Marjatta Simelius sairastui vakavasti ja saa nyt apua musiikista – lapsuuden lauluilla voi olla ihmeellinen voima

Ensimmäinen sairaalamuusikkojen ryhmä valmistui keväällä Turussa.

musiikki
Marjatta Simelius (oik.) ja sairaalamuusikko Anna Brummer halaavat.
Marjatta Simelius (oik.) ja sairaalamuusikko Anna Brummer.Nella Nuora / Yle

Ihmeellinen on laulun voima, sen on saanut sairaalamuusikko Anna Brummer nähdä monta kertaa. Niin käy nytkin.

Tällä kertaa hän tulee poikkeuksellisesti potilaansa Marjatta Simeliuksen kotiin. Brummer säestää hetken päästä itseään afrikkalaisella kalimballa ja aloittaa Evakon laulun sanoin "Illalla kun äiti peitti mua nukkumaan".

Laulu on kuin Marjatta Simeliuksen elämästä, mutta ennen kaikkea se muistuttaa siitä, millainen voima on nimenomaan äidin lauluilla. Turva, ilo ja lohtu, jota lapsi on lauluista saanut, voi parhaimmillaan kantaa läpi vaikeiden aikojen silloinkin, kun lapsi on itse jo isovanhemman iässä.

Simelius sairastui syöpään kuutisen vuotta sitten, mikä pakotti miettimään jaksamista päivästä toiseen. Tärkeäksi keinoksi löytyi musiikki, jota on ollut Simeliuksen elämässä lapsuudesta saakka. Kotona ei ollut soittopelejä, mutta laulua sitäkin enemmän.

– Kotini oli maanviljelijän perhe. Se oli äiti, joka lauloi. Ei ollut kanteletta tai muutakaan, jota joku olisi soittanut, Marjatta Simelius kertoo nyt.

Marjatta Simelius
Marjatta SimeliusNella Nuora / Yle

Miten sitten äidin laulu voi herätä eloon, varsinkin kun Simelius on itse jo joutunut jättämään laulamisen, eivätkä ehkä kaikki laulujen sanatkaan muistuisi mieleen?

Avuksi tuli sairaalamuusikko ja saattohoitokodin päiväryhmä, johon Simelius on osallistunut useita vuosia.

Äiti herää eloon

Sairaalamuusikko Anna Brummer laulaa joskus myös samoja lauluja, joita Simeliuksen äiti lauloi, kun tämän perhe vielä asui Karjalassa. Jotkut lauluista ovat sen ajan suosittuja kansanlauluja, joita Brummer opettelee vanhoista laulukirjoista.

Anna Brummer on huomannut, että moni ikäihminen haluaa kuulla lauluja, joita hänelle on laulettu lapsuudessa. Kun Brummer nyt laulaa tälle samoja lauluja, potilas saattaa kokea paluun lapsuuteen hyvin vahvasti.

– Näitä tapauksia on paljon, että ikään kuin herätän eloon äidin tai laulavan siskon.

Anna Brummer hymyilee.
Anna BrummerNella Nuora / Yle

Brummer on myös usein huomannut, kuinka sairaalaympäristöön väsynyt potilas muuttuu, jos tämä pääsee kuuntelemaan toivomaansa musiikkia. Monesti toiveena on iskelmiä, elokuvamusiikkia tai lastenlauluja. Hengellisiä lauluja saatetaan myös toivoa, mutta menevämpikin musiikki miellyttää joskus elämän viimeisillä metreillä.

Hyvin usein toive on kuitenkin kotimaista musiikkia.

Musiikki herättää potilaissa helposti haikeutta, mutta ennen kaikkea iloa. Vielä tärkeämpää on, että musiikki auttaa potilasta jaksamaan. Lisäksi musiikin avulla potilas pystyy käymään läpi pitkää ja usein vaiheikasta elämäänsä.

– Niiden avulla palaan muistoihin, ja sieltä löytyy voimaa, että jaksaa elää, sanoo Marjatta Simelius.

Miksi sitten juuri lapsuuden ja nuoruuden musiikki tuntuu monista parhaalta ja voimaannuttavalta? Onko sen tuoma ilo vain mielikuvituksen tuotetta? Ei välttämättä.

Musiikki vaikuttaa myös sydämeen

Musiikin vaikutuksia sekä aivoihin että ihmisen muihin elintoimintoihin on tutkittu paljon, mutta vielä ei olla täysin varmoja, miksi juuri varhaiset musiikkikokemukset säilyvät niin vahvoina. Se kuitenkin tiedetään, että ne tallentuvat hyvin syvälle aivoihin.

– Musiikin tuttuus ja tunnistamisen käsittely perustuu aivoissa sellaisiin aivoverkostoihin, jotka sijaitsevat syvällä etuotsalohkon sisäpinnalla, sanoo akatemiatutkija Teppo Särkämö. Särkämö on myös Helsingin yliopiston psykologian dosentti.

Särkämön mukaan tämä selittää sen, miksi vaikeassa dementiassakin musiikki herättää potilaassa tunteita ja muistoja. Vaikka kyseessä ei olisi muistisairauskaan, musiikki voi helpottaa ylipäätään toipumista tai potilaan tilaa.

Musiikilla on voimakas emotionaalinen vaikutus. Se voi välittyä autonomisen hermoston kautta sydämen sykkeeseen, hengitystahtiin ja verenpaineeseen.

Liikunnan harrastajat tietävät, että musiikin avulla harjoittelu tehostuu, sillä musiikki vähentää rasituksen tunnetta. Samasta syystä musiikki voi edistää toipumista vaikeasta sairaudesta.

– Erilaisista sydän- ja keuhkosairauksista tiedetään, että kuntoutuksessa musiikki vähentää ahdistuneisuuden ja kivun kokemusta. Tämä puolestaan alentaa verenpainetta, Särkämö sanoo.

Voiko sitten musiikki suoranaisesti toimia parantavana lääkkeenä? Kyllä ja ei, arvioi Teppo Särkämö. Joissakin neurologisissa sairauksissa musiikin avulla voidaan suoraan kuntouttaa esimerkiksi motoriikkaa, puhekykyä ja muistia, mutta useimmissa sairauksissa musiikin vaikutus on enemmänkin välillinen.

Akatemiatutkija Teppo Särkämö
Akatemiatutkija Teppo SärkämöMikko Koski / Yle

– Se vaikuttaa mielialaan ja elämänlaatuun, ja toisaalta musiikki palkitsee kuntoutuksessa, koska sen avulla fyysinen kuntoutus tuntuu vähemmän rasittavalta.

Musiikin käyttö sairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa näyttää lisääntyvän. Esimerkiksi 16–25 -vuotiaat voivat saada Kelan korvauksen musiikkiterapiahoidosta. Lisäksi Turun ammattikorkeakoulusta valmistuivat keväällä ensimmäiset yhteisömuusikot, jotka ovat erikoistuneet muusikoiksi sairaala- ja hoivaympäristössä. Toinen ryhmä aloittaa syksyllä.

Kaikki sairaalamuusikot toimivat freelance-pohjalta, kuten Anna Brummerkin. Brummer on koulutukseltaan myös kanttori, musiikinopettaja ja laulunopettaja.

Se vaikuttaa mielialaan ja elämänlaatuun

Teppo Särkämö

Veikko Lavin tuttu laulu kertoo karjalaisten evakkotiestä. Haikea laulu alkaa siitä, kuinka äiti peittelee lapsensa nukkumaan, mutta aamulla tuleekin lähtö sotaa pakoon. Tärkeä sanoma on kuitenkin laulun lopussa, jolloin elämä pääsee taas voitolle.

Marjatta Simelius kuuntelee rauhallisesti koko kappaleen, ehkä palanneena mielessään omiin evakkoretkiinsä. Kun musiikki päättyy, hän halaa liikuttuneena Brummeria.

Elämä voittaa.