Ulkopolitiikan vaikuttajat yhteisessä kannanotossa: Suomen ja Ruotsin tulisi hakea Naton jäsenyyttä

Kirjoittajien mukaan Suomen ja Ruotsin jo nyt pitkälle menevä yhteistyö Naton ja länsimaiden kanssa tarkoittaa, että liittoutumattomuus ei Moskovan silmissä ole uskottavaa.

Nato
Suomalaissotilas yhteisharjoituksessa heinäkuussa 2015 Ravlundassa, Ruotsissa.
Suomalaissotilas yhteisharjoituksessa Ruotsin Ravlundassa 2015.AOP

Useat ruotsalaiset ja suomalaiset ulkopolitiikan tekijät ja tutkijat ovat ottaneet voimakkaasti kantaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden puolesta yhteisessä kannanotossa. Heidän mukaansa paras tilanne Pohjolan turvallisuudelle on, jos kaikki viisi pohjoismaata kuuluvat Natoon.

Kannanoton ovat allekirjoittaneet muun muassa entinen Suomen Venäjän-suurlähettiläs Hannu Himanen, SDP:n europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari, ruotsalaisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ajatushautomon Frivärldin johtaja Katarina Tracz ja entinen Ruotsin hallituksen kabinettisihteeri Frank Belfrage.

Keskiviikkona samanaikaisesti Suomessa Lännen Median sanomalehdissä (siirryt toiseen palveluun) ja Ruotsissa Svenska Dagbladetissa julkaistussa kannanotossa kuvaillaan, kuinka Venäjä lisää joukkojensa varustusta ja uhkaa ydinaseiden käytöllä. Tämän takia pienten naapurimaiden tulee hakea vahvempien kumppaneiden tukea, jotta niillä olisi sotaa ehkäisevää puolustuskykyä Venäjän mahdollista aggressiota vastaan, kirjoituksessa kerrotaan.

Kirjoittajat muistuttavat, että ”tässä tilanteessa on selvää, että entisaikojen sotilaallisesti liittoutumaton politiikka (”puolueettomuuspolitiikka” tai ”liittoutumattomuus”) ei vastaa muuttuneita tarpeita".

Väitteet kielteisistä vaikutuksista "todellisuudelle vieraat"

Kirjoittajat pitävät hyvänä, että maat syventävät keskinäistä puolustusyhteistyötä ja yhteistyötä Yhdysvaltain kanssa. Samalla heidän mukaansa pitäisi kuitenkin käydä keskustelua ja syventää yhteistä analyysiä siitä, miten maat jatkavat etenemistä kohti täysimääräistä Nato-jäsenyyttä.

Kirjoittajat pitävät väitteitä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden mahdollisista kielteisistä vaikutuksista "todellisuudelle vieraina". Heidän mukaansa on väitetty muun muassa, että Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyys merkitsisi perusteellista turvallisuuspoliittisen tilanteen muutosta ja että jännitys Pohjois-Euroopassa kasvaisi sen takia, että Venäjä kokee kasvanutta uhkaa.

"Venäjä ärtyisi hetkellisesti"

Kirjoittajien mukaan Suomen ja Ruotsin jo nyt pitkälle menevä yhteistyö Naton ja länsimaiden kanssa tarkoittaa, että liittoutumattomuus ei Moskovan silmissä ole uskottavaa. Heidän mielestä Venäjä pitää Suomea ja Ruotsia kiinteänä osana länttä ja ajattelisi todennäköisemmin näin myös konfliktitilanteessa.

Kirjoittajien mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys ja sitä kautta lännen suurentunut sotaa ehkäisevä kyky johtaisi todennäköisesti Venäjän hetkelliseen ärtymiseen. Jonkin ajan kuluttua Venäjä todennäköisesti hyväksyisi uuden tilanteen, joka olisi nykyistä huomattavasti vakaampi, kirjoituksessa arvioidaan.