Trooppisia metsiä hakattiin viime vuonna 40 jalkapallokenttää minuutissa – muutama maa alkanut rajoittaa hakkuita tiukasti

Tuoreen tutkimuksen mukaan viime vuoden hakkuut olivat lähes samalla tasolla kuin ennätysvuonna 2016.

metsät
Palmuöljyviljelmä, joka rajautuu Lauserin kansallispuistoon Acehissa, Indonesiassa.
Palmuöljyviljelmä rajautui Lauserin kansallispuistoon Acehissa, Indonesiassa. Lauserin puisto on yksi maan suurimpia ja huomioitu Unescon maailmanperintökohteena luontonsa monimuotoisuuden ansiosta.Hotli Simanjuntak / EPA

Lähes Suomen pinta-alan kokoinen alue metsää katosi maapallolta viime vuonna, kertoo itsenäinen tutkimusjärjestö Global Forest Watch (GFW) tuoreessa raportissaan. Metsäpeite supistui 29,4 miljoonaa hehtaaria.

Metsäpeitteen häviäminen oli historian toiseksi laajinta. Edellisenä vuonna metsää katosi 300 000 hehtaaria enemmän.

Luonnon monimuotoisuuden ja ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta tärkeimpiä ovat trooppiset sademetsät. Niiden osuus hävitetyistä metsistä oli yli puolet, 15,8 miljoonaa hehtaaria.

Trooppisia metsiä katosi siis joka minuutti 40:tä jalkapallokenttää vastaava ala.

GFW:n mukaan maapallon metsäkato kasvoi rajusti vuonna 2016 aiempiin vuosiin verrattuna. Sama linja näyttää jatkuvan, vaikka joissakin maissa on merkkejä siitä, että viranomaiset yrittävät rajoittaa hakkuita.

Tutkijajärjestö haluaa nostaa esiin, että metsät voisivat olla suuri voimavara ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta niiden potentiaalia jää paljon hyödyntämättä.

Metsiä ja maa-alueita hoitamalla voitaisiin saada aikaan jopa kolmannes ilmastonmuutoksen torjumisesta. Tähän työhön on varattu vain kaksi prosenttia ilmastorahoituksesta.

Maailmanlaajuinen metsäkato
Yle Uutisgrafiikka

Eniten metsää katosi Brasiliasta

Maailman suurin metsäala on Brasiliassa. Siellä myös metsäkato on ollut jatkuvasti suurinta.

Viime vuonna metsää hävitettiin 4,5 miljoonaa hehtaaria, mikä on 16 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna, mutta silti enemmän kuin minään sitä aiempana vuonna.

Neljännes Brasilian metsäkadosta oli seurausta Amazonin alueen kulotuksista, joilla asukkaat raivaavat tilaa maataloudelle ja karjanhoidolle.

Tutkijajärjestö GFW:n mukaan taustalla ei ole mitään erityistä hallituksen politiikkaa, joka suosisi metsien raivaamista. Hallitus on kuitenkin purkanut luonnonsuojelumääräyksiä, jotka ovat osaltaan turvanneet metsiä.

Lisäksi vähävaraiset ihmiset käyttävät hyväkseen lainvalvonnan heikkoutta, mikä on osittain seurausta Brasilian poliittisesta epävakaudesta.

Metsäkato Etelä-Amerikassa
Yle Uutisgrafiikka

Kongon hakkuukielto rakoilee pahasti

Afrikan suurimmat metsät ovat maanosan keskiosassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa. Kongo on vuosikymmenet ollut sisäisten konfliktien repimä.

Kongon demokraattisessa tasavallassa hallitus on 16 vuoden ajan pitänyt yllä teollisuusyrityksille kohdistettua hakkuukieltoa, joka on estänyt uusien hakkuualueiden perustamisen.

Viime vuonna hallitus kuitenkin teki hakkuukieltoon kaksi poikkeusta, mitä ympäristöjärjestöt pitävät huolestuttavana merkkinä.

Kongossa hakkuita tehtiin viime vuonna 1,5 miljoonaa hehtaaria, eli kuusi prosenttia edellisvuotta enemmän. Se on suunnilleen sama alue kuin Suomen pääkaupunkiseudun kaupungit lisättynä Kirkkonummella ja Siuntiolla.

Suurin osa hakkuista johtuu paikallisten asukkaiden tarpeista hoitaa maatilojaan, jolloin metsää hakataan paljon myös laittomasti. Kasvava väestö ja maatalouden tehostuminen kasvattavat painetta laajentaa tiloja sademetsäalueille. Lisäksi puuhiilen tuotanto on kasvussa.

Indonesian hallitus tiukentaa linjaansa

Indonesian hallitus on onnistunut vähentämään metsien hupenemista, joskin suosiollisten sääolojen avulla.

Indonesian metsäkato oli vuonna 2016 historian suurin, mutta viime vuonna hakkuumäärä supistui siitä jopa 60 prosenttia.

Vuonna 2016 vallitsi voimakas el Niño -sääilmiö, joka aiheutti runsaasti metsäpaloja. Viime vuonna säätyyppi oli erilainen.

Indonesian hallitus pyrkii vähentämään metsäkatoa erityisesti turvepohjaisissa sademetsissä, joita suuryritykset ovat halunneet kuivata ja raivata palmuöljyplantaaseiksi ja muuhun maatalouteen. Näitä metsiä koskeva hakkuukielto astui voimaan vuonna 2016.

Hallitus on käynnistänyt tiedotuskampanjoita metsänraivauksen lopettamiseksi. Hakkuukieltoja on tuettu vahvistamalla poliisivalvontaa.

Kolumbian sodan loppuminen räjäytti hakkuumäärät

Eteläamerikkalaisessa Kolumbiassa metsäkato kasvoi viime vuonna lähes 50 prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Metsää raivattiin noin 425 000 hehtaaria.

Metsäkadon kasvun syynä on kapinallisjärjestö Farcin tekemä rauhansopimus hallituksen kanssa. Farc on pitänyt hallussaan laajoja alueita Kolumbiasta ja kontrolloinut tarkoin metsähakkuita.

Kun järjestö luopui aseellisesta toiminnasta, eikä hallitus kyennyt valvomaan syrjäseutuja, monet maaseudun asukkaat ja yritykset käyttivät heti tilaisuutta hyväkseen. Metsää on raivattu karjan laitumiksi, puuteollisuuteen, kaivostoimintaan sekä kokapensaan viljelyyn.

Hallitus on nyt puuttumassa metsänraivaukseen tiukoin ottein, kertoo GFW.

Kansallispuistoja laajennetaan ja Kolumbiaan perustetaan 9,2 miljoonan hehtaarin "vihreä vyöhyke" rajaamaan hakkuualueet. Lisäksi hallitus on perunut suuren tiehankkeen, joka olisi laajentanut hakkuita.

Karibialla myrsky vei metsät

Myrskyillä voi olla paikallisesti suuri vaikutus paikallisiin metsiin.

Puerto Ricon yli pyyhkäisi vuonna 2017 peräti kolme voimakasta hurrikaania. Ne tuhosivat yli kymmenesosan saarivaltion metsistä.

Puerto Ricon eteläpuolella sijaitsevalla Dominican saarella on ollut yksi Karibian saarien tiheimmistä metsäpeitteistä. Myrskyt tuhosivat viime vuonna Dominican metsistä peräti kolmanneksen.

Myös Neitsytsaarilla metsistä hävisi noin kuusi prosenttia ja Madagaskarilla kolme prosenttia.

Hurrikaani Maria repi puita ja tuhosi teitä Puerto Ricon vuoristomaastossa.
Hurrikaani Marian repimiä puita ja tuhoamia teitä Utuadossa, Puerto Ricon vuoristomaastossa.Thais Llorca POOL / EPA

Global Forest Watchin taustalla on maapallon kestävää kehitystä tutkiva World Resources Institute.