Juhannusautoilija: Näin monta puuta tarvitaan korvaamaan hiilidioksidipäästösi

Autoilu, samoin kuin vaikkapa öljylämmitys, tuottavat ilmastopäästöjä. Puiden kasvattaminen poistaa ilmastosta hiilidioksidia, mutta se vie aikaa.

Hiilidioksidipäästöt
koivumetsä
AOP

Moni autoilija pohtii, miten paljon henkilöauton käyttäminen haittaa maapallon ilmastoa ja miten omia ilmastopäästöjä voisi vähentää.

Myös pääministeri Juha Sipilä (kesk) pohti asiaa keskustan puoluekokouksessa pitämässään poliittisessa tilannekatsauksessa (siirryt toiseen palveluun).

– Yhden barrelin (159 litraa) polttamisesta syntyneiden hiilidioksidipäästöjen korvaamiseen tarvitaan 1,5 puun istutus ja 20 vuoden kasvu, sanoi keskustan puheenjohtaja.

Sipilän esikunnasta kerrottiin Ylelle, että Sipilän mielessä olivat trooppiset puut, joiden kasvu on maailman nopeinta.

Kysyimme ilmastopolitiikan asiantuntijoilta, pitääkö Sipilän laskelma paikkansa. Useimpien asiantuntijoiden mukaan Sipilä oli oikeilla jäljillä, mutta Suomen oloissa puiden kasvu on heidän mielestään hitaampaa. Myös trooppisille puulajeille noin suuri arvio hiilensitomiskyvystä vaikuttaa optimistiselta.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Antti Asikainen arvioi, että Sipilän luvut ovat suuruusluokaltaan oikein myös Suomessa hyvällä kasvupaikalla kasvavien puiden osalta.

Itä-Suomen yliopiston metsätalouden suunnittelun professori Timo Pukkala arvioi, että yhden polttoöljybarrelin polttamista vastaava hiilidioksidimäärä saadaan talteen, kun yksi hyvin kasvava puu saa kasvaa 50 vuotta. Kyse on siis eteläsuomalaisesta puusta. Mitä pohjoisemmas mennään, sitä pitempi kasvuaika tarvitaan.

Sipilän mainitsemaan 20-vuotiaaseen hyväkasvuiseen puuhun on sitoutunut keskimäärin noin 35 kiloa hiiltä, kun mukaan lasketaan myös juuret ja oksat, professori Pukkala laskee.

Barreli, eli öljytynnyri sisältää 159 litraa öljyä. Jos kyse on polttoöljystä, yhden tynnyrillisen polttaminen tuottaa yhteensä 429 kiloa hiilidioksidia, josta hiiltä on 117 kiloa.

Juhannuksen hiililasku

Juhannusviikonloppuna automatkan pituus voi olla 500 kilometriä. Sellainen reissu on vaikkapa juhannusajelu Helsingistä Mikkeliin ja takaisin.

Jos matkan taittaa kahdeksan litraa bensiiniä sadalla kilometrillä nielevällä perheautolla, kuluu polttoainetta 40 litraa. Hiilidioksidia vapautuu silloin runsaat sata kiloa, josta hiiltä on vajaat 30 kiloa.

Hiililasku
Yle Uutisgrafiikka

Automatkan päästöt voisi siis kuitata yhdellä puulla, jonka on annettava kasvaa 20-vuotiaaksi.

Tavallinen autoilija ajelee Suomessa noin 20 000 kilometriä vuodessa. Jos käytössä on kahdeksan litraa sadalla kilometrillä kuluttava menopeli, vuodessa kuluu 1 600 litraa bensaa.

Tämä määrä on noin kymmenen barrelia.

Hiililasku
Yle Uutisgrafiikka

Professori Pukkalan laskelma kertoo, että vuoden hiilidioksidipäästöt voisi korvata kymmenellä puulla, joiden olisi annettava kasvaa 50 vuoden ajan.

Öljyllä lämpiävä talo vaatii jo pienen metsän

Tavanomainen öljyllä lämmitettävä omakotitalo kuluttaa vuodessa yleensä noin 2 500 litraa polttoöljyä.

Tämä määrä tuottaa hiilidioksidia lähes kahdeksan tonnia, josta hiiltä on noin 1 800 kiloa.

Mikäli hiilimäärän haluaa korvata puita istuttamalla, vaatii se jo pienen metsän, yli 50 puuta, joiden pitäisi antaa kasvaa 20 vuotta.

Hiililasku
Yle Uutisgrafiikka

Puita ei pidä hakata myöhemminkään

Jos ilmastovastuuta tunteva autoilija haluaa kuitata hiilidioksipäästönsä metsityksellä, kannattaa muistaa, ettei puita kannata hakata senkään jälkeen, kun aiemmat päästöt on laskennallisesti kuitattu.

Jos puu poltetaan tai murskataan selluloosaksi, hiilidioksidi vapautuu ilmakehään, eikä säästö enää toteudu. Puun käyttö rakennusmateriaaliksi käy, koska silloin hiili pysyy sitoutuneena puun rakenteeseen.

Tontinomistajan ei ole tietenkään välttämätöntä istuttaa puita. Suomessa puita syntyy itsestäänkin. On vain pidettävä huoli, että ne saavat rauhassa kasvaa, sitoa hiilidioksidia ja tuottaa muuta luontohyötyä. Ilmastonmuutoksen estämisessä on olennaista, että ilmakehässä oleva hiilidioksidimäärä saadaan vähenemään.

Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Otto Bruun huomauttaa, että puun hiilensitomiskyky riippuu puulajista, puun iästä, maaperän ravinteisuudesta ja ilmastosta.

Suomessa puita istutetaan useimmiten hakkuun jälkeiselle maalle, jolloin maaperän hiilinielu on häiriintynyt ja hakkuuaukea päästää paljon hiilidioksidia ilmakehään. Avohakkuuala on nettopäästölähde noin 15-20 ensimmäistä vuotta, vaikka siihen istutettaisiinkin taimia, Bruun toteaa.

Puun vanhetessa sen hiilensitomiskyky kasvaa. Myös Luken Antti Asikainen painottaa, että puuta on paras kasvattaa kauemmin kuin 20 vuotta, sillä puu sitoo hiiltä eniten 20 - 40 vuoden iässä.

Artikkelia täydennetty 21.6. klo 14.27 Antti Asikaisen kommenttien osalta.