Velkahelpotukset voivat venyttää Kreikan velanmaksua 2070-luvulle – Suomikin saanee rahansa takaisin

Euromaiden on tarkoitus päättää velkataakan keventämisestä ilman, että velkojille syntyisi luottotappioita.

Kreikka
Kreikan ja EU:n lippuja avataan Kreikan ulkoministeriön edustalla maaliskuussa 2016.
Kreikan ja EU:n lippuja avataan Kreikan ulkoministeriön edustalla maaliskuussa 2016.Alexandros Vlachos / EPA

BrysselKreikka on hoitanut oman osuutensa velkojien kanssa sovituista uudistuksista, joiden tarkoitus on tasapainottaa julkiset tulot ja menot ja avata taloutta yksityisille sijoittajille.

Tänään torstaina Luxemburgissa kokoontuvien euroalueen valtiovarainministerien on tarkoitus vastineeksi helpottaa Kreikan velkataakkaa, joka hipoo 180 prosenttia kansantuotteesta.

Kreikan kolmas lainaohjelma päättyy elokuussa, jolloin maan pitäisi kyetä jälleen hankkimaan rahoitusta markkinoilta, ensi kertaa sitten vuoden 2010.

1: Pääomaa ei leikata

Kreikalle on lainattu yhteensä 273 miljardia euroa, ja lainoittajien on tarkoitus saada jokainen näistä euroista takaisin, velkahelpotuksista riippumatta. Esimerkiksi Saksan poliittinen tilanne ei salli velan pääoman leikkauksia.

Tämä tarkoittaa sitä, että Suomikin saanee Kreikalle lainaamansa rahat takaisin. Ensimmäisen, Suomen kohdalla noin miljardin euron kahdenvälisen lainan takaisinmaksu alkaa vuonna 2020, ja jatkuu 20 vuoden ajan.

2: Laina-ajat pitenevät

Kreikka on saanut kolme erillistä hätälainaohjelmaa, joista viimeisen takaisinmaksu päättyy nykyisen aikataulun mukaan 42 vuoden kuluttua eli vuonna 2060.

Kreikan velanhoitokuluja on tarkoitus pienentää venyttämällä lainojen takaisinmaksuaikaa entisestään. Esillä on keskimmäisen lainapaketin maksuajan pidentäminen jopa 15 vuodella eli enimmillään 2070-luvun alkuun.

Kyseisestä lainapaketista Suomen osalta päättämässä ollut entinen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) olisi 96-vuotias kun Kreikka maksaisi viimeisen lyhennyseränsä.

3: Kallista lainaa vaihdetaan halpaan

Kreikan kannalta tärkeä velkahelpotus olisi Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ostaminen ulos. Kreikka on käyttänyt vain noin puolet sille myönnetystä kolmannesta tukipaketista.

Euromaat pohtivat, pitäisikö osa jäljelläolevasta rahasta käyttää IMF:n Kreikalle antamien lainojen maksamiseen. Kreikan kannalta tämä olisi helpotus, sillä IMF:n lainojen korot ovat paljon korkeammat ja takaisinmaksuaika paljon lyhyempi kuin eurooppalaisen EVM-rahaston lainoissa.

4: Kreikalle käteiskassa paluun helpottamiseksi

Osa Kreikan viimeisen lainapaketin käyttämättä jääneistä rahoista on tarkoitus käyttää Kreikan käteiskassan kasvattamiseen.

Noin 20 miljardin euron kassa helpottaa Kreikan paluuta hankkimaan lainaa markkinoilta, sillä se kattaa valtion menoja noin vuoden ajan.

Lue myös:

Maailmanhistorian suurin tukipaketti päättyy – Saako Suomi Kreikalle antamansa lainat takaisin?

"Lainapaketit veivät meidät pohjalle" – Kreikan viimeinen tukiohjelma päättyy pian, mutta kreikkalaisilla on yhä vaikeuksia selviytyä arjesta