Suomen yleisimmältä perhoselta tylyt terveiset: Tämä kesä oli nyt sitten tässä

Tavallisesti vasta heinäkuussa liihottelevat perhoset ovat siivillään viikkoja etuajassa.

perhoset
tesmaperhonen, koiras
Tämä tesmaperhonen lentelee yleensä vasta reilusti heinäkuun puolella. Kuvan yksilö on koiras.Juha Jantunen

Perhostutkija, filosofian tohtori Kimmo Saarinen on hämmentynyt. Saarinen on tutkinut perhosia jo vuosikymmenien ajan, eikä hän ole koskaan nähnyt tähän aikaan vuodesta näin paljon eri lajien perhosia.

– On tämä minun harrastaja- ja tutkijauran aikana kerrassaan poikkeuksellista.

Kevät oli Suomessa kylmä, mutta kun hellekausi toukokuussa alkoi, ei sille näyttänyt tulevan loppua. Lämpö sai talvehtineisiin perhosentoukkiin vauhtia. Ne pääsivät ajoissa koteloitumaan ja kuoriutumaan perhosiksi.

Niinpä pelloilla ja niityillä on nyt hyvä mahdollisuus nähdä sellaisia lajeja, joita muuten tapaisi vasta heinäkuussa. Yksi tällainen on Suomen yleisin perhonen tesmaperhonen.

tesmaperhonen, naaras
Tesmaperhonen on Suomen yleisin perhonen. Kuvan perhonen on naaras.Juha Jantunen

Väriltään tasaisen ruskea ja melko vaatimattoman oloinen tesmaperhonen on selkeästi heinäkuun laji. Kesäkuun puolella niitä tapaa normaalisti on vain yksittäisiä yksilöitä.

Nyt tesmaperhosia näkee runsaasti. Kun normaalisti tesmaperhonen lentele elokuulle saakka, uskoo perhostutkija Kimmo Saarinen Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutista, että elokuulle saakka ei tesmaperhosta tänä kesänä näe.

– Me olemme miettineet, että kun perhoskesää on vielä pari kuukautta jäljellä, niin mitä sinne loppupuolelle riittää, naurahtaa Saarinen.

Kesä ohi hetkessä

Tänä keväänä monet tavalliset kasvit voikukista lähtien ovat kukkineet Etelä-Suomessa toista viikkoa normaalia aiemmin. Toukokuussa alkanut hellejakso laittoi vauhtia sekä kasveihin ja perhosiin.

Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutin Lappeenrannan Joutsenossa sijaitsevalla perhosseuranta-alueella on tähän juhannukseen mennessä tavattu jo 35 eri perhoslajia, mikä on kolme kertaa enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana.

Samalla alueella Joutsenossa on tehty perhosseurantaa jo noin 30 vuotta. Siihen ajanjaksoon verrattuna nyt etuajassa ovat liikkeellä muun muassa lehto- ja hohtosinisiipi sekä ketokultasiipi, orvokki- ja angervohopeatäplä, tummapapurikko ja tesmaperhonen.

– Tesmaperhosen näkeminen on yleensä varma merkki kesän kääntymisestä ehtoopuolelle, kertoo Kimmo Saarinen.

Toinen merkittävä kesän taite on Kimmo Saarisen mukaan maitohorsman kukkiminen. Tällä hetkellä maitohorsma on jo täydessä kukassa, vaikka se yleensä kukkii vasta heinä-elokuussa.

– Tällaisen luontoihmisen näkökulmasta maitohorsman kukinta on aina vähän sellainen ankea merkki, että tämä kesä oli nyt tässä ja tämä kääntyy loppujäähdyttelyn puolelle. Vähän turhan aikaista, sanoo Kimmo Saarinen.

Saarinen kyllä lohduttaa, että toki luonnossa on vielä kaikenlaista koettavaa niin perhosten, kasvien kuin muiden luonnonihmeiden parissa.

maitohorsma
Maitohorsma kukkii jo nyt Etelä- ja Keski-Suomessa, vaikka yleensä sen aika olisi vasta heinä-elokuussa.Jouko Tykkyläinen

Kuivuus kiusaa toukkia

Perhosharrastajia on tänä kesänä palkittu hienolla lajikirjolla, ja perhosia on tavattu huomattavasti viime vuosia runsaammin. Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutin perhosseuranta-alueella perhosia on tähän mennessä tavattu kaksinkertainen määrä viime vuoteen verrattuna.

Perhosen elinkaarta kuitenkin vaivaa kuivuus, sillä perhosten toukat syövät kasvien lehtiä. Kun vettä ei ole tullut taivaalta, eivätkä kasvit ole tavallista tahtia kasvaneet, on ravintoakin tarjolla toukille vähemmän.

– Samanlainen ongelma on ollut koko Etelä-Suomessa, jossa kuivuudesta on kärsitty, kertoo Saarinen.

Täydellistä perhoskesää tästä kesästä ei Kimmo Saarisen mukaan ole tulossa, mutta juhannuksen sateet auttavat perhosten toukkiakin ja saattavat pelastaa perhoskesän jatkumisen pidemmälle.

Lanttuperhonen
Lanttuperhonen on yksi Suomen yleisimmistä perhosista.Juha Jantunen

Talvi toukkana

Suurin osa perhosista noudattaa samankaltaista elämänrytmiä vuodesta toiseen. Niiden kehitysvaiheet etenevät niin, että saman lajin perhoset ovat lentämässä joka vuosi suurin piirtein samaan aikaan.

Talven aikana perhonen ei luonnollisestikaan pysty lentelemään, joten sen on selvittävä jotenkin talven yli.

– Suurin osa päiväperhosistamme ylittää talven pieninä toukkina. Esimerkiksi tesmaperhonen on usein karikkeen suojassa lumipeitteen alla. Keväällä ne alkavat syödä, koteloituvat ja lopulta kuoriutuvat perhosiksi.

Kesän aikana tesmaperhonen munii. Niistä kuoriutuvat toukat syövät ahkerasti näivettynyttä heinää, kunnes valmistautuvat talvehtimaan.

Aikuisina perhosina talvehtivat muun muassa yleiset nokkosperhonen, suruvaippa ja sitruunaperhonen. Tämä selittää sen, miksi sitruunaperhonen on kevään ensimmäisiä perhosiamme.

sitruunaperhonen
Sitruunaperhonen talvehtii aikuisena perhosena ja on siksi sitä näkee jo aikaisin keväällä liihottelemassa pihamailla.Jouko Tykkyläinen

Vielä tulee perhosia

Tällä hetkellä niityiltä ja kedoilta pääsee helposti tapaamaan tesmaperhosen lisäksi muun muassa idänniittysilmän, angervohopeatäplän, niittyhopeatäplän tai orvokkihopeatäplän.

– Sinisiipiä on monen vuoden jälkeen oikein mukavasti lennossa. Runsaslukuisin niistä on hopeasinisiipi, mutta sillä on seurassaan niittysinisiipiä, hohtosinisiipiä ja suojaisimmilla pakoilla myös lehtosinisiipiä, kertoo perhostutkija Kimmo Saarinen.

Kaikkein isoimmat perhoset ovat onneksi vielä tulossa.

– Haapaperhosta jo jonkin verran näkee, mutta sen ja häiveperhosten paras aika on vielä tulollaan. Että kyllä perhosia vielä tuleville viikoille riittää, lohduttaa Kimmo Saarinen.

Kokeile itse tästä Ylen Luontovisasta, miten hyvin tunnistat Suomen perhosia ja eläimiä.