Runsaassa kolmessa vuodessa Suomessa on myönnetty turvapaikka yli 14 000 henkilölle. Missä he ovat nyt?

Kotoutumissuunnitelmia on Suomessa tehty yli 30 000 maahanmuuttajalle kolmessa vuodessa. Suomen kielen opintoja on pystytty järjestämään laajasti. Työllistyminen on kotoutumisen vaikea rasti.

kotouttaminen
Suomenkielen oppitunti menossa Hennalan vastaanottokeskuksessa.
Kalevi Rytkölä / Yle

Vuoden 2015 alusta kuluvan vuoden maaliskuuhun mennessä Suomesta on haettu turvapaikkaa yli 44 000 kertaa.

Eniten turvapaikanhakijoita saapui vuonna 2015, yli 32 000 henkilöä. Viime vuonna enää vähän yli 5000.

Vuoden 2015 suuri turvapaikanhakijamäärä on ollut ennennäkemätön haaste sekä Suomen turvapaikkapolitiikalle että kotouttamistyölle.

Kielteisiä turvapaikkapäätöksiä on runsaan kolmen vuoden aikana annettu 20 055. Hylkäyspäätöksen saaneista yli puolet on palannut lähtömaahan, useimmat vapaaehtoisesti.

Turvapaikan on vuoden 2015 alusta kuluvan vuoden maaliskuuhun mennessä saanut 14 000 hakijaa.

Eniten turvapaikkoja myönnettiin Irakista, Afganistanista, Syyriasta ja Somaliasta tulleille.

Mutta missä he ovat nyt?

Yle kysyi kaikilta Suomen TE-toimistolta sekä suurimpien kaupunkien sosiaalityön toimistoilta, miten turvapaikan saaneiden kotoutuminen on tähän mennessä onnistunut.

TE-toimistoilta kysyttiin, miten kotoutumisasiakkaat ovat työllistyneet sekä osallistuneet koulutuksiin.

Viidestätoista alueellisesta toimistosta kymmenen vastasi tiedusteluun. Suurin osa kotoutujista osallistuu tällä hetkellä erilaisiin koulutuksiin.

Turvapaikan saaneet hukattiin tilastoissa

Kun turvapaikanhakija saa oleskeluluvan, viranomaiset ottavat hänet heti tiiviisti hyppysiinsä, ainakin periaatteessa. Ensiksi turvapaikanhakija saa kotoutumissuunnitelman.

Suunnitelmat tehdään pääasiassa TE-toimistoissa. Ala-ikäisille tai työkyvyttömille suunnitelma tehdään kunnissa.

Vuosina 2015–2018 TE-toimistoissa on tehty yhteensä 30 119 kotoutumissuunnitelmaa.

Määrä on yli kaksinkertainen suhteessa samassa ajassa myönnettyjen turvapaikkojen määrä, sillä joukossa ovat myös kaikki työikäiset ja -kykyiset kiintiöpakolaiset, perheenyhdistämisen kautta maahan tulleet sekä muut kotouttamiseen osallistuvat maahanmuuttajat.

Turvapaikan saaneita ei TE-toimistoissa tilastoida erikseen muista kotoutujista. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi heidän työllistymisestään ei saada erillistä tietoa.

TE-toimistojen asiantuntijat myöntävät itsekin, että kotouttamisen piirissä olevista asiakkaista on hyvin niukasti tilastoseurantaa.

Kielikurssille jonotetaan jopa kuukausia

Viranomaisten kotouttamistoimet kestävät kolme vuotta ensimmäisen kotoutumissuunnitelman allekirjoittamisesta.

Kotouttamiseen kuuluu esimerkiksi kielikursseja. Se voi olla myös esimerkiksi peruskoulun tai ammattiopintojen suorittamista tai työkokeiluja.

Kuntiin ja TE-toimistoihin tehtyjen kyselyiden perusteella lähes kaikki, alueesta riippuen 80–95 prosenttia, kotoutujista ovat osallistuneet kielikursseille.

Pois on jäänyt pääasiassa henkilöitä, jotka eivät sairauden tai esimerkiksi vanhempainvapaan vuoksi voi osallistua opetukseen.

Kaikissa Ylen tiedusteluun vastanneissa TE-toimistoissa on kaikille kotouttamiseen osallistuville kyetty tarjoamaan koulutusta kotoutumisaikana.

Monessa kaupungissa kielikurssille on kuitenkin saanut jonottaa jopa yli puoli vuotta.

Työllistymisen tiellä monta sudenkuoppaa

Pakolaiset työllistyvät sekä kantaväestöä että muita maahanmuuttajaryhmiä huonommin, selviää Tilastokeskuksen vuonna 2014 julkaistusta selvityksestä.

Tuoreempaa tietoa turvapaikan saaneiden työllistymisestä ei ole.

Työllisyystilanne kuitenkin paranee, kun henkilö asuu Suomessa useita vuosia.

Toistaiseksi vuonna 2015 ja sen jälkeen tulleista turvapaikan saaneista on työllistynyt hyvin harva.

TE-toimistosta riippuen arviot työllistyneiden määristä vaihtelevat vain muutamista yksilöistä noin kymmeneen prosenttiin alueen kotoutumisasiakkaista.

– Suomen kielen kurssien jälkeen kielitaito ei yleensä ole sillä tasolla, että työllistyminen vielä onnistuisi, pohtii Jenni Lemercier, Espoon maahanmuuttajapalveluiden johtava sosiaalityöntekijä.

Valtaosa pakolaisista tarvitsee kieliopintojen lisäksi ammatillista ja valmentavaa koulutusta. Myös aikaisempaa osaamista joutuu todistelemaan, sillä kotimaastaan paenneilla henkilöillä harvoin on mukanaan tutkinto- ja työtodistuksia.

– Kotoutuskoulutuksia on kyllä hyvin tarjolla, se ei ole ongelma. Kielikoulutuksen jälkeiseen vaiheeseen tarvitaan vielä panostusta, jotta polku veisi työelämään, Lemercier jatkaa.

Vuoden 2015 tulijoiden myötä työ- ja elinkeinoministeriössä aloitettiin monia uudistuksia siinä, miten kotouttamista Suomessa toteutetaan.

Esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen siirtymistä on pyritty helpottamaan.

Jenni Lemercier toivoisi erityisesti, että kotouttamisen aikana tutustuttaisiin paremmin suomalaiseen työkulttuuriin.

– Monilla kotoutujilla ei ole tietoa siitä, miten Suomessa haetaan töitä, kuinka laatia työhakemus tai mitä asioita työhaastattelussa arvostetaan. Toisaalta on hyvä tarkastella myös työmarkkinoiden suhtautumista maahanmuuttajataustaisiin hakijoihin.

Hyvälle kotoutumiselle tarvitaan mittari

Vaikka sekä suurista kunnista että TE-toimistoista viesti on se, että kotouttaminen sujuu pääasiassa suunnitelmien mukaan, uupuu kotoutumisen onnistumiselta vielä kunnolliset mittarit.

Seurantaindikaattoreita kehitetään parhaillaan yhteistyössä muun muassa Tilastokeskuksen kanssa, työ- ja elinkeinoministeriöstä kerrotaan.

Tekeillä olevan seurantajärjestelmän taustalla ovat EU:n ja OECD:n käyttämät kotoutumisen osa-alueet: työllisyys, koulutus, terveys ja hyvinvointi, asuminen, osallistuminen sekä kantaväestön ja maahanmuuttajien väliset suhteet.

Myös kotoutumislakia ollaan uudistamassa. Lakiluonnoksen on määrä olla hallituksen käsittelyssä juhannuksen jälkeisellä viikolla.

LUE LISÄÄ:

Meksikolaisnainen sai töitä, kun maahanmuuttajille luotiin pikakaista työelämään sijoittajien riskirahalla – kokonaistulokset ovat vaisuja

Tiiviimmät kielikurssit, mahdollisimman pian oman alan töihin – näin irakilaispariskunta uudistaisi kotoutumista

Miten hyvin vuonna 2015 Suomeen tulleet turvapaikanhakijat ovat kotoutuneet? Katso A-studio tänään keskiviikkona TV1:llä klo 21.05. Studiossa työministeri Jari Lindström ja johtava sosiaalityöntekijä Jenni Lemercier Espoon maahanmuuttajapalveluista. Juontajana Marja Sannikka. #yleastudio