Suomi ei mene enää kiinni juhannusaattona – siksi pikku-Anni ja yhä useampi muu tarvitsee päivähoitoa

Joissakin kunnissa on yllätytty siitä, miten nopeasti juhannuksen aikaisen päivähoidon tarve on kasvanut.

juhannus
Äiti ja lapsi.
Toni Pitkänen / Yle

Kun useimmat muut käyvät perjantaina juhannuksen viettoon, on kuopiolaisella Humalajoen perheellä vielä työpäivä. Äiti Oili menee aamuvuoroonsa lähihoitajana ja Mikko-isä viettää päivän tien päällä rekkakuskina.

Perheen 2-vuotiaalle pikkutytölle Annille tämä tietää aamuvuoroa Petosenmutkan päiväkodissa. Vuorohoitomahdollisuus aattona on perheelle hyvin tärkeä.

– Aina ei välttämättä ole omassa perhepiirissä apua tarjolla eikä heitä voi aina velvoittaakaan, kaikilla saa olla omat menemisensä, Oili Humalajoki sanoo.

Monista muistakin kaupungeista kerrotaan, miten yhä useammassa perheessä tarvitaan hoitopaikkaa lapselle juhannukseksi. Esimerkiksi Kuopiossa ja Iisalmessa juhannuksen pyhinä oli viime vuonna yksittäisiä lapsia hoidossa. Nyt hoidossa on Kuopiossa aattona 21 ja Iisalmessa 22 lasta. Vuorohoito hoituu myös juhannuspäivänä ja sunnuntainakin.

Yhteiskunta muuttuu ja on hyvä, että päiväkoti mukautuu siihen.

Oili Humalajoki

Ympärivuorokautisesti toimivan Malminrannan päiväkodin johtaja Mirja Lyytinen Iisalmesta kertoo, että tilanteeseen ei täysin osattu varautua.

– Viime vuonna hoidossa oli juhannuksena yksi lapsi, nyt 22 juhannusaattona. Vaati järjestelyjä, mutta saimme tarpeeksi henkilöstöä töihin.

Lastentarhanopettajilla selvä käsitys syystä

Muutos johtuu siitä, että aukioloajat kaikkialla ovat venyneet ja vanhemmilla on töitä myös aamuisin, öisin, iltaisin ja pyhinä.

– Suurin syy kentältä tulleen palautteen perusteella on se, että kaupat voivat olla auki ympäri vuorokauden ja myös juhlapyhinä, arvioi Lastentarhanopettajaliiton puheenjohtaja Anitta Pakarinen.

– Työvoimapoliittiset syyt vaikuttavat myös, työllisyyden kohentuminen ja se, että äitejä yritetään saada töihin.

Vanhemmilta olen kuullut sellaistakin, että työskentelyyn pyhinä on suostuttava.

Mirja Lyytinen

Lasten vuorohoidon tarve on kasvanut erityisesti isoissa kaupungeissa. Kuuden suurimman kaupungin eli Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Oulun ja Turun varhaiskasvatuspalveluja vertailevan raportin (siirryt toiseen palveluun) mukaan ilta- ja ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevien lasten määrä kasvoi vuonna 2016 edellisvuodesta kaikissa kaupungeissa.

Turussa ilta-, lauantai- ja ympärivuorokautisen varhaiskasvatuksen tarve lisääntyi viime vuonna jopa noin kolmanneksella, alustavien tietojen mukaan.

– Tarve kilpistyy keskusta-alueelle. Siellä yksi ainut yksikkö on ympäri vuorokauden joka päivä toiminnassa. Siellä on ollut todella kovia paineita tämän vuoden aikana, kertoo palvelualuejohtaja Maija-Liisa Rantanen Turun kaupungilta.

Hiekkakakku.
Toni Pitkänen / Yle

Iisalmen Malminrannan päiväkodin johtaja Mirja Lyytinen löytää muutokseen muitakin syitä kuin kauppojen aukioloaikojen laajenemisen ja työttömyyden määrän vähenemisen. Hän nostaa esiin muun muassa kulttuurin muutoksen: pyhällä ja arjella ei ole enää niin suurta eroa perheissä ja työelämässä kuin aikaisemmin. Myös työpaikan kulttuurilla on suuri vaikutus.

– Osa vanhemmista saattaa olla mielellään töissä juhlapyhinä hyvien lisien vuoksi, eikä heille juhannuksella tai joululla ole niin suurta merkitystä. Osa taas ei voi vaikuttaa työvuoroihinsa. Vanhemmilta olen kuullut sellaistakin, että työskentelyyn pyhinä on suostuttava kunkin vuorollaan, eikä pienten lasten vanhempien toiveita voida ottaa huomioon, Lyytinen sanoo.

– Vanhemmat tekevät myös pätkätöitä, jolloin heillä ei välttämättä ole kesällä lomaa niin paljon tai ei ollenkaan.

"Pidän tällaista päätöstä hieman erikoisena"

Vuorohoitoon ei ole subjektiivista oikeutta, vaan se myönnetään vanhempien työn tai opiskelun perusteella. Vanhemmilta saatetaan esimerkiksi pyytää työvuorolistoja.

– Vanhempien sanaan luotetaan eikä meillä ole mahdollisuuttakaan selvittää asiaa muualta. En usko, että joku toisi lapsensa hoitoon vaikkei olisikaan töissä, toteaa Särkiniemen, Jynkän, Karttulan ja eteläisen maaseudun aluevastaava päiväkodinjohtaja Tiina Kaartinen Kuopiosta.

Kaartinen selvitti tilanteen uutuuden vuoksi Kuntaliitolta, onko hoitoa varhaiskasvatuslain mukaan järjestettävä myös juhlapyhinä. Vastaus oli myöntävä.

Jos vanhemmilla on syy hoidon tarpeelle, hyvin todennäköisesti kunta joutuu järjestämään hoidon.

Jarkko Lahtinen

Esimerkiksi Varkaudessa on kuitenkin varhaiskasvatuspäällikkö Anne Kumpulaisen mukaan tehty lautakunnan päätös, että päiväkoti on kiinni juhannuksen ja joulun pyhät.

– Ei ole tullut palautetta, että vuorohoitoa tarvittaisiin. Ilmeisesti, jos siihen on Varkaudessa tarvetta, se hoidetaan jollakin muulla tavoin, Kumpulainen kertoo.

Kuntaliiton Jarkko Lahtinen pitää Varkauden päätöstä kyseenalaisena.

– En tiedä, mitä Varkaus tekisi, jos joku tästä lautakunnan päätöksestä huolimatta hakisi hoitoa pyhinä. Pidän tällaista päätöstä hieman erikoisena, sillä jos vanhemmilla on työ- tai opiskeluperusteinen syy hoidon tarpeelle, niin hyvin todennäköisesti kunta joutuu järjestämään hoidon.

Lisää vuoroja, lisää kuluja

Vuorohoidon lisääntyminen vaikuttaa varhaiskasvatuksen kustannuksiin. Ympärivuorokautinen vuorohoito on Kuntaliiton kehittämispäällikön Jarkko Lahtisen mukaan kaksi, kolme kertaa kalliimpaa kuin niin sanottu tavallinen varhaiskasvatus.

Vuorohoidossa henkilökuntaa tarvitaan enemmän, jotta työvuoroissa on lakisääteinen määrä henkilöstöä paikalla. Yö-, ilta- ja viikonlopputyöstä kertyy luonnollisesti myös enemmän lisiä maksettavaksi.

– Juhlapyhät ovat siinä suhteessa haastavia, että vaikka lapsia ei ole paljon, he ovat päiväkodissa eri aikoina. Kunta saattaa joutua sitomaan töihin monta työntekijää muutaman lapsen vuoksi, Lahtinen toteaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan kunnallisen varhaiskasvatuksen vuorohoidossa oli vuonna 2016 noin 15 000 lasta, eli seitsemän prosenttia kaikista kunnan järjestämässä varhaiskasvatuksessa olevista lapsista. Vuorohoidossa olevien lasten määrä lisääntyi 580 lapsella vuodesta 2013.

– Ehkä me pärjättäisiin vähän pienemmälläkin määrällä palveluita, miettii Anni-tyttärensä aattoaamuksi päiväkotiin vievä Oili Humalajoki nykyistä suuntausta kohti 24/7-yhteiskuntaa.

– Mutta yhteiskunta muuttuu ja on hyvä, että päiväkoti mukautuu siihen.