Meksikolaisnainen sai töitä, kun maahanmuuttajille luotiin pikakaista työelämään riskirahalla

Hallitus on jo päättänyt kokeilusta, jossa myös pitkäaikaistyöttömistä tehdään sijoituskohde. Jos säästöjä syntyy, valtio maksaa niistä osan sijoittajille.

maahanmuuttajat
Alva Arias Tello

Meksikolainen Alva Arias-Tello oli viime vuoden keväänä alamaissa. Kansainvälistä kauppaa opiskellut nainen oli ollut Suomessa kuukausia työttömänä. Aktiivinen työhakemusten lähettäminen oman alan työpaikkoihin oli poikinut vain yhden haastattelukutsun. Sekään ei ollut tärpännyt.

Arias-Tello kuuli alkamassa olevasta akateemisten maahanmuuttajien nopeaan työllistymiseen tähtäävästä kurssista. Se oli osa työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) uudenlaista kotouttamiskokeilua, jossa pyritään löytämään maahanmuuttajille työpaikka muutamassa kuukaudessa.

Tyypillisesti maahanmuuttajan työllistyminen vie Suomessa vuosia.

Kokeilun avulla pyritään löytämään työpaikka 2 500 maahanmuuttajalle, mutta toistaiseksi tavoitteesta on kasassa vasta murto-osa.

Arias-Tello pääsi mukaan kurssille, ja parin kuukauden päästä hänelle järjestyi työharjoittelupaikka metsäjätti UPM:llä. Nyt hän työskentelee yrityksessä hankinta-asiantuntijana.

– Voisin olla vieläkin työttömänä ilman kurssin tarjoamaa apua, Arias-Tello sanoo.

Ylen A-studion koko lähetys käsittelee keskiviikkona 20. kesäkuuta maahanmuuttajien kotouttamista. Voit katsoa ohjelman kello 21.05 lähtien klikkaamalla ylläolevaa kuvaa.

"Ulkomainen nimi syy rajata työnhakija pois vaihtoehdoista"

Hänen mielestään kielimuuri ei ole työllistymisen suurin este, koska Suomessa toimii myös isoja kansainvälisiä yrityksiä, joissa työskentelykieli on englanti.

Arias-Tellon mielestä ulkomaalaisena on vaikeaa löytää töitä Suomesta, koska työnantajat suosivat suomalaista.

– Ulkomaalainen voi saada paikan, jos tarjolla ei ole yhtään suomalaista. Monille yrityksille jo ulkomainen nimi on syy rajata työnhakija pois vaihtoehdoista, hän sanoo.

– Sinänsä ymmärrän, että halutaan “suojella omia”, mutta maahanmuuttajille se ei ole hyvä. Tämä on onneksi hiljalleen muuttumassa, vaikka pienemmissä yrityksissä ei kyllä ulkomaalaisia oikein näe.

Mikä Arias-Tellon työllistäneessä kokeilussa oikein on uutta? Mikä on sen salaisuus?

Suomeen tulevat maahanmuuttajat käyvät usein kotouttamiskoulutuksen. Se kestää yleensä vuoden ja ohjaa jatkokoulutukseen tai työnhakuun. Työpaikan löytymiseen voi kulua vielä sen jälkeen vuosia.

Nyt tarkoitus on saada maahanmuuttaja töihin nopeaa kaistaa pitkin. Kokeiluun osallistuville opetetaan suomea, valmennetaan tiettyyn ammattiin ja kerrotaan Suomesta asioita, jotka helpottavat sopeutumista maahan. Pääpaino on kielenopetuksessa.

Lisäksi osallistujille järjestetään harjoittelu- ja työpaikkoja yrityksiin. Ammattiin perehtyminen ja kotoutumisen tukeminen jatkuvat työpaikalla.

Myös hankkeen rahoitus poikkeaa totutusta. Valtio ei ota kokeilussa taloudellista riskiä, vaan kustannukset maksetaan sijoittajilta kerätyistä rahoista.

Valtio palkitsee sijoittajia, jos kokeilun tulokset ovat tarpeeksi tehokkaita. Tästä SIB (social impact bond) -mallista kerrotaan lisää myöhemmin jutussa.

Joka toinen päässyt töihin

Valtaosa osallistujien työpaikoista on työvoimapulasta kärsivillä aloilla, kuten ravintola-alalla, rakentamisessa ja varastohommissa. Tarjolla on myös jonkin verran akateemisia työpaikkoja.

Sellaisen sai Alva Arias-Tello, joka on nyt enemmän kuin tyytyväinen. Työ on mielekästä, vastuuta tulee ja kollegat ovat auttavaisia.

Kaikki hankkeeseen osallistuvat eivät ole yhtä onnekkaita. Ohjelman tavoitteena on työllistää 2 500 jo oleskeluluvan saanutta maahanmuuttajaa vuoden 2019 loppuun mennessä. Kolmivuotinen kokeilu on nyt noin puolivälissä.

Tavoite siintää toistaiseksi kaukana. Toukokuun loppuun mennessä töitä oli löytynyt vain runsaalle 250 osallistujalle. Yli neljä viidestä työtä saaneesta on yhä samassa työpaikassa.

Vajaan viidesosan työsuhde on päättynyt. Päättyneistä työsuhteista valtaosa on ollut määräaikaisia ja jotkut on purettu työntekijän tai työnantajan tahdosta. Heistä, joiden alkuperäinen työsuhde on päättynyt, osa on saanut muita töitä ja osa on palannut koulutukseen.

Kaikkiaan kokeilussa oli aloittanut toukokuun loppuun mennessä noin 750 maahanmuuttajaa. Osalla heistä on vielä kurssi kesken, joten töitä saaneiden todellinen määrä noussee jonkin verran.

Koulutuksen käyneistä noin joka toiselle on löytynyt työpaikka. Pääpaino kokeilussa on oleskeluluvan saaneissa pakolaisissa.

Mukana on kuitenkin hyvin eritaustaisia ihmisiä.. Esimerkiksi Arias-Tello tuli alun perin Suomeen vaihto-oppilaaksi. Häntä kiinnosti Suomessa erityisesti koulutuksen korkea taso. Myös korkea elämisen laatu ja turvallisuus houkuttelivat häntä Suomeen.

Meksikolaisnainen palasi vaihtojakson jälkeen kotimaahansa, mutta sydän sykki Suomelle ja hän muutti takaisin. Nyt Arias-Tello voisi kuvitella kartuttavansa täällä työkokemusta ainakin parin vuoden ajan.

– Suomessa ainakin suuret yritykset katsovat tulevaisuuteen, kun taas Meksikossa eletään enemmän tässä hetkessä.

Kiinnostuneiden maahanmuuttajien löytäminen vaikeaa

Mistä sitten kiikastaa? Miksi kasassa on toistaiseksi vain murto-osa tavoitelluista työpaikoista? Työllistämishankkeen hallinnoinnista vastaa suomalainen vaikuttavuussijoitusyhtiö Epiqus. Se pyrkii löytämään tapoja tehdä taloudellista tulosta parantamalla ihmisten tai ympäristön hyvinvointia.

Työ-ja elinkeinoministeriön työllistämiskokeilussa Epiqus etsii maahanmuuttajille työpaikat ja vastaa koulutuksesta sekä rahoituksen keräämisestä.

Työ- ja elinkeinotoimistot ovat kertoneet maahanmuuttajille kokeilusta, mutta osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Hanketta on mainostettu myös sosiaalisessa mediassa.

Ohjelman johtaja Samir Omar Epiquksesta kertoo, että kokeiluun oli alussa vaikeaa löytää tarpeeksi maahanmuuttajia. Oikean kohderyhmän rajausta ei ollut mietitty tarpeeksi.

– Opimme matkan varrella, että tämä sopii parhaiten maahanmuuttajille, jotka ovat jo käyneet kotoutumiskoulutuksen ja joilla on kielitaitoa. Lyhyessä 3–6 kuukauden koulutuksessa ehtii prepata kieltä ja opetella tietyn alan sanastoa, Omar sanoo.

Hänen mukaansa alussa oli käynnistymisvaikeuksia puhtaasti myös siksi, että kyseessä on täysin uudenlainen kokeilu. Valtiolla, maahanmuuttajilla ja eri yrityksillä oli paljon toiveita, jotka piti sovittaa yhteen.

Maahanmuuttajien osaamisen ja yritysten toiveiden yhdistäminen kaikkia tyydyttävällä tavalla on vienyt aikaa.

Omarin mukaan tavoitteista jäämisessä ei ole kyse siitä, etteikö työpaikkoja olisi tarjolla tarpeeksi. Suomen yleisesti vahvasta taloustilanteesta on apua. Mukaan on lähtenyt esimerkiksi Valmet Automotiven ja Fazerin kaltaisia isoja yrityksiä.

Alva Arias Tello
Alva Arias-Tellon mielestä monet yritykset suosivat suomalaisia työmarkkinoilla.Nella Nuora / Yle

Meksikolainen Arias-Tello sai tietää kokeilusta te-toimistolta. Hän oli myös jo aiemmin käynyt kotoutumiskurssin, jossa kerrottiin työntekijän oikeuksista, työehtosopimuksista ja annettiin vinkkejä työnhakuun.

– Te-toimistosta on saanut paljon tietoa. Siitä on ollut iso apu, hän sanoo.

Samir Omar uskoo kiinnostuksen kokeilua kohtaan vielä kasvavan. Koulutuksiin haetaan lisää monipuolisuutta, ja niitä järjestetään aiempaa laajemmin eri puolilla Suomea.

– Nykyisellä vauhdilla arvioimme pystyvämme työllistämään vähintään tuhat maahanmuuttajaa hankkeen loppuun mennessä.

Tähtäimessä jättisäästöt ilman taloudellista riskiä

Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo, että valtio hakee kokeilulla 20–30 miljoonan euron säästöjä. Tähän päästään, jos 2 500 maahanmuuttajalle löytyy työpaikka.

– Vauhtia pitää kiristää ilman muuta, Hämäläinen toteaa.

Säästötavoite perustuu siihen, että nopeasti työllistyvät maahanmuuttajat nostavat verokertymää ja toisaalta alentavat kotouttamiskoulutus- ja työttömyysturvakustannuksia.

Valtiolla ei ole hankkeessa menetettävää., Kulut maksetaan Epiquksen hallinnoimasta rahastosta. Siihen on kerätty sijoittajilta noin 14 miljoonaa euroa.

Suurimmalla, kymmenen miljoonan potilla on mukana Euroopan investointirahasto. Suomalaisia sijoittajia ovat esimerkiksi SOK ja Tradeka-Yhtiöt.

Tällaisessa SIB-mallissa eli tulosperusteisessa rahoitussopimuksessa sijoittajat rahoittavat hyvinvointia edistävät palvelut ja kantavat taloudellisen riskin. Julkinen sektori maksaa vain sovitun mukaisista tuloksista, tässä tapauksessa työpaikan saaneista maahanmuuttajista.

Käytännössä valtio maksaa rahastolle puolet siitä summasta, joka kokeilun avulla nopeasti työllistyvästä maahanmuuttajasta säästyy verrattuna kuluihin, jotka syntyisivät tämän osallistumisesta työ- ja elinkeinotoimiston perinteisiin kotouttamistoimiin.

Vertailu tehdään hankkeen päättymisen jälkeen. Silloin lasketaan, kuinka paljon kokeiluun osallistuneet ovat maksaneet veroja ja kuinka paljon käyttäneet työttömyysetuuksia. Yhdestä maahanmuuttajasta maksetaan rahastolle enintään 10 000 euroa.

Rahaston vuosittainen tuottotavoite on kahdeksan prosenttia pääomasta. Toistaiseksi rahastolla on siis ollut vain kuluja.

Samir Omarin mukaan SIB-mallia ei ole aiemmin käytetty Euroopassa maahanmuuttajien työllistämiseen samassa laajuudessa kuin nyt Suomessa.

Siksikin odotukset ovat kovat. Ulkomailla seurataan tarkasti Suomen kokemuksia.

Pitkäaikaistyöttömistä uusi sijoituskohde?

Maahanmuuttajien nopean työllistämishankkeen kokemuksia ja SIB-mallia on tarkoitus hyödyntää loppuvuodesta tai viimeistään vuoden 2019 alusta lähtien Suomen pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen keskittyvässä hankkessa.

Hallitus päätti niin sanotusta Työllisyys-SIBistä jo kevään 2017 kehysriihessä, mutta hankkeen valmistelut ovat venyneet. Parhaillaan on menossa neuvottelu- ja kilpailutusvaihe potentiaalisten yhteistyöyritysten kanssa.

Hankkeen kautta on tarkoitus alkaa tarjota työllistymispalveluja vähintään vuoden työttömänä olleille loppuvuodesta tai viimeistään ensi vuoden alusta lähtien, kertoo erityisasiantuntija Timo Lindholm työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Malli toimii kuten nyt maahanmuuttajien työllistämiskokeilussa. Yritykset valmentavat pitkäaikaistyöttömiä ja etsivät samalla heille työpaikkoja.

Kulut maksetaan rahastosta, johon pyritään keräämään sijoittajilta saman kokoluokan summa kuin maahanmuuttajien hankkeessa.

– Tästä halutaan kohtuullisen iso ja pitkäaikainen hanke. Puhutaan pikemminkin tuhansista kuin sadoista työttömistä, Lindholm kertoo.

Miten hyvin vuonna 2015 Suomeen tulleet turvapaikanhakijat ovat kotoutuneet? Katso A-studio tänään keskiviikkona TV1:llä klo 21.05. Studiossa työministeri Jari Lindström ja johtava sosiaalityöntekijä Jenni Lemercier Espoon maahanmuuttajapalveluista. Juontajana Marja Sannikka. #yleastudio