uskonnolliset ja kulttuuriset taustat.

Al-Gburin mukaan vaihtelevat lähtökohdat olisi helpompaa ottaa huomioon kotouttamispalveluissa, jos jo niiden suunnitteluissa olisi mukana maahanmuuttajia suurimmista lähtömaista. Vuoden 2015 jälkeen Suomen turvapaikanhakijoiden yleisimmät kotimaat ovat olleet Irak, Afganistan, Syyria ja Somalia.

Maisteri kaipasi opastusta yliopistomaailmaan

Al-Gburin puoliso Noor Hussein sai oleskeluluvan Suomeen vuonna 2016 perheenyhdistämisen kautta. Toimintaterapian maisterintutkinnon Britanniassa opiskellut Hussein suunnitteli jatkavansa oman alan töitä tai tekevänsä väitöskirjan jossakin suomalaisessa yliopistossa.

Kotouttamispalveluissa hän ei saanut neuvontaa siitä, miten löytää sopiva ohjelma tohtoriopintojen aloittamiseksi tai hakeutua yliopisto-opettajaksi.

– Kotouttamisessa ei ole mukana sellaisia asiantuntijoita, jotka ymmärtäisivät, millaista työtä olen tehnyt ja mihin pystyn. Ulkomaalaisena en tunne suomalaisia järjestelmiä tai lakeja. En tiedä, mikä voisi sopia minulle tai mikä ei tule kysymykseen, Hussein sanoo.

Hussein alkoi itse lähestyä mahdollisia työnantajia suoraan sähköpostitse, osin aivan summanvaraisesti. Suurin osa viesteistä jä ilman vastausta.

Yhden yhteydenoton kautta Hussein sai lopulta TE-toimiston tukeman työharjoittelupaikan Helsingin yliopiston tutkimusprojektin tulkkina.

Husseinin mukaan maahanmuuttajien kotouttamisessa tärkeintä on saada nopeasti omaa koulutusta vastaavaa työtä.

Hän ehdottaa, että maahanmuuttajia koskevissa TE-palveluissa voisi olla mukana eri alojen, kuten teollisuuden, tekniikan tai lääketieteen asiantuntijoita. Nämä asiantuntijat osaisivat opastaa juuri sen alan työnhaussa.

Suomalainen yhteiskunta tuntuu omalta

Kotouttaminen on pariskunnan kokemuksien mukaan monin osin toimivaakin. Kiitosta suomalainen viranomaistyö saa erityisesti siitä, että kaikki asiat on mahdollista hoitaa englanniksi ja suoraan verkkopalveluiden kautta.

Al-Gburi ja Hussein ymmärtävät, että monilla Euroopan mailla on suuri taakka turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa.

– Olemme kiitollisia, että näin monta pakolaista on otettu ja heille on annettu parempi elämä, Hussein sanoo.

Suomi on heidän mukaansa maa, jossa ihmisoikeustilanne on hyvä ja jossa suurin osa ihmisistä vastustaa rasismia.

– Suomi on toinen kotimaani. Olen onnellinen, että saan elää suomalaisessa yhteiskunnassa ja arvomaailmassa, sanoo Al-Gburi.

Aiheesta lisää:

Meksikolaisnainen sai töitä, kun maahanmuuttajille luotiin pikakaista työelämään sijoittajien riskirahalla

Miten hyvin vuonna 2015 Suomeen tulleet turvapaikanhakijat ovat kotoutuneet? Katso A-studio tänään keskiviikkona TV1:llä klo 21.05. Studiossa työministeri Jari Lindström ja johtava sosiaalityöntekijä Jenni Lemercier Espoon maahanmuuttajapalveluista. Juontajana Marja Sannikka. #yleastudio