Erkki Virtasen kolumni: Työttömyysturvaa on leikattu ennenkin- 80-luvulla asialla olivat demarit

Työttömien aktiivimallista on puhuttu paljon. Mutta työttömyysturvaan on aiemminkin rakennettu turvaa leikkaavia elementtejä. 1980-luvulla leikkuria rakensivat sosialidemokraatit, kirjoittaa Erkki Virtanen.

työttömyysturva
Erkki Virtanen.
Derrick Frilund / Yle

Työttömyysturvalakia muutettiin tämän vuoden alusta aika merkittävästi. Uudistuksen mukaan työttömän tulee kolmen kuukauden seurantajakson aikana tehdä töitä 18 tuntia tai ainakin osallistua työ- ja elinkeinotoimiston palveluihin viitenä päivänä. Tämä on se paljon puhuttu aktiivimalli.

Uudistuksella pyrittiin tietysti lisäämään työttömien työllistymistä tai aktivoitumista. Malliin liittyi myös niin sanottu keppipuoli. Jos työtön ei noita aktiivisuusvaatimuksia täytä, työttömyysturvaetuutta leikataan vajaalla viidellä prosentilla. Peruspäivärahassa eli työmarkkinatuessa tämä merkitsee noin 25 euron vähennystä kuukaudessa.

Ensimmäisestä kolmen kuukauden seurantajaksosta on nyt saatu tietoja. Kelan tilastojen mukaan (siirryt toiseen palveluun) huhtikuussa alennettiin runsaan 80 000 henkilön päivärahaa, kun nuo aktiivisuusehdot eivät täyttyneet.

Minusta luku vaikuttaa jotenkin aika suurelta.

Osa etuusleikkauksen kohteeksi joutuneista sai leikkausta vastaavan korvauksen toimeentulotuesta.

Käytännössä etuuksiaan menettäneiden luku oli pienempi, noin 50 000. Tämä johtuu siitä, että osa etuusleikkauksen kohteeksi joutuneista sai leikkausta vastaavan korvauksen toimeentulotuesta.

Tietoa siitä, kuinka paljon aktiivimalli on auttanut työttömiä työpaikan saannissa, ei tietääkseni ainakaan vielä ole olemassa. Siitä huolimatta hallitus valmistelee jo ns. aktiivimalli kakkosta. (siirryt toiseen palveluun)

Uudesta mallista on julkisuuteen tihkunut jonkin verran tietoja. Mallissa työtön velvoitettaisiin hakemaan työpaikkaa vähintään neljä kertaa kuukaudessa. Jos näin ei tee, seuraa ensin varoitus. Jos rike toistuu, leikataan päivärahaa.

Keskustelu aktiivisuusmallista on jäänyt sote-hulinan alle. Mutta ainakin demarit ovat kertoneet, että jos pääsevät ensi keväänä valtaan, malli kuopataan saman tien.

Tämmöinen vanha mies saa muistella menneitä, tällä kertaa yli kolmen vuosikymmenen takaisia asioita. Silloin valettiin nykyisen työttömyysturvajärjestelmämme peruspilarit.

Kävi ilmi, että työttömät löysivät tuon sadan päivän jälkeisen päivärahaleikkauksen jälkeen töitä yllättävänkin hyvin.

Silloisessa isossa remontissa ansiosidonnaisen päivärahakauden enimmäispituudeksi määriteltiin 500 päivää. Päivärahaa alennettiin sadan työttömyyspäivän jälkeen 20 prosentilla. Melkoinen pudotus verrattuna nykyisen aktiivimallin pikku nirhaisuun, eikä tuosta pudotuksesta tuolloin edes kummemmin keskusteltu.

Lain toimivuutta tutkittiin aika paljon. Kävi ilmi, että työttömät löysivät tuon sadan päivän jälkeisen päivärahaleikkauksen jälkeen töitä yllättävänkin hyvin.

Mutta Suomi oli menossa kohti loputonta vaurautta, tai ainakin niin kuviteltiin. Niissä auvoisissa tunnelmissa tuota päivärahaleikkausta ensin pienennettiin ja sitten se poistettiin kokonaan. Näin loppui se aktiivimalli.

Demareille muuten tiedoksi, että kun laki tuli voimaan, maan hallitusta johti muuan Kalevi Sorsa, sosiaalidemokraatti. Lain valmistelutti ministerinä Vappu Taipale, demari. Ja sen vahvistanut presidentti Mauno Koivisto oli demaritaustainen hänkin.

Tuoko uusi hallitus ensi vuonna uusia malleja, jää nähtäväksi. Jotain pitää varmasti tehdä. Työttömyysasteemme on paljon korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa, ja vastaavasti työllisyysasteemme on sietämättömän matala. Samaan aikaan kolmasosa yrityksistä kertoo, että työvoimapula haittaa niiden toimintaa tai ainakin on kasvun este. Jos tämmöinen meno jatkuu, siitä ei hyvää seuraa.

Luulen ja ainakin toivon, että tämä tulee olemaan ensi talven vaalikeskustelujen yksi keskeinen aihe, tietysti soten ohella.

Sote-valmistelu onkin ollut melkoista suotamista ja huopaamista, valinnanvapauden osalta lähinnä huopaamista. Etsimättä tulee mieleen pääministeri Juha Sipilän kuuluisa lausahdus parin vuoden takaa. Hän sanoi hallituksen erään isohkon hankkeen tultua valmiiksi, että nyt on saatu veneestä tulppa pois ja voidaan lähteä soutelemaan. Äyskäröintiä onkin sote-veneessä riittänyt.

Meidän tavallisten kuolevaisten on syytä katsoa, että veneen tappi on paikallaan, kun lähdemme juhannussoutelulle. Muuten voi käydä huonostikin.

Erkki Virtanen

Kirjoittaja on työ- ja elinkeinoministeriön entinen kansliapäällikkö, joka jäi eläkkeelle 45 vuoden virkamiesuransa jälkeen. Nyt Virtanen vaeltelee mökkipaikkakuntansa Tammelan saloilla ja seuraa ja kommentoi valtiontalouden nykytilaa. Poliittisesti yhä sitoutumaton.