Suomen teillä on jo liki satatuhatta yli kahdeksankymppistä kuljettajaa – 83-vuotias Eero Seppänen ajaa yhä joka vuosi 767 kilometriä Suomen halki

Yhä useammalla yli kahdeksankymmentävuotiaalla on nykyään ajokortti.

autoilijat
Eero Seppänen
Eläkkeellä oleva kauppias Eero Seppänen autoilee enimmäkseen Kärkölästä Helsinkiin.Mikko Koski / Yle

Kärköläläinen Eero Seppänen nappaa auton avaimet eteisen naulasta ja lähtee ajelulle. Useimmiten suuntana on Helsinki, jossa omat lapset ja heidän perheensä asuvat. Vähintään kerran vuodessa tehdään myös Kuusamon-reissu.

– Se on 767 kilometriä suuntaansa ja toinen takaisin, Seppänen laskeskelee.

Muuten autolla liikutaan lähinnä omalla kylällä ja toisinaan Helsinkiin, jossa omat lapset asuvat.

83-vuotias entinen kauppias kuuluu siihen autonkuljettajien ryhmään, jonka koko on ollut tasaisessa kasvussa. Vielä vuoden 2007 lopulla kahdeksankymppisiä tai sitä vanhempia ajokortillisia oli Suomessa reilu 46 000. Viime vuoden lopulla ylitettiin jo 90 000 kortinhaltijan raja.

Seppänen on istunut ensimmäisen kerran ratin taakana 61 vuotta sitten. Suhtautuvatko vastaantulevat autoilijat epäilyksellä vanhempaan kuljettajaan?

– Sellaista en ole huomannut, hän pohtii.

"Ikä ei automaattisesti lisää riskiä liikenteessä"

Kortillisten osuus yli 79-vuotiaissa on noussut vajaasta viidenneksestä vajaaseen kolmannekseen kymmenessä vuodessa. Liikenteen turvallisuusvirastosta Trafista kerrotaan, että määrään vaikuttavat paitsi korttien määrän yleinen kasvutrendi ja ikääntyvä väestö, myös se, että ajokortit pidetään entistä pidempään.

Karjalainen kertoi (siirryt toiseen palveluun)viime viikolla, että ikääntyvien kuljettajien eli yli 65-vuotiaiden kuskien terveydellisistä syistä saatujen ajokieltojen määrät ovat vahvassa kasvussa. Ylen Vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilastosta saamien tietojen mukaan myös yli 80-vuotiaiden aiheuttamien liikennevahinkojen määrä on kasvanut.

Vuonna 2007 vahinkoja laskettiin reilu 1 600, ja vuonna 2016 reilu 3 200. Luvut ovat korjattuja, eli niihin lisätään osa myös sellaisista vahingoista, joissa kuljettajien ikä ei ole tiedossa.

Kun vahinkojen määrään verrataan kortillisten määrään, trendi ei ole huolestuttava. Korttien määrä ja vahinkojen määrä kasvavat suunnilleen samassa suhteessa. Liikenneturvan suunnittelija Mia Koski muistuttaakin, ettei liikenneturvallisuus ole varsinaisesti ikään sidottu kysymys.

– Jos henkilö on terve ja kunnossa, ikä itsessään ei vähennä tai lisää riskiä liikenteessä.

Riskien luonne kuitenkin muuttuu iän myötä. Kosken mukaan ikääntyneet kuljettajat osaavat kompensoida näitä riskejä melko hyvin ja tunnistaa omia heikkouksiaan.

– Jos kuljettajalla on esimerkiksi vaikeuksia nähdä pimeässä, aletaan välttää pimeällä ajamista.

Vaikeudet alkavat usein siinä vaiheessa, kun itsekritiikki ei enää toimi esimerkiksi jonkun neurologisen sairauden vuoksi.

Risteykset ovat vaaranpaikka

Myös Liikennevakuutuskeskuksen vuonna 2015 tekemän vertailun perusteella tiedetään, että perinteinen riskinotto eli ylinopeus ja perinteisten päihteiden käyttö liikenteessä vähenevät iän myötä. Sen sijaan ikä alkaa väistämättä näkyä, ja erilaisten sairauksien todennäköisyys kasvaa.

Aiheutetut liikennevahingot suhteessa ajokorttien määrään muodostavat U-käyrän: vahinkojen määrä on suurin alle 20-vuotiaissa kuljettajissa, ja laskua tapahtuu tasaisesti kohti 69 ikävuotta. Siitä alkaa uusi nousu.

Liikenneturva järjestää valtakunnallisesti kursseja ikääntyneille kuljettajille, joissa käydään läpi esimerkiksi iälle tyypillisiä onnettomuustapauksia.

– Tiedämme, että risteyksissä tapahtuu yli 65-vuotiaille kuljettajille enemmän onnettomuuksia kuin muille. Tyypillisessä onnettomuudessa tullaan kolmion takaa ja ollaan väistämisvelvollisia, Mia Koski kertoo.

Lääkärillä ei ole velvollisuutta tarkastaa ajo-oikeutta

Ensi kuussa muuttuva ajokorttilaki vaikuttaa myös ikääntyvien autoilijoiden ajokortteihin. Lääkärinlausuntoa vaaditaan jatkossa käytännössä vasta noin 75-vuotiaalta, kun aiemmin ikäraja on ollut 70.

Helsingin yliopiston liikennelääketieteen emeritusprofessori Timo Tervo muistuttaa, että lääkäreillä on aina ilmoitusvelvollisuus, jos ajoterveystaatimukset eivät täyty. Lääkäreillä ei kuitenkaan ole velvollisuutta tarkastaa potilaan ajo-oikeutta.

– Ajo-oikeus ei suoraan ilmene sähköisestä sairauskertomuksesta. Se tietysti helpottaisi työtä, jos se hyppäisi sieltä esiin.

Tervon mukaan varsinkin yksityisvastaanotoilla voi ilmetä myös ongelmia, kun lääkärit eivät halua toimia potilaan tahdon vastaisesti. Moni haluaa pitää kiinni ajo-oikeudesta mahdollisimman pitkään.

– Jossain vaiheessa tulee kuitenkin vastaan se raja, jolloin oma terveys ei riitä turvalliseen liikkumiseen muiden turvallisuuden kannalta.

Tervon mielestä jokaisen kuljettajan tulisikin itse pitää huolta omasta ajokunnostaan. Samaa mieltä on Eero Seppänen: hänkin on muuttanut omaa ajotapaansa, kun ajettujen kilometrien määrä on kasvanut.

– Jonkun verran on tullut rauhallisuutta mukaan, ja aika paljon varovaisempikin on, kun ikää on jo näinkin paljon.

Liikenteessä saattaa törmätä yhä useammin älyluuriaan räplääviin kuljettajiin, mutta Seppänen ei kuulu heihin.

– Minulla on vaimo tuossa vieressä. Hän hoitaa puhelut, jos ajan, Seppänen sanoo ja naurahtaa.