Keskiajan Tallinnan kaatopaikka on arkeologien onnela – Kalamajan maaperästä paljastuu 1400-luvun arki ja blingbling tuhansina esineinä

Nykyisin trendikäs Kalamaja oli keskiajalla kalastajien esikaupunki, jonne dumpattiin Tallinnan jätteet. Nyt ne ovat kulttuuriaarteita.

arkeologia
Sinisillä ja kullanvärisillä kuvioilla koristeltu vadin kappale.
Tämä majolikavati tuli 1400-luvun lopulla Espanjasta Valenciasta koristamaan varakkaan tallinnalaisen pöytää.YIT

Suippokärkisiä kenkiä, puisia kampoja, matkamuistoja pyhiinvaelluksilta... Kun Tallinnan Kalamajan kaupunginosassa ryhdyttiin kesän korvalla kaivamaan perustuksia uusille asuintaloille, maasta alkoi odottamatta nousta yhä enemmän muistoja keskiajan elämästä.

Arkeologiset kaivaukset ovat puolivälissä, mutta esineitä on löytynyt jo yli 15 000. Ne ovat valtaosin 1400-luvun viimeiseltä neljännekseltä.

Viisi vuosisataa sitten esineet olivat rikkinäistä tai loppuun kulutettuja. Tallinnalaiset halusivat niistä eroon. Nyt ne ovat ainutlaatuinen kokoelma keskiajan konkretiaa, eivät vain Virossa vaan kaikkialla Itämeren alueen pohjoisosissa.

Nahkajalkine ja toisen pohja.
Kaivauksilla on löytynyt niin aikuisten kuin lasten jalkineita, pääasiassa nahasta tehtyjä, teräväkärkisiä ja kannattomia.YIT
Neliön muotinen nappi, jossa on kukkakuvio.
1400-luvun koreilua. Myöhäiskeskiajalla oli tapana koristella vaatteita kirkkailla metallinapeilla. Tämä oli omistajansa vyössä.YIT

Tallinnassa on tehty arkeologisia kaivauksia kaksi vuosisataa. Koskaan ei ole löydetty mitään yhtä mittavaa yhtä lyhyeltä ajanjaksolta, kertoo Tallinnan yliopiston tutkija Erki Russow Viron yleisradioyhtiölle ERR:lle (siirryt toiseen palveluun). Iso määrä esineitä myöhäiseltä keskiajalta piirtää siitä poikkeuksellisen monipuolisen kuvan.

Maaperän hapettomuuden ansiosta on säilynyt myös eloperäistä ainesta eli nahkaa, kangasta, puuta ja luuta. Sellaiset maatuvat yleensä nopeasti. Tallinnan myöhäiskeskiaikaa on tähän saakka jouduttu tulkitsemaan lähinnä keramiikkalöydöistä.

Puulusikka
1400-luvulla useimmilla oli puulusikka, harvalla metallinen. Harukkaa ei pohjoisessa vielä käytetty.YIT
Puukon terä ilman kahvaa
Puukko 1400- tai 1500-luvulta.YIT

Tallinna siivosi jätteensä esikaupunkiin

Nykyisin perin trendikäs Kalamaja oli keskiajalla esikaupunki, jossa asui ennen muuta kalastajia. He saivat turvaa Tallinnan muureista, vaikka eivät kelvanneetkaan asumaan muurien sisäpuolelle itse kaupunkiin eli nykyiseen Vanhaankaupunkiin.

Suurin osa esineistä vaikuttaa kuitenkin kaupunkilaisten omaisuudelta, ei sellaiselta, mikä olisi kuulunut kalastajien arkeen, sanoo kaivauksia johtavan Arheox-yrityksen arkeologi Rivo Bernotas.

Siihen on aikakirjoissa selitys. Niiden perusteella tiedetään, että Tallinnan kaatopaikkajätteet oli määrätty viemään pois kaupungista, kertoo Russow.

Arkeologit olivat etsineet kaatopaikkoja Kalamajan laitamilta, mutta mitään ei ollut löytynyt, kunnes uusien asuintalojen rakennustyömaa osoittautui odottamatta jättipotiksi.

Lasinpalanen, johon on maalattu pilliin puhaltava ja rumpua takova mies. Päässään hänellä on hiippalakki, jossa on eläimen korvat. Hänen takanaan näkyy toisen ihmisen käsi.
1400-luvun tai 1500-luvun alun ikkunalasiin oli maalattu soittoniekka. Takana näkyvä käsi kertoo, että kuvassa on kulkue. Tutkijat toivovat, että kaivauksissa löytyy myös soittajan seuralainen. Ikkunat, saati koristellut, eivät olleet keskiajalla tavallisia.YIT
Luinen puikko, jolla on koristeellinen tylppä pää.
Luusta tehty puikko oli keskiajalla tavallinen kirjoitusväline. Terävällä päällä kirjoitettiin vahataululle, tylpällä silotettiin pinta, kun tekstiä ei enää tarvittu.YIT

Jeesus-patsas ja kampasimpukka

Yksi erityispiirre löydöissä on jumalanpalveluksiin ja uskontoon liittyvien esineiden runsaus. Pyhiinvaelluksista kertovia merkkejä on saatu talteen peräti 25 – eli enemmän kuin tähän saakka koko Virossa yhteensä.

Löydöt osoittavat, että Tallinnasta käytiin pyhiinvaelluksella muun muassa Belgiassa ja Saksassa sekä tietenkin Espanjan Santiago de la Compostelassa. Sieltä monet tuovat tänäkin päivänä mukanaan kampasimpukan kuoren, Pyhän Jaakobin tunnuksen.

Miehen kasvot metallisena merkkinä.
Tämän muiston toi joku Roomasta käytyään siellä pyhiinvaelluksella. Rooma oli yksi Euroopan pyhiinvaeltajien kolmesta pääkohteesta, mutta Kalamajasta löytyneet matkamuistot kertovat, että muuallekin taivallettiin syntien tähden.YIT
Sormus, jossa vinoneliön muotoinen koristeltu alue.
Tässä 1300- tai 1400-luvulla tehdyssä sormuksessa lienee kuvana jokin myyttinen eläin. Goottilaiset piirteet tekevät löydöstä Virossa ainutlaatuisen.YIT

Erityisiä löytöjä ovat myös lukuisat maalattujen ikkunalasien kappaleet ja varsinkin norsunluusta tehty pienoisveistos, jossa Jeesus jakaa taivaalliselta valtaistuimeltaan viimeisenä päivänä tuomioita ihmisille. Muualta Euroopasta löydetyissä vastaavissa veistoksissa on lähes poikkeuksetta Maria ja Jeesus-lapsi.

Patsaan takana on omistajan merkki, jonka perusteella arvokas esine ei joutunut maan uumeniin jonkin kappelin purkujätteen seassa, vaan lienee kuulunut jollekulle kauppamiehelle, tutkijat arvelevat.

Kuusikulmainen luunoppa, jossa silmät ovat ympyröitä.
Muodotaan erikoinen luinen noppa on peräisin 1300- tai 1400-luvulta. Lähin samanlainen on löytynyt Turun linnasta.YIT
Kamman palanen, jossa toisella puolella harvat piikit, toisella tiheät.
Arjen tavaraa: puisen kamman katkelma 1400-luvulta.YIT
Pyöreä riipus, jossa spiraalin muodossa painanteita.
Riipus 1400- tai 1500-luvulta on tutkijoiden mukaan todennäköisesti paikallista työtä. Tällaisiin koruihin oli varaa myös tavallisella väellä.YIT

Löytöjä voi käydä jo katsomassa

Kaivaukset jatkuvat koko kesän, ja löytöjen puhdistamisessa ja konservoinnissa riittää tutkijoille töitä useiksi vuosiksi.

Rakennusyhtiö YIT (siirryt toiseen palveluun) kertoo, että myöhemmin luvassa on näyttely. Jo nyt joitakin löydöistä on esillä osoitteessa Väike-Patarei 1.

Arkeologeja työssään, taustalla Kalamajan puutaloja.
Kalamajan kaivaukset ovat vasta puolivälissä.YIT

Tutkittavalla tontilla on kokoa noin 7 000 neliömetriä. Sille rakennetaan 3–4-kerroksisia taloja. Niille annettu nimi "Mündrik" viittaa keskiaikaisiin venemiehiin, jotka hoitivat liikennettä rannan ja kauppalaivojen välillä.

Samaan aikaan Suomessa: Raaseporissa tutkitaan keskiaikaisen linnan liepeitä.