Kalajokiimme nousevat lohet ovat pienentyneet – geenitutkijat etsivät syytä ilmiöön

Lohien aikaistunut puberteetti saa ne palaamaan kutujokiinsa entistä pienempinä. Lammin biologisella asemalla selvitetään, miten ilmiöön vaikuttava geeni toimii.

lohi
Tenon lohenpoikanen.
Lohenpoikaset lähtevät kotijoistaan merelle kasvamaan palatakseen sukukypsinä takaisin.Pasi Peiponen / Yle

Parin luokkahuoneen kokoisen hallin altaissa polskii yli 10 000 lohta. Hallin äänimaisema muodostuu tutkimusaltaiden lämpötilaa säätelevien laitteiden hurinasta ja Päijänteen vettä altaissa kierrättävien hanojen lorinasta.

Lohista ei vielä ole juuri elämöimään, sillä altaissa uivat kalat ovat vasta muutaman kuukauden ikäisiä. Niistä suurimmat ovat puolen pikkurillin mittaisia, ja niiden paino mitataan grammoissa.

Lammin biologisella asemalla on käynnissä Helsingin yliopiston perinnöllisyystieteen professori Craig Primmerin johtama tutkimus, jonka tavoitteena on selvittää, miten lohen sukukypsyysikään vaikuttava säätelygeeni toimii.

– Sukukypsyysikä on tärkeä monessa lajissa, myös ihmisillä. Näitä molekyyliprosesseja, jotka vaikuttavat sukukypsyyteen, ei tunneta vielä kovin hyvin.

Tutkimusaltaita
Lammilla selvitetään muun muassa, miten veden lämpötila vaikuttaa lohien kasvunopeuteen.Elina Rantalainen / Yle

Itämerenlohet saavuttavat sukukypsyyden paljon entistä aiemmin. Aihe on kiinnostava myös vapaa-ajankalastajien näkökulmasta, sillä mitä aiemmin lohet tulevat sukukypsiksi, sitä nopeammin ne palaavat kotijokiinsa kutemaan. Toisin sanoen, sitä pienempiä vonkaleita lohijoissa uiskentelee.

Jos lohi ehtii kasvaa meressä vain vuoden, painaa se palatessaan yhdestä kahteen kilogrammaa.

– Jos ne jäävät kolmeksi vuodeksi tai pidemmäksi aikaa mereen, ne voivat olla yli 20-kiloisia. Tämä sukukypsyysikä vaikuttaa juuri siihen, kuinka pitkäksi aikaa ne jäävät mereen ja sitä kautta myös niiden kokoon, Primmer selittää.

Primmer tutkimusryhmineen on saanut työlleen poikkeuksellisen suuret resurssit. Helsingin yliopiston kustannuksella rakennettiin tutkimustilat, ja itse tutkimuksen rahoittavat Euroopan Unioni ja Suomen Akatemia. Viiden vuoden projektiin on varattu yhteensä neljä miljoonaa euroa.

– Kyllä tämä on aikamoinen satsaus. Vain kalojen ylläpitäminen vaatii kahden tai kolmen ihmisen työn. Ja kun otamme näytteitä, meillä voi olla kahdeksan lisäihmistä pyörimässä täällä.

Tutkimuksen lopullisten tulosten odotetaan valmistuvan noin neljän vuoden kuluttua. Niitä voidaan hyödyntää muun muassa kalankasvatuksessa ja epäsuorasti myös muiden lajien, kuten ihmisen, sukukypsyyteen liittyvässä tutkimuksessa.