Linnustoselvittäjä ilahtui harvinaisen punasotkan poikueesta: "Näin naaraan uivan kolmen palleroisen poikasen kanssa"

Alkukesän linnustoselvitys Hämeen Hauholla paljasti, että lähes tyystin kadonnut punasotka on onnistunut pesinnässä.

linnut
Punasotka ui rantavedessä
Punasotka pesii rehevillä järvillä, joilla on riittävästi avovettä ja syvyyttä ravinnon sukeltamiseen.Asko Hauta-Aho / Yle

Niskavuorelaisessa maisemassa, peltojen ja metsien lomasta läikehtii vedenkimallusta. Ollaan Hauholla, jonka suurilla selkävesillä pesii monenlaisia, jopa uhanalaisia siipiveikkoja.

Pitkän linjan lintuharrastaja Ari Lehtinen sai keväällä tehtäväkseen selvittää, mitä lintulajeja elää Hauhonselällä ja Ilmoilanselällä. Ne ovat varsin laajoja vesialueita, jotka kuuluvat Vanajaveteen.

Kolmeen eri otteeseen rantoja, luotoja ja muita pesimäpaikkoja tutkaillut mies yllättyi iloisesti, sillä etenkin Hauhonselältä löytyi monia mielenkiintoisia lintulajeja.

– Hauhonselältä löytyi peräti kaksi erittäin uhanalaisen punasotkan reviiriä. Kahdesta punasotkan reviiristä vain toisessa oli pesintä onnistunut, sillä näin naaraan uivan kolmen palleroisen poikasen kanssa.

Tämä onnistunut pesintä saattaa jäädä tänä vuonna ainoaksi varmistetuksi punasotkan pesinnäksi Kanta-Hämeessä.

Ari Lehtinen

Punasotka on yksi nopeimmin vähentyneitä lintulajeja Suomessa viime vuosikymmenten aikana. Vielä parikymmentä vuotta sitten laji oli elinvoimainen, mutta nyt se on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Punasotka on tänä vuonna BirdLife Suomen erityisseurannassa.

– Tämä onnistunut pesintä saattaa jäädä tänä vuonna ainoaksi varmistetuksi punasotkan pesinnäksi Kanta-Hämeessä.

Ruskosuohaukan ja sääksen kannat vahvistuneet

Punasotkan lisäksi Hauhon selkävesillä pesii myös petolintuja eli ruskosuohaukkoja ja kalasääskiä eli sääksiä. Linnustoselvitystä tehneen Ari Lehtisen mukaan erityisen hyvä uutinen on se, että niiden määrät ovat kasvaneet viime vuosina.

– Hauhonselällä pesii nyt viisi ruskosuohaukkaparia sekä neljä sääksipariskuntaa. Molempien osalta kyseessä on pinta-alaan suhteutettuna laajimmat kannat koko Kanta-Hämeessä.

Ruskosuohaukka lentää sinitaivaalla.
Hauhonselällä pesii viisi ruskosuohaukkaparia.Asko Hauta-aho / Yle

Lehtinen teki havaintoja myös selkälokeista, jotka pesivät sekä Hauhon- että Ilmoilanselällä. Selkälokki on harvinaisuus kantahämäläisessä pesimälajistossa.

– Se onkin täällä meillä erityistarkkailussa ja sen poikastuottoa pyritään seuraamaan ja rengastamaan.

Selkälokki seisoo rantavedessä.
Selkälokki on Ari Lehtisen mukaan Kanta-Hämeessä erityistarkkailussa.Juha Laaksonen / Yle

Tavanomaisimpia asukkeja ovat sinisorsat, tavit ja haapanat. Peruslajistoon kuuluu myös silkkiuikku, joita pesii useita kymmeniä pareja. Kaulushaikarakoiraat huutelevat kovasti Ilmoilanselällä, missä näyttää viihtyvän myös rastaskerttunen.

Linnustoselvitykseen Lehtinen kirjasi ylös myös kuikan, laulujoutsenen, kanadanhanhen, meriharakan ja kalalokin. Ari Lehtinen kertoo, että naurulokkeja ei hauholaisilla selkävesillä sen sijaan isommin ole.

Vedenkorkeus hankaloitti pesintää

Tänä vuonna erikoista on ollut se, että vedenpinta on Hauhon selkävesillä ollut poikkeuksellisen korkealla vielä kesäkuun alussa. Tietyt lintulajit ovatkin joutuneet etsimään uusia pesimäpaikkoja.

Noin viisikymmentä senttiä normaalia korkeammalla oleva vesi on vaikeuttanut Lehtisen mukaan erityisen paljon muun muassa kuikan pesintään.

Silkkiuikku pesällä.
Ritva Tarkki / Yle

– Etenkin niille lajeille, jotka tekevät kelluvan lauttapesän, korkealla oleva vesi on huono asia. Täällä pesii useampia kuikkapareja, mutta yksikään niistä ei ole vielä pystynyt hautomaan munia.

Myös kalalokit ovat joutuneet siirtymään uusille pesimäpaikoille, koska vanhat pesimäkivet ovat olleet niin lähellä vesirajaa, että ne eivät ole pystyneet tai uskaltaneet tehdä siihen pesää.

– Kalalokit ovatkin muuttaneet rantapuihin varisten pesiin.

Lintulajit selville tulevaisuuden kunnostuksia varten

Lehtisen urakoima linnustoselvitys liittyy Hämeessä käynnissä oleviin järvikunnostushankkeisiin, joita koordinoi Vanajavesikeskus yhteistyössä Kanta-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen kanssa.

Kanta-Hämeen sisävesien suojeluun tähtäävässä hankkeessa olivat tänä kesänä vuorossa Hauhonselkä ja Ilmoilanselkä.

Laulujoutsen ja sen poikaset
Laulujoutsenetkin pesivät Hauhon selkävesillä.Ritva Tarkki / Yle

– Jos tulevaisuudessa tulee tarve järvikohtaiselle kunnostukselle, niin silloin tiedetään jo etukäteen, missä ovat linnustollisesti arvokkaat alueet ja niiden kohdalla voidaan miettiä toimenpiteiden vaikutuksia alueen linnustoon, kertoo lintuharrastaja Ari Lehtinen.

– Lähtökohtana on se, että ranta-asukkaat ja järvien suojelu- tai kunnostusyhdistykset ovat mukana hankkeessa. Järvien kunnostuksilla on pääasiassa vähennetty hajakuormituksia ja lisätty alueen virkistysarvoja.

Kohdekohtaisiin kunnostuksiin on mahdollista saada myös rahaa valtiolta.