Kaipuu toisen ihmisen läheisyyteen pysyy vuosikymmenestä toiseen samana – tavat etsiä tosi rakkautta ovat vain muuttuneet

Tekniikan kehitys näkyy deittikulttuurissa. Ennen mentiin lavatansseihin ja jätettiin lehti-ilmoituksia, nyt käytetään Tinderiä kotisohvalla.

parisuhde
Parisuhde rakkaus pariskunta
Kukkien keräilyn sijaan, juhannusheila voi löytyä Tinderistä.Orna Ben Lulu / Yle

Juhannukseen ovat vuosisatojen ajan kuuluneet juhannustaiat. Tänäkin kesänä useat suomalaiset keräilevät pilke silmäkulmassa kukkia tyynyjensä alle nähdäkseen tulevan kumppaninsa.

Väestöliiton psykologi Elina Nurminen haluaa kumota myytin (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan rakkauden löytää, kun sitä vähiten odottaa. Hän kannustaa ihmisiä toimimaan ja etsimään aktiivisesti kumppania. Nurmisen mukaan "tämän päivän suurin taika on siinä, että me tiedämme laitteita, jotka kertovat meille, missä on ihmisiä, jotka etsivät kumppania".

Enää ei tarvitse heti etsinnän alussa siirtyä kotisohvaa pidemmälle. Joidenkin arvioiden mukaan joka viides pari löytää toisensa netin kautta. Kuitenkin esimerkiksi deittisovellus Tinderin käyttöön liittyy yhä häpeää, vaikka kumppania on aina etsitty tarjolla olevin keinoin.

Rakkauden etsintä ei ole nykyajan humpuukia

Tekniikan kehittyminen on muuttanut parinetsintää. Lehti-ilmoituksia jätettiin (siirryt toiseen palveluun) rakkauden toivossa vuosikymmenet, kunnes netin helppous syrjäytti vanhan keinon (MTV). Ilmoituksissa pyydettiin harvoin kuvaa, mutta nykyään Tinderin käyttö perustuu kokonaan kuville.

Seuranhakuilmoitukset pitävät pintansa painetussa lehdessä.
Ennen teknologian kehittymistä kumppania etsittiin lehti-ilmoituksilla.Mirva Ekman / Yle

Väestöliiton psykologi Jaana Ojanen selittää Tinderin suosion johtuvan älypuhelinsovellusten kasvun sekä asennemuutosten lisäksi Tinderin helppoudesta. Lavatanssisukupolvet saattavat kauhistella Tinderin pinnallisuutta, vaikka Ojasen mukaan näillä parinetsintätavoilla on jotain yhteistäkin.

– Tinderissä parinmuodostus pohjautuu ensivaikutelmaan, joka perustuu pääosin valokuviin. Etukäteiskarsinta tehdään vain etäisyyden, iän ja sukupuolen perusteella. Tämä asetelma muistuttaa enemmän autenttista tilannetta, jossa valinta lähestyä toista ihmistä pohjautuu vahvasti ulkoisiin tekijöihin ja niistä muodostuneeseen ensivaikutelmaan.

Ihmisellä on sisäsyntyinen tarve antaa ja saada rakkautta, kiintyä muihin ihmisiin ja saada turvaa pysyvässä parisuhteessa.

Jaana Ojanen

Netin deittisovellukset eivät ole nykyajan humpuukia. Jo 80-luvulla kone valjastettiin avuksi rakkauden etsintään. IEVA-ohjelmalla etsittiin emäntiä maaseudun miehille. Oulun maatalousnäyttelyssä lanseerattu ohjelma kartoitti kumppanitoiveet lomakkeen avulla ja tietokone laski pareille yhteensopivuuspisteitä.

tanssit lavalla
Tinder ja lavatanssit toimivat osin samalla periaatteella.Kyytinen Pekka (Museovirasto)

Jaana Ojanen uskoo, että erilaiset kumppanin etsintäkeinot yrittävät vastata pohjimmiltaan samaan tarpeeseen.

– Ajattelen, että ihmisellä on sisäsyntyinen tarve antaa ja saada rakkautta, kiintyä muihin ihmisiin ja saada turvaa pysyvässä parisuhteessa. Keinot varmasti muuttuvat sen mukaan, mitä teknologia tuokaan tullessaan, mutta tarve pysyy samana.

Morsian lehti-ilmoituksella

Raili Kemppaisen vanhemmat löysivät toisensa lehti-ilmoituksella. Sodan jälkeinen rakkauden kaipuu näkyi lehtien sivuilla, kun ihmiset etsivät itselleen kirjekaveria. Raili Kemppaisen isä, Paltamolainen Tauno Tervonen, lähetti oman ilmoituksensa keväällä 1945. Ilmoitukseen tuli noin kahdeksankymmentä vastausta.

Yksi kirjeen lähettäneistä oli Kemppaisen äiti Elli Sopanen. Elli lähetti kirjeen mukana Taunolle valokuvansa ja löytämänsä neliapilan. Raili Kemppainen sanoo Taunolla olleen tapana vitsaillakin, että olisi pitänyt kutsua kymmenen tyttöä näytille.

Raili Kemppainen seisoo ulkona auringon paisteessa ja pitelee kuvaa äidistään Ellistä.
Raili Kemppainen muistaa hyvin vanhempiensa rakkaustarinan.Elisa Kinnunen / Yle

Tapaaminen oli tämän rakkaustarinan alkamisen aikaan mahdotonta, sillä heillä ei ollut ylimääräistä rahaa. Useiden kirjeiden jälkeen Elli kuitenkin matkusti Paltamoon neljänsadan kilometrin päästä Puumalasta.

Tiet olivat lumessa, sillä niitä ei siihen aikaan hoidettu. Postiakaan ei vielä jaettu postilaatikoihin. Elli oli kuitenkin neuvokas ja toimelias nainen, joten hän haki postin ja käveli kuuden kilometrin matkan lumihangessa Taunon talolle. Tuleva appiukko antoi heti Ellille pisteitä haetusta postista.

Seuraavan kerran Paltamoon saapuessaan muutti Elli Taunon luokse lopullisesti. Heidät vihittiin tammikuussa 1946.

– Kummankin luonne oli sellainen, että minkä päätän, sen päätän. Ei ollut mahdollisuutta kulkea taaksepäin, Raili Kemppainen kertoo.

Raili syntyi parille seitsemän kuukauden päästä naimisiin menosta.

– Minulla oli isäni kulmakarvat. Kun ensimmäinen sukulainen kävi laitoksella, hän totesi: "Taunon se on", kertoo Raili Kemppainen.

Raili Kemppainen pitelee kuvaa äidistään, Elli Sopasesta. Kehysten sisällä myös Ellin Taunon lähettämä neliapila.
Taunolle lähetetyn kuvan kanssa kehyksissä säilytetään neliapilaa.Elisa Kinnunen / Yle

Kirjeillä alkanut rakkaustarina kesti elämän myrskyt ja Railin vanhemmat pysyivät yhdessä loppuelämänsä.

Raili Kemppainen on itse ollut naimisissa jo 46 vuotta. Vuodet ovat hioneet ja opettaneet elämään kumppanin rinnalla.

– Ei juolahtaisi mieleenkään, että erottaisiin. Tehdään tarpeellisia siirtoja, jos muu ei auta. Ja voi sitä joskus panna suunsa kiinni, pohtii Raili Kemppainen.

Vehreät niityt houkuttelevat

Psykologi Jaana Ojanen kertoo, että tutkimusten mukaan päätöksenteko vaikeutuu, jos ihmisellä on paljon mahdollisuuksia. Jos vaihtoehtoja on paljon tai päätös on helppo perua, ihminen on todennäköisemmin tyytymätön päätökseensä.

Kun aita vehreämmille niityille on madaltunut, on vaikeampi pysähtyä ja tehdä pysyviä valintoja.

Jaana Ojanen

Esimerkiksi Tinder-sovellus saattaa tuoda kymmeniä mahdollisuuksia kotisohvalle vain sormella pyyhkimällä. Monet käyttävät Tinderiä kuin peliä eivätkä halua syventää suhdetta pidemmälle. Mitä jos vielä täydellisempi tulee heti seuraavalla pyyhkäisyllä? Jaana Ojanen ei näe tätä nirsoutena.

– Itse kutsuisin ilmiötä nirsouden sijaan päätöksenteon vaikeudeksi. Kun aita vehreämmille niityille on madaltunut, on vaikeampi pysähtyä ja tehdä pysyviä valintoja, pohtii psykologi Jaana Ojanen.

Jos päätöksenteko on vaikeaa, voi kumppanin etsijä tehdä tietoisen valinnan siitä, että keskustelee vain yhden henkilön kanssa kerrallaan. Ojasen mukaan Tinder olisi hyvä sulkea, kun alkaa seurustella, jotta vehreämmät niityt eivät enää houkuttele.

Grafiikka
Tinder lukuisine vaihtoehtoineen voi vaikeuttaa päätöksentekoa.Yle Uutisgrafiikka

Jaana Ojanen muistuttaa, ettei ketään voi löytää väkisin ja uuden kullan etsinnän pitäisi olla hauskaa.

– Pakonomainen kumppanin etsintä ei ole kovin hedelmällistä. Lähtökohtaisesti hyvinvoiva ihminen vetää enemmän puoleensa kuin sinkku, joka on kovin stressaantunut omasta sinkuudestaan tai jostain muusta.