"Emme todellakaan puhu enää mistään aallosta" – turvapaikanhakijoiden tulo Suomeen tyrehtyi

Suomessa pitäisi keskittyä siihen, miten venyneet turvapaikkaprosessit saataisiin hoidettua, katsoo Yle Radio 1:n Ykkösaamussa maailman pakolaispäivänä vieraillut maahanmuuttotutkija.

turvapaikanhakijat
Turvapaikanhakijoita Tornion järjestelykeskuksen edessä lokakuussa 2015
Turvapaikanhakijoita Tornion järjestelykeskuksen edessä lokakuussa 2015Kati Teirikko / Yle

Vuonna 2015 Suomeen tuli noin 32 000 turvapaikanhakijaa. Nykytilanne on kuitenkin jotain ihan muuta. Näin muistuttivat Yle Radio 1:n Ykkösaamussa keskiviikkona vierailleet maahanmuuttotutkija Erna Bodström Helsingin yliopistosta ja Turvapaikanhakijoiden tuki ry:n puheenjohtaja Sanna Valtonen.

Keskiviikkona vietetään maailman pakolaispäivää.

– Kriisiajattelu on käynnissä. Yhä ajatellaan turvapaikanhakijatilanteesta niin kuin se olisi vuoden 2015 tilanne ja reagoidaan siihen. Nyt pitäisi keskittyä siihen, miten saadaan nykyinen tilanne korjattua, Bodström totesi.

Nykytilanteella hän tarkoittaa sitä, että turvapaikkaprosessit ovat venyneet: on ihmisiä, jotka yhä odottavat päätöksiä 2,5 vuoden jälkeen.

Me emme todellakaan puhu enää mistään aallosta tai vyörystä.

Sanna Valtonen

Sanna Valtosen mukaan viime vuoden aikana Suomeen on tullut uusina turvapaikanhakijoina noin puolet normaalista määrästä, alle 3 000 ihmistä.

– Esimerkiksi tänä keväänä on tullut yksin tulleita nuoria, joita aikanaan pidettiin ongelmana, 6 kappaletta kolmen ensimmäisen kuukauden aikana. Me emme todellakaan puhu enää mistään aallosta tai vyörystä. Kriisiretoriikka tuntuu äärimmäisen pitkitetyltä, se ei kuvaa vallitsevaa tilannetta, Valtonen arvioi.

Kotouttamiseen voisivat osallistua kaikki

Yle Radio 1:n Ykkösaamussa maahanmuuttotutkija Erna Bodström Helsingin yliopistosta ja Turvapaikanhakijoiden tuki ry:n puheenjohtaja Sanna Valtonen olivat yhtä mieltä siitä, että turvapaikanhakijoiden kotouttamisessa on ongelmia.

– Kotoutumisen kannalta olisi tärkeää, että ihmiset saisivat kontakteja niin sanottuun kantaväestöön tai pidempään Suomessa asuneisiin. Se, että heidät sullotaan keskuksiin on ongelmallista myös heille, jotka saavat turvapaikan. He lähtevät ikään kuin nollatilanteesta, jos kieltä ei ole opittu, kun turvapaikkaprosessi on kestänyt 2,5 vuotta, Bodström kuvailee.

Erna Bodström ja Sanna Valtonen
Maahanmuuttotutkija Erna Bodström Helsingin yliopistosta ja Turvapaikanhakijoiden tuki ry:n puheenjohtaja Sanna Valtonen.Yle

Bodstörmin mukaan kotouttaminen ylipäänsä nähdään Suomessa julkisen tahon ja maahanmuuttajan välisenä toimintana.

Kotouttamista ei nähdä sellaisena toimintana, johon tavallisen suomalaisen pitäisi osallistua.

Erna Bodström

– Sitä ei nähdä sellaisena toimintana, johon tavallisen suomalaisen pitäisi osallistua. Esimerkiksi ajatellaan, että yksityisten työnantajien ei pidä kantaa mitään vastuuta siitä, että maahanmuuttajien työllistyminen on niin vaikeaa.

Lue lisää:

Pakkopalautukset tyssäsivät Irakin poliisiin? Suomen käännyttämät irakilaiset lähettiin Bagdadista paluulennolla Helsinkiin